Neljä sukupolvea samassa työvuorossa – tarkentuva tieto sukupolvista muuttaa työssä oppimista
Kun hoitoalan työpaikoilla laaditaan työvuoroja, tavoitteena ei ole vain riittävä henkilöstömäärä. Vuoroihin pyritään kokoamaan eri-ikäisiä työntekijöitä – vastavalmistuneista konkareihin. Ajatuksena on, että erilainen kokemus ja osaaminen parantavat potilaan hoitoa
Näin varmistetaan, että selvitään myös yllättävistä ja vaikeimmista tilanteista, sanoo aikuiskasvatuksen professori Kaija Collin Jyväskylän yliopistosta.
Collin tutkii työelämän sukupolvia – sitä, miten sukupolvet oppivat yhdessä ja millaisia eroja eri-ikäisillä on suhtautumisessa oppimisen vaatimuksiin.
Näkökulma on juuri nyt erityisen kiinnostavaa.
Työpaikoilla on parhaillaan ennätysmäärin sukupolvia rinnakkain töissä – ja oppimassa toisiltaan.
Neljä-viisi, näin paljon ei ole ollut aiemmin”, Collin sanoo.
Ikäluokat pienenevät, joten rinnakkain olemaan mahtuu ja tarvitaan sukupolvia.
Sukupolvia koskevaa tietoa tarvitaan päätöksentekoon
Työelämän sukupolvia Collin tarkastelee monisukupolvisen työssä oppimisen kannalta.
Näkökulma on vielä tuore. Vähitellen se täydentää esimerkiksi ikäjohtamisen ja organisaatiopsykologian ja gerontologian tutkimusten tuomaa sukupolvi-tietämystä.
Tieto sukupolvista on arvokasta, kun pohditaan keinoja vaikuttaa työhön sitoutumiseen tai työssä jaksamiseen.
Painetta tuo osaltaan kasvava vaatimus jatkuvasta oppimisesta. Silloin on tärkeää ymmärtää, miten eri sukupolvet oppivat yhdessä, toisiltaan ja toisistaan.
Tutkittua tietoa on tulossa hoitoalan ohella myös tekniikan alalta, lähivuosina myös Ruotsista ja Tanskasta. Naapurimaista tutkija hakee vastausta kysymyksiin, joihin ei ole vielä vastattu:
”Voidaanko esimerkiksi hoitoalalla puhua yhteisestä pohjoismaisesta mallista työssä oppimisessa? Vai eletäänkö sen suhteen Suomessa lintukodossa? Onko hoitoalalla kulttuurieroja tai eroja työntekijöiden osaamisen tasossa?”
Niillä on vaikutusta työssä oppimisen tapoihin.
Monenlaisia sukupolvia työelämässä oppimassa
Tutkimukset osoittavat, että eri sukupolvet suhtautuvat oppimiseen eri tavoin. Hoitoalalta työyhteisöstä Collin tutkimusryhmineen on tunnistanut neljä työssä oppimiseen liittyvää ”sukupolviryhmää”.
- Työelämän tulokkaat – työelämään astuvat innostujat ja omat rajansa asettavat tulokkaat ja opiskelijat
- Osaamisensa suuntaa vahvistavat – kokemusta omaavat aktiiviset oppijat ja kehittäjät
- Paikkansa vakiinnuttaneet osaajat – tunnistavat lisäkoulutuksen ja jatkuvan kehittymisen tarpeen
- Työelämää nähneet konkarit – pitkän työuran tehneet syväosaajat, joita työ saattaa osin väsyttää muutosten aallokossa
Ryhmillä on erilaista ohjausvastuuta ja niissä ajatellaan eri tavoin oppimisesta.
"Nuorimmat ajattelevat oppimisesta, että he haluavat kerryttää kokemusta. Kokeneemmat sukupolvet puolestaan voivat tunnistaa lisäkouluttautumisen tarpeita. Osa voi suhtautua kriittisesti uusiin toimintatapoihin, joihin nuoret voivat lähteä innokkaasti mukaan.”
”Eri-ikäisillä asenne oppimiseen eroaa esimerkiksi suhteessa uuteen teknologiaan. Sitä annettiin helposti nuorempien perehdyttäväksi, koska käyttöjärjestelmien ja ohjeiden oppiminen miellettiin helpommaksi nuorimpia sukupolvia edustaville ja he suhtautuivat siihen innokkaimmin.”
Hoitotyössä kaikki tavoittelevat ”potilaan parasta”. Näkemykset siitä, miten siihen päästään, voivat olla hyvinkin erilaisia eri ryhmillä.
”Potilaat ovat myös eri ikäisiä ja nuorimpien sukupolvien työntekijät voivat ehkä helpommin samaistua nuorien potilaiden elämäntilanteeseen ja osaavat selittää ja perustella heille esimerkiksi hoitotoimenpiteiden tarpeellisuutta.”
Työpaikoilla on myös oppimissukupolvia
Heti perään varoitus: koko totuus työssä oppimisesta ei piile sukupolvissa.
Työssä oppimista ei selitä vain ikä, vaan esimerkiksi se, millaisen koulutuksen työntekijä on saanut ja millaisessa työssä on oppinut toimimaan. Sukupolven ohella oppimiseen suhtautumiseen vaikuttavat esimerkiksi työntekijän sukupuoli, persoonallisuus, kulttuurinen tausta ja työkokemuksen laatu.
Sekin vaikuttaa, milloin työntekijä on saanut koulutuksensa, millaista elämänvaihetta työntekijä elää tai missä vaiheessa uraa tämä on.
Nämä tekevät työelämään oppimissukupolvia”, kuvailee Collin.
Hoitoalalla koulutuksen ajankohta on merkittävä tekijä ja työpaikoilla onkin ”koulutussukupolvia”.
”Tutkimustieto muuttaa koko ajan työn sisältöä, esimerkiksi hoito-ohjeita kuten kivunhoitoa tai lääkehoitoa. Nämä muutokset valuvat koulutukseen ja uusien työntekijöiden myötä työpaikoille.”
Huomattava on sekin, että työmarkkinoilla näinä aikoina moni vaihtaa uraa. Silloin työntekijä voi mieltää itsensä noviisiksi iästä tai työelämästä kertyneestä kokemuksesta huolimatta.
Työn haasteista uskalletaan puhua nyt enemmän
Miten käy sukupolvien yhteisymmärryksen tulevaisuudessa?
Muuttuvassa työelämässä keskustelun tarve lisääntyy. Jos työpaikoilla ei keskustella, tieto, teknologinen osaaminen ja kokemukseen liittyvä kokonaisnäkemys eivät välity työntekijältä toiselle.
Työssä selviydytään paremmin, kun tunnistetaan sukupolvien välisiä eroja ja työpaikoilla vaikuttavia oppimissukupolvia.
"Työelämässä keskusteleminen lisääntyy, ja ymmärrämme paremmin, että meillä on kaikilla opittavaa toisiltamme. Voi sanoa, että keskusteleminen on hyvinvoinnin edellytys työpaikoilla. Esihenkilöiden tuki keskustelun ylläpitämiseen on tärkeää”, Kaija Collin sanoo.
Jokainen uusi sukupolvi tuo uusia tapoja keskustella, Collin muistuttaa.
Keskustellaanko työyhteisöissä nyt erilaisista asioista kuin ennen?
”Kyllä työn haasteista ja muustakin elämästä työn ohella uskalletaan puhua avoimemmin työpaikoilla.”
Vaikuttaako siltä, että sukupolvet ymmärtävät toisiaan paremmin kuin ennen?
”Avoimen keskustelun kautta syntyy parempi yhteys eri sukupolvien edustajien välille, vaikka persoonallisia eroja tai vaikkapa kokemukseen, osaamiseen tai roolitukseen liittyviä eroja toki näiden välillä edelleen on.”
Vinkki jokaiselle: avoin mieli oppimiselle
Hoitoalalla keskustelun tarve on ymmärretty. Keskustelu ja ohjaaminen ovat alalla työn ydintä. Työ myös vaatii erityistä luottamusta kollegoiden kesken. Tunteet tulevat – ja on tuotava – työpaikalle, sanoo Collin.
Työntekijöiden on tunnettava toisensa, silloin voidaan luottaa toisiinsa jokaisessa työtilanteessa.”
Kaikkiaan monisukupolvisessa työssä oppimisessa on joitakin nyrkkisääntöjä, joista on hyötyä jokaisella työpaikalla – ja jokaiselle työntekijälle.
Miten työntekijänä tai esihenkilönä voit luoda hyvät puitteet monisukupolviselle oppimiselle? Näin neuvot kiteyttää professori Kaija Collin:
- Luo turvallista, tasa-arvoista ja luottamuksellista ilmapiiriä ja keskusteluyhteyttä
- Kuuntele, kuule, tue, auta ja anna palautetta työkaverille
- Älä tee tulkintaa kollegoista pelkän iän perusteella
