Väitös: Viittomakieli on paljon enemmän kuin vain visuaalista – sekä muoto että merkitys ovat moniaistisia (Keränen)
Viittomakieltä pidetään tyypillisesti visuaalisena kielenä sekä tieteellisessä että maallikkokeskustelussa. Sitä kuvataan usein edistyneeksi visuaalisten merkitysten – kuten toiminnan ja kohteen – kuvailussa, koska viestintä tapahtuu näköaistin välityksellä. Keränen kuitenkin osoittaa väitöskirjassaan Multisensory Iconicity in Finnish Sign Language - Going Beyond Visuocentrism, että viittomakieli voi kuvailla merkityksiä moniaistisesti.
Näkökeskeisen termin kuvailu sijaan Keränen käyttää väitöskirjassaan käsitettä ikonisuus, jolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa viitottu tai puhuttu muoto muistuttaa merkitystään. Perinteisesti esimerkiksi viittomaa vasarointi pidetään visuaalis-visuaalisen ikonisuuden esimerkkinä, jossa viittojan näköhavaittava käsi muistuttaa toimijan näköhavaittavaa kättä.
Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan miten moniaistinen ikonisuus ilmenee suomalaisessa viittomakielessä. Tulokset osoittavat, että viittoja voi havaita omia käsiään ja kehoaan sekä näkö- että tuntoaistin avulla, mikä tuottaa moniaistisen muodon.
”Tätä tukee havainto, että sekä näkevät viittojat että synnynnäisesti sokeat ei-viittojat käyttävät samoja ikonisia ilmaisuja, mikä viittaa tuntoaistin keskeiseen rooliin ikonisuuden muodostumisessa”, Keränen kertoo.
Lisäksi eletyt kokemuksemme ovat luonnostaan moniaistisia ja joskus emotionaalisesti sävyttyneitä, mikä antaa moniulotteisia merkityksiä. Näin ollen muodon ja merkityksen välillä on lukuisia mahdollisia ikonisia suhteita, joiden aistien voimakkuus vaihtelee.
Keränen kutsuu kielitiedettä pohtimaan uudelleen sekä teoreettisia että metodologisia lähestymistapoja ikonisuuden tutkimuksessa. Samalla hän ehdottaa käytännön sovelluksia esimerkiksi psykoterapian, viittomakielen tulkkauksen ja viittomakielisen taiteen aloille.
”Olettavasti tulokset voisivat tukea näitä aloja, kuten kielen ja tunnekokemusten yhdistämistä, saavutettavan äänitulkkauksen kehittämistä sekä taiteenlajin rikastamista.”
Jarkko Keräsen suomalaisen viittomakielen väitöskirja Multisensory Iconicity in Finnish Sign Language - Going Beyond Visuocentrism tarkastetaan julkisesti Jyväskylän yliopiston seminaarirakennuksessa (Vanha juhlasali S212) 29.8.2025 klo 12.00 alkaen. Kustoksena on professori Tommi Jantunen (Jyväskylän yliopisto) ja vastaväittäjänä professori Pamela Perniss (Kölnin yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_104496
Yhteydenotot: jarkko.j.keranen@jyu.fi
