Yhteistyö ja katoanalyysi luotettavan tutkimustiedon tukena
Tuore artikkeli (Kannasoja ym. 2026) nostaa tutkimusesimerkin avulla esiin, miten keskeisiä aineistonkeruuseen liittyvät yhteistyö- ja kadonhallintakäytännöt ovat luotettavan tiedon tuottamiselle. Luotettava tutkittu tieto on perusedellytys esimerkiksi hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen johtamisessa ja kehittämisessä.
Valtakunnallisessa kokonaistutkimukseen pyrkineessä aineistonkeruussa koottiin kattava aineisto sosiaalipalvelujen johtajilta kaikilta Manner-Suomen hyvinvointialueilta. Sosiaalipalvelujen johtajien osallistumisprosessiin keskittyvä tapausesimerkki perustui ’Johtajat puristuksessa – Sosiaalihuollon johtaminen ja sen tulevaisuus hyvinvointialueilla’ (PURJO) -tutkimushankkeessa toteutettuun kyselytutkimukseen, jonka tavoitteena oli tunnistaa johtamiseen liittyviä odotuksia, esteitä ja mahdollisuuksia erityisesti monialaisesti palveluja yhteensovitettaessa.
Artikkeli havainnollistaa, miten tutkimuslupaprosessien alueittaiset erot, tutkimuksesta viestiminen sekä vastaajakehikon huolellinen ja ajantasainen muodostaminen vaikuttavat aineiston laatuun ja tulosten yleistettävyyteen – erityisesti silloin, kun tutkittavien tunnistaminen ja tavoittaminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä tutkimuskohteena olevan organisaation kanssa.
Artikkelissa kuvataan myös aineiston monivaiheinen katoanalyysi, jossa vastaamatta jättäneitä johtajia verrattiin vastaajakehikon tietoihin ja jossa varhaisempia ja myöhemmin kyselyyn vastanneita ryhmiä tarkasteltiin suhteessa toisiinsa. Kuvaus tarjoaa tutkijoille konkreettisia välineitä tunnistaa ja analysoida kato systemaattisesti sekä arvioida aineiston edustavuutta ja tulosten luotettavuutta. Tulokset osoittavat, että vastaajakatoa voidaan myös ennakoida ja hallita.
Tutkimus tarjoaa esimerkiksi hyvinvointialueyhteistyötä tekeville tutkijoille tärkeitä käytännön oppeja: yhteyshenkilöiden roolit kannattaa varmistaa jo hankkeen alkuvaiheessa, lupa‑ ja viestintäprosesseihin tulee varata riittävästi aikaa ja perusjoukon rajauksen on oltava täsmällinen ja ajantasainen. Artikkeli osoittaa, että huolellisesti suunniteltu ja yhteistyössä toteutettu aineistonkeruu vähentää tutkimuskatoa ja vahvistaa tiedon luotettavuutta. Lisäksi ajanmukainen ja kattava valtakunnallinen tutkimusinfrastruktuuri, joka sisältäisi myös esimerkiksi perustietoja hyvinvointialueiden viranhaltijoista, olisi ratkaisevan tärkeä erilaisiin kohdeilmiöihin keskittyvien tutkimusasetelmien rakentamisessa. Tämä mahdollistaisi paitsi perusjoukkojen muodostamisen myös entistä monipuolisemman ja luotettavamman tiedon tuottamisen, jota sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat tarvitsevat johtamistyönsä tueksi. Artikkelissa ehdotetaankin, että tutkimusorganisaatioiden ja hyvinvointialueiden yhteistyötä tulee rakentaa pitkäjänteisesti osana laajempaa tutkimusinfrastruktuuria, joka tukee sekä tutkimusta että tiedolla johtamista.
- Kannasoja, S., Miettinen, J., Vornanen, R., Närhi, K., & Lammintakanen, J. (2026). Hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen johtajia paikantamassa: kokonaistutkimuksena kerätyn kyselyaineiston luotettavuus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 63(1), 169–185. https://doi.org/10.23990/sa.148406
- Artikkeli on toteutettu Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä osana Johtajat puristuksessa – Sosiaalihuollon johtaminen ja sen tulevaisuus hyvinvointialueilla -hanketta.
