Vihreä siirtymä haastaa vesiluonnon

Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä järjestettiin kolmannen kerran kansallinen raakkuseminaari 16.10.2025 teemalla raakut, kalatalous, tuulivoima ja kaivokset. Seminaarin tavoitteena oli keskustella vihreän siirtymän aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista raakkuihin ja sen isäntäkaloihin loheen ja taimeneen.
Hanna Halmeenpää
Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää käsitteli puheenvuorossaan liiton näkökulmaa päivän teemoihin. Kuva: Jouni Taskinen.
Julkaistu
28.10.2025

Kansallisessa raakkuseminaarissa oli 75 osallistujaa, joista 48 osallistui etäyhteydellä. Esitelmissä ja keskusteluissa nousivat erityisesti esille seminaarin teeman mukaisesti tuulivoimarakentamisen ja kaivostoiminnan ympäristövaikutukset. Kommenttipuheenvuorossaan Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää totesi, että olennaisinta haitallisten vesistövaikutusten vähentämiselle on lainsäädännön puutteiden korjaaminen. 

- Raakkuseminaari nosti esiin erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja, jotka yhdistävät vesiluonnon suojelun, kalatalouden ja teollisen maankäytön vaikutukset. On hienoa nähdä, että vesiluonnon turvaaminen kiinnostaa laaja-alaisesti. Yhteinen tietopohja on välttämätöntä, jotta päätöksenteko voi perustua ekologisesti kestävään näkemykseen. Erityisen tärkeää on, että raakun suojelun strategia ja toimenpideohjelma tuodaan esiin konkreettisesti, mikä auttaa suuntaamaan toimet sinne, missä niillä on suurin vaikutus, kertoo LIFE Revives -hankkeen johtaja, professori, Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.    

Vesiluonnon ja raakun suojelu keskiössä tuulivoiman ja kaivostoiminnan suunnittelussa 

Seminaarissa todettiin, että tuulivoimarakentamisessa sekä uusien kaivosten avaamisessa ja kaivosten jätevesien käsittelyssä raakkualueilla tulee huomioida paitsi vesiluonto yleisellä tasolla, erityisesti erittäin uhanalainen raakku.   

- On olennaista, että tuulivoimarakentamisen ja kaivostoiminnan suunnittelussa otetaan huomioon paitsi vesiluonto yleisesti, myös erityisesti raakkualueiden ekologinen herkkyys. Raakku ei ole vain uhanalainen laji, vaan myös merkittävä osa vesiekosysteemiä, jonka hyvinvointi heijastuu laajemmin ympäristöön, toteaa Taskinen.   

Seminaarissa kuultiin myös viimeisimmät kuulumiset valtakunnallisesta raakun suojelun strategiasta sekä raakun ja muiden suojeltujen lajien esiintymispaikkojen turvaamista metsätaloudessa koskevan työryhmän raportista. 

Maatuulivoima muuttaa vesistöjen virtaamia 

TURRI-hankkeen projektipäällikkö Markus Saari Pohjois-Pohjanmaan ELY:stä totesi maatuulivoiman rakentamisen aiheuttavan hydrologiaan pitkäaikaisia tai pysyviä vaikutuksia. Tämä ilmenee virtaamien äärevöitymisenä, ylivirtaamien kasvuna sekä alivirtaamien pienentymisenä ja yleistymisenä. Tuulivoimahankkeissa rakennettavat kantavat tieverkot, kuivatusjärjestelyt ja kasvillisuuden poisto vaikuttavat kaikki valuma-alueen hydrologiaan. Maatuulivoiman pintavesivaikutukset sekä niiden laatu ja laajuus riippuvat puolestaan muun muassa hankkeen sijoittumisesta vesistöihin nähden sekä maaperän ja vesimuodostumien ominaisuuksista. 

LIFE Revives elvyttää raakun ja sen isäntäkalojen elinympäristöjä 

Seminaarin järjestäjänä oli Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke, jota Jyväskylän yliopisto koordinoi.  LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027), jossa on mukana yhteensä 12 organisaatiota. Mukana on toimijoita yksityisistä yrityksistä järjestöihin, aluehallintoon ja yliopistoihin. Hankkeen tavoitteena on elvyttää uhanalaisia elinympäristöjä ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta yhteistyössä eri sektoreiden kanssa.  

Lisätietoa:  

Aiheeseen liittyvä sisältö