Väitös: Sosiaalinen media muokkaa hoivaa ja rakentaa empatiaa viestinnän keinoin (Levonius)
Ikääntyneiden hoivan teknologisoitumisen uusimpia aluevaltauksia on sosiaalisen median käyttö hoivan työvälineenä. Vilja Levoniuksen väitöstutkimus keskittyy ikääntyneiden palveluorganisaatioon, jossa sosiaalinen media on otettu osaksi hoivan arkea, ja sen päivitys hoitajien yhdeksi työtehtäväksi perinteisemmän hoivan ohella. Hoitajat siis postaavat valokuvia ja videoita organisaation sosiaalisen median kanaville omasta työstään ja työnsä lomassa.
"Sosiaalisen median päivittäminen osana työtä on ihan normaalia monissa ammattiryhmissä. Ja viestinnän ammattilaisena se on minulle hyvin arkistakin. Mutta osana hoivaa hoitajien tehtävänä, se oli minulle uutta", kertoo Levonius tutkimuksensa lähtökohdista.
Väitöstutkimus korostaa empatiaa hoivan keskeisenä arvona ja tarkastelee tätä suhteessa hoivan käytäntöihin ja sosiaaliseen mediaan.
"Tutkimuksessani määrittelen empatiaa uudelleen, laajemmin kuin mihin aiemmin on totuttu. Empatia syntyy vuorovaikutuksessa, tilanteisesti ja kulttuurisesti muotoutuvana. Kyseessä ei ole vain tunne tai spontaani reaktio, vaan jatkuva neuvottelun ja yhteistoiminnan kohde, joka rakentuu myös viestinnällisesti sanojen, eleiden, teknologioiden ja organisaation käytäntöjen kautta."
Sosiaalinen media tuo visuaalisuuden hoivan arkeen
Tutkimuksessa nousee esiin myös empatian performatiivinen rooli organisaation rakentajana. Hoitajien some-postaukset piirtävät organisaatiosta empaattista kuvaa. Yhtenä keskeisenä tuloksena on myös hoivan käytäntöjen muuttuminen some-päivitysten ehdoilla. Osa hoitajista suunnittelee arkipäivän toimintoja osittain sosiaalisen median lainalaisuuksien kautta.
"Tämä muuttaa sitä tapaa, jolla arkipäivää suunnitellaan. Osa hoitajista miettii, että tämä tai tuo näyttäisi hyvältä somessa. Esimerkiksi tänään paistaa aurinko, niin tarjoillaan iltapäiväkahvit ulkona, kun siitä saa niin kauniita kuvia. Somen visuaalisuus ikään kuin ohjaa tekemistä siihen samaan suuntaan, mitä on totuttu näkemään somessa muuallakin", Levonius summaa tutkimuksen tuloksia.
Sosiaalinen media tuo arkeen ajatuksen hoivan visuaalisuudesta ja nostaa ikääntyneet ihmiset katseen kohteiksi.
"Sosiaalisen median ajateltu yleisö riippuu vastaajasta. Haastatteluista ilmeni, että somepostauksia ajatellaan omaisille, päättäjille, toisille hoivaorganisaatioille tai vaikka mahdollisille uusien asiakkaiden omaisille. Osa hoitajista kokee myös tehtäväkseen yrittää muuttaa ikääntyneiden hoivan julkisuuskuvaa positiivisemmaksi ja heillä on voimakas tarve kertoa työnsä positiivisista puolista."
Eettisyys pakottaa ottamaan mukaan tutkimaan
Ikääntyneiden hoivaa käsittelevä herkkä aihe ja tutkimusympäristö nostavat esiin myös eettisiä kysymyksiä. On tärkeää pohtia esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden yksityisyyttä, oikeutta päättää omasta näkyvyydestä, tai hoitajien ajankäyttöön ja sosiaaliseen mediaan liittyviä muita eettisiä haasteita.
"Tutkimuksessani eettisyys korostuu kautta linjan. Tutkimusetiikka nousi niin keskeiseksi kysymykseksi, että tutkimusta tehdessä se oli tarpeen miettiä kokonaan uudelleen. Väitöskirjassani pohdin eräänlaista siirtymää kohti etnografiaan sopivaa relationaalista ja jopa voimaannuttavaa tutkimusetiikkaa, jossa ei ole tutkimuksen kohteita vaan osallistujia ja kanssatutkijoita", sanoo Levonius.
"Empatiaa on mahdollista oppia sekä yksilö että organisaatiotasolla."
Käytännössä tämä on tarkoittanut tutkimukseen osallistuneiden hoitajien mukaan ottamista merkityksenantoihin. Osana väitöstutkimusta on syntynyt myös Empatia-niminen videoreflektiomenetelmä, joka kiinnittää huomiota arvostavaan kohtaamiseen ja hyvästä oppimiseen.
"Hyvä kello kauas kuuluu, kuten vanha sanontakin sen toteaa. Empatiaa on mahdollista oppia sekä yksilö että organisaatiotasolla ja sitä tarkastellaan tuon kehittämämme menetelmän avulla. Koko tutkimus toimii vähän kuin esimerkkitapauksena, jossa yritän kuljettaa eettisiä kysymyksiä mukana alusta loppuun", Levonius tiivistää.
Vilja Levoniuksen väitöskirjan ”Care as Communication: Empathy and Organizing in Old Age Care” tarkastustilaisuus pidetään 22.8.2025 Vanhassa juhlasalissa S212 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kirstie McAllum (University of Canterbury) ja kustoksena professori Anu Sivunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti, lektio on suomeksi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/vaitos-levonius220825
Taustatietoa
Vilja Levonius on viestinnän asiantuntija ja tutkija, jota kiinnostaa erityisesti työelämän empatia, eettisyys ja vuorovaikutus. Hän on valmistunut 2011 valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta viestinnän maisteriohjelmasta ja tehnyt pitkän uran viestinnän parissa – lähes kahdenkymmenen vuoden ajan erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Nykyään hän työskentelee tutkijana Työterveyslaitoksella, missä hän tarkastelee työtä, hoivaa ja teknologiaa uusista näkökulmista.
Lisätietoja: vilja.levonius@ttl.fi, puh. 045 644 6664.
