Puheviestintää ja nykyisin viestintää on Jyväskylän yliopistossa voinut opiskella pääaineena vuodesta 1980 lähtien. Ensimmäinen puheviestinnän maisteri valmistui vuonna 1984, ja joulukuussa 2025 tutkintotodistuksensa sai viestinnän 600. maisteri.
Viestinnän 600. maisterintutkinnon on suorittanut Jenni Kauttio. Maisteriksi valmistuttuaan Jenni aloitti työt projektitutkijana hybridityötä tutkivassa SMARTS-hankkeessa sekä alkoi työstämään hakemusta Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden tohtoriopintoihin. Ennen tätä hän kuitenkin juhlisti valmistumistaan matkustamalla siskonsa luokse Pohjois-Italiaan.
– Niissä upeissa vuorimaisemissa tuli myös fiilisteltyä kuluneita vuosia opintojen parissa. Jyväskylän yliopiston viestinnän opinnot merkitsevät minulle todella paljon sekä oman asiantuntijuuden että henkilökohtaisen kasvun kannalta.
Viestinnän opinnot loivat vahvan pohjan asiantuntijatyölle
Jenni kertoo saaneensa viestinnän opinnoista kattavat valmiudet työelämään. Erityisen tärkeinä hän pitää tutkimustaitojen kehittymistä.
– Tutkimustaidot ovat yksi tärkeimmistä asioista, joita olen yliopisto-opintojeni aikana oppinut. Ne ovat laaja taitokokonaisuus, johon kuuluvat sekä itse tutkimuksen tekemisen taidot – kuten tiedonhaku, työn tavoitteiden määrittely, ilmiöiden tunnistaminen ja rajaaminen sekä argumentointi – että kyky kriittiseen, laajaan ja syvään ajatteluun. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joita asiantuntijatyössä tarvitaan. Lieneekö vahva luottamus näiden taitojen voimaan vaikuttanut myös nykyiseen uravalintaani väitöskirjatutkijana...
Työelämävalmiuksien lisäksi viestinnän opinnot ovat opettaneet taitoja muuhunkin elämään.
– Yksi mieleenpainuvimmista opeista on aktiivisen kuuntelun taito. Siitä on ollut hyötyä monissa tilanteissa myös yksityiselämän puolella.
Parhaiksi asioiksi opiskeluajassaan Jenni nostaa mielenkiintoiset keskustelut opiskelijatovereiden ja opettajien kanssa sekä oman ajattelun haastamisen ja kehittymisen. Erityisen tärkeäksi kokemukseksi muodostui myös opiskelijavaihto Itävallan Klagenfurtissa.
– Vaihtokevät Itävallassa oli ihana! Ihanan siitä tekivät vaellukset ja laskettelu Itävallan upeissa vuorimaisemissa, merkitykselliset ihmiskohtaamiset ja opit, mitä reppuun sai. Vaihto-opintojeni myötä ymmärsin muun muassa sen, kuinka voimakas sosiaalinen työkalu kieli on ja miten meidän ihmisten tulisi keskittyä siihen, mikä meissä on yhteistä sen sijaan, että keskitymme siihen, missä olemme (kulttuurisesti) erilaisia. Lisäksi opin myös arvostamaan montaa asiaa täällä kotosuomessa. Joskus täytyy matkustaa kauas, jotta näkee lähelle.
Harjoittelu auttoi tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamista
Työssä oppimisen jakson Jenni suoritti viestinnän korkeakouluharjoittelijana Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.
– Tehtäviini kuului uuden digitaalisen Apunappi-palvelun viestintä- ja käyttäjäkokemustutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen, palvelun viestintäsuunnitelman laatiminen sekä johtamis- ja sisäisen viestinnän kehittäminen. Työssä oppiminen kehitti erityisesti sisällöntuotannon taitojani sekä projektinhallintaosaamistani. Lisäksi koin erityisen hyödylliseksi sen, että Työssä oppimisen kurssin myötä tuli reflektoida omaa oppimista. Se edesauttoi oman osaamisen sanoittamista.
Opintojen aikana Jenni suoritti sivuaineina psykologian ja henkilöstöjohtamisen opintoja. Hän kokee niiden täydentäneen viestinnän opintoja erinomaisesti ja auttaneen tarkastelemaan työelämän ilmiöitä monitieteisestä näkökulmasta. Maisterintutkielmansa hän teki osana Emotion@Work-tutkimushanketta, ja tutkielma käsitteli työtoverisuhteiden vuorovaikutusta hybridityössä.
– Gradun tekeminen oli pitkä ja antoisa prosessi, joka sisälsi tuottavia ja vähemmän tuottavia vaiheita. Graduprosessi vahvisti innostustani tutkimuksen tekemiseen ja haluani syventyä gradussa käsittelemiini teemoihin – työtoverisuhteisiin ja hybridityöhön – vielä pidemmälle.
Tällä hetkellä Jenni työskentelee tutkijana SMARTS-hankkeessa, aloittelee tohtoriopintojaan Jyväskylän yliopistossa ja hakee jatkorahoitusta väitöstutkimukselleen. Jennin väitöskirjatutkimus käsittelee työtoverisuhteita modernissa työelämässä hybridityön ja tekoälyn kontekstissa. Häntä kiinnostaa erityisesti työelämän kehittäminen viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta.
– Toivon, että nyt ja tulevaisuudessa voin omalta osaltani tehdä työtä inhimillisemmän työelämän eteen. Uskon vahvasti siihen, että viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisellä on jatkuvasti muuttuvassa työelämässä aivan erityisen tärkeä rooli.
