Viittomakielen korpustyö saavutti merkittävän virstanpylvään – kaikki aineistot nyt saatavilla Kielipankissa
Korpuksella tarkoitetaan tietokoneluettavassa muodossa olevaa videoaineistokokoelmaa. Se on hyödyllinen apuväline kielellisten ja kulttuuristen piirteiden tutkimuksessa ja opetuksessa. Korpus avaa uudenlaisia, etenkin määrällisiä mahdollisuuksia selvittää esimerkiksi viittomakielen sanastoa, rakennetta ja variaatioita sekä kuurojen yhteisön tapoja ja normeja.
Nyt Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa tehty tärkeä korpustyö on saavuttanut merkittävän virstanpylvään.
”Ilokseni voin todeta, että 11 vuoden korpustyö alkaa olla paketissa. On uskomaton tunne, kuinka isosta aineistosta on loppujen lopuksi kyse. Minulle tulee aina kylmät väreet, kun katselen yhä uudelleen viittojien tarinoita ja keskusteluja viittomakielisen yhteisön ja kuurojen kulttuurin merkittävistä ilmiöistä, joita yhteiskuntamme ei tunne tarpeeksi hyvin. Korpus tulee muuttamaan tätä asetelmaa”, iloitsee Korpustyön projektitutkija ja vastuullinen johtaja Juhana Salonen.
Suomalaisen viittomakielen korpus kattaa kolme osa-aineistoa (yht. 52 tuntia, 19 minuuttia ja 25 sekuntia) ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpus muodostuu kahdesta osa-aineistosta (yht. 7 tuntia ja 15 minuuttia). Tarkemmat tiedot löytyvät Kielipankin verkkosivuilta:
Työ kotimaisten viittomakielten tutkimuksen parissa jatkuu
Korpustyö ei kuitenkaan pääty tähän. Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa tehtävä tutkimus- ja opetustyö sekä laaja yhteistyöverkosto varmistavat, että työ jatkuu. Korpuksella onkin erityistehtävä: se luo tutkimusinfrastruktuurin, joka antaa uutta tietoa viitotuista kielistä sekä vahvistaa niiden yhteiskunnallista asemaa.
”Korpustyöllä on tärkeä rooli sen suhteen, että molemmat kotimaiset viittomakielemme pysyisivät elinvoimaisina tulevaisuudessa. Tutkimustiedon avulla voidaan kehittää viittomakielten opetusta niiden omista lähtökohdistaan käsin. Sekä tukea kielitietoisuuden leviämistä että yhteisön voimaantumista, mikä näkyy erityisesti suomenruotsalaisessa viittomakielessä: työryhmämme sai vuoden viittomakielenteko -tunnustuspalkinnon vuonna 2024.”
”Suurin kiitos menee niille kaikille 103 kielenoppaalle, jotka tekivät korpusten rakentamisen mahdolliseksi. Unohtamatta kaikkia työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka annoitte ihan kaikkenne sen eteen, että molemmat kotimaiset viitotut kielemme ovat taltioituna tuleville sukupolvillemme. Lopuksi kumarrus Kielipankille, josta käsin aineistot ovat turvallisesti saatavilla”, kiittää Salonen suurta urakkaa.
Lisätietoja:
Korpustyön projektitutkija ja vastuullinen johtaja
Juhana Salonen
Tutustu korpuksiin
Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpusten moninaisiin käyttömahdollisuuksiin voi tutustua tarkemmin Viittomakielen keskuksen sivuilla.
Tutustu Kielipankin korpusjulkaisuun täällä.
Lisäksi Suomen viittomakielten korpukseen kuuluu vuonna 2013 kuvattua erillistä materiaalia, josta osa on julkaistu Kielipankin verkkosivuilla.
Kielipankin ohella korpusaineistoa pääsee tutustumaan myös Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen ja viittomakielen keskuksen korpustyön yhdessä kehittämässä pilottikokeilussa, jossa korpusaineistoa voi katsoa suoraan nettiselaimella ilman tiedostojen latausta.
