Väitös: Varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri vaikuttaa uudistusten toteutumiseen (Roponen)
KM Hannele Roposen väitöstutkimus tarkastelee varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuria ja sitä, miten johtaminen rakentuu päiväkotien arjessa. Tutkimus havainnollistaa, miten näkyvät tekijät, kuten poliittiset päätökset tai hallinnolliset uudistukset liittyvät johtamisen tapojen taustalla oleviin arvoihin ja narratiiveihin.
”Muutos ei ole vain tekninen tai organisatorinen kysymys, vaan aina myös arvokysymys. Toimintakulttuuriin vaikutetaan johtamiskulttuurilla, johon muun muassa arvot ja olettamukset kytkeytyvät”, Roponen toteaa.
Tutkimus perustuu laajaan aineistoon, johon kuuluu havainnointia, haastatteluja, kyselyitä sekä työyhteisöjen arjessa kerättyä materiaalia. Etnografinen lähestymistapa mahdollisti sen, että johtamista voitiin tarkastella osana päiväkodin jokapäiväistä toimintaa.
Kelpoisuusvaatimuksen muutos ei ole selkiyttänyt käytäntöjä
Yksi esimerkki johtamisen merkityksestä on kahdeksan vuotta sitten toteutettu varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimus muutos, jonka tarkoituksena oli selkiyttää eri ammattiryhmien vastuita. Roposen tutkimuksen mukaan muutosta on tulkittu varhaiskasvatuksen arjessa eri tavoin, eikä rooleista ja vastuista ole vakiintunut yhteistä käsitystä.
Vaikka varhaiskasvatuksella on nykyisin selkeä asema osana suomalaista koulutusjärjestelmää, keskustelu vallasta ja vastuista on edelleen hajanaista. Tämä näkyy jännitteinä ja erilaisina tulkintoina arjen työssä. Jos poliittiset uudistukset eivät ankkuroidu päiväkodin toimintakulttuuriin, jäävät ne helposti pinnallisiksi.
”Jos kulttuurin syvimmät osat, kuten arvot, olettamukset ja narratiivit eivät muutu, ei muutu myöskään tulevaisuutemme”, Roponen painottaa.
Johtamiskulttuuri ratkaisee, miten uudistukset näkyvät arjessa
Roposen tutkimus osoittaa, että päiväkodinjohtajilla on keskeinen rooli koulutuspoliittisten muutosten ja päivittäisen työn yhdistämisessä. Johtaminen tapahtuu tilanteessa, jossa henkilöstöllä voi olla samanaikaisesti useita, jopa keskenään ristiriitaisia käsityksiä toiminnasta.
”Johtamiseen kuuluu tilan luominen keskustelulle. Ilman yhteistä pohdintaa erilaiset tulkinnat jäävät piiloon ja alkavat ohjata ajattelua huomaamatta”, Roponen toteaa.
Roposen mukaan varhaiskasvatuksen kehittämisessä rakenteiden ja linjausten muutos ei yksinään riitä. Muutosten juurtuminen arkeen edellyttää aikaa, keskustelua ja johtamisosaamista, jotta yhteinen ymmärrys työn tavoitteita, rooleista ja vastuista pääsee rakentumaan.
KM Hannele Roposen väitöskirja ”The conceptualization of leadership culture in early childhood education” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 27.2.2026 klo 12 Seminarium-rakennuksessa salissa S212 ja sitä voi seurata myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Tuija Turunen (Lapin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Elina Fonsén (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1316-9
