Ihmiset, yhteisöllisyys ja vertaileva tutkimus vetivät Marjo Kurosen mukaansa akateemiseen maailmaan
Kyläkoulusta maailmalle sosiaalityön tutkijaksi
Sosiaalityön professori ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtaja Marjo Kuronen syntyi vuonna 1960 Karviassa maanviljelijäperheen ainoana lapsena. Koulu alkoi pienessä kyläkoulussa ja lukioon hän siirtyi naapuripaikkakunnalle Parkanoon. Lukion jälkeen Kuronen lähti opiskelemaan kansanopistoon sosiaalialan linjalle. Noista opinnoista syttyi myös kipinä hakea opiskelemaan sosiaalitieteitä Tampereen yliopistoon. ”Ajattelin, että minä lähden katsomaan millaista se yliopistomaailma ja koulutus on - ja sitten se jotenkin vei mennessään”, Kuronen muistelee.
Tärkeänä tutkijaksi suuntautumiselle oli joidenkin opiskelukavereiden yhtäläinen kiinnostus tutkimukseen sekä tuolloin väitöskirjaansa tehneen, nykyään sosiaalityön emeritaprofessori Tarja Pösön mentorointi nuorille tutkijanaluille. Perheen käsitettä kriittisesti analysoiva hanke sai rahoitusta ja Kuronen ryhtyi tekemään lisensiaatintutkintoa, joka valmistui Tampereen yliopistossa vuonna 1993. Samalla avautui mahdollisuus lähteä tutkijaksi ulkomaille.
Tutkijana avaamassa uusia näkökulmia yhteiskunnallisiin kysymyksiin
Kuronen lähti Stirlingin yliopistoon Skotlantiin tutkijaksi Euroopan unionin rahoittamaan tutkimushankkeeseen. Muutaman vuoden tutkijavierailu vaihtui väitöskirjan tekemiseen Stirlingin yliopistossa vuonna 1999. Kuronen jatkoi siinä lisensiaatin työn teemojen parissa: ”Vaikka olen sosiaalityön professori, niin en ole koskaan tutkinut varsinaisesti sosiaalityötä, vaan lisensiaattityöni ja väitöskirjani liittyivät neuvolatyöhön ja siihen, miten äitiyttä määritellään asiantuntijoiden toimesta”, hän kertoo.
Stirlingistä Kuronen toi mukanaan vahvan kiinnostuksen vertailevaan tutkimukseen. Vuodet ulkomailla osoittivat, miten käsitteiden merkitys muuttuu kulttuurista toiseen. Tätä toisin ajattelun ja toisin tekemisen virettä Kuronen on hyödyntänyt olleessaan mukana eurooppalaisissa vertailututkimuksissa, joissa hän tutki tulevaisuuden perhepolitiikan haasteita sekä tulevaisuusskenaarioita perhe-elämästä ja palvelujärjestelmästä.
Laadullisen vertailevan tutkimuksen lisäksi Kurosen ajatteluun on vaikuttanut feministinen tutkimusote ja institutionaalisen etnografian lähestymistapa. Hänen jatko-opintojensa aikana Suomessa toimi naistutkimuksen valtakunnallinen verkosto Hyvinvointivaltion naiset, joiden tapaamiset ja niiden kautta muodostuneet suhteet muihin tutkijakollegoihin muodostuivat merkittäviksi.
”Erityisen mukavana aikana mieleen on jäänyt sellainen tiivis tutkijayhteisö ja tuki, että on voinut tehdä tutkimusta muiden kanssa – se on ollut jotenkin kauhean tärkeää.”
Kiinnostus feministiseen tutkimukseen on kulkenut mukana läpi uran ja se on näkynyt erilaisissa pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa verkostoissa. Tutkimuspainotus on uran mittaan siirtynyt äitiyden tutkimisesta yhteiskunnan marginaaleissa elävien naisten, esimerkiksi naisvankeihin liittyvään tutkimukseen.
Kuroselle uran ehdoton kohokohta ja yhteiskunnallisesti merkittävin tutkimushanke on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama Lastensuojelun sijaishuollon menneisyysselvitys, jota johti tuolloinen Suomen historian professori Pirjo Markkola. Siinä haastateltiin 200 vuosina 1936–83 lapsena sijoitettuna ollutta henkilöä heidän kokemastaan väkivallasta ja kaltoinkohtelusta. Tutkimuksen tulokset johtivat erittäin poikkeukselliseen valtion viralliseen anteeksipyyntöön näiltä henkilöiltä.
Myös Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenyys vuosina 2022–2024 avasi Kuroselle mielenkiintoisen näköalapaikan suomalaisen tiedepolitiikan kentälle. Tehtävässä pääsi lukemaan satoja tutkimussuunnitelmia ja -hakemuksia, tutustumaan eri alojen kollegoihin sekä kansainvälisiin ohjelmiin, joissa Suomen Akatemia oli mukana.
Pitkän uran aikana Kuronen on nähnyt monia muutoksia niin tutkimusalalla, yhteiskunnallisesti ja teknologisen kehityksen myötä. Vuosien varrella Kuronen on nähnyt sosiaalityön tutkimuksen kehityksen. Alan ammattilaiset ovat pidemmälle koulutettuja ja akateeminen tutkimus ja sosiaalityön arki ovat tulleet toisiaan lähemmäs ja vuoropuhelu on tiivistynyt alan alkuajoista, jolloin teoria ja käytäntö olivat eri maailmoja.
Laitosjohtaja luomassa mahdollisuuksia nuoremmille
Kuronen valittiin yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen johtajaksi vuonna 2019. Tärkeimpänä pyrkimyksenä hänellä on ollut olla ihmisläheinen ja kannustava johtaja. Kuronen on halunnut olla omalta osaltaan luomassa mahdollisuuksia nuoremmille tutkijoille ja kannustamassa heitä urallaan.
”Tässä positiossa sitä haluaa vuorostaan kannustaa nuorempia kollegoita. Ehkä se on ollut yksi syy siihen, miksi ryhdyin laitosjohtajaksi, että itse voi olla luomassa mahdollisuuksia ja kannustamassa nuorempia.”
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tulevaisuus näyttäytyy Kuroselle valoisana. Laitoksen tutkinto-ohjelmat ovat suosittuja opiskelijoiden keskuudessa ja laitoksella tehdään korkeatasoista tutkimusta. Toiveena tulevaisuudelle voisi olla tutkimuksen ja opetuksen tiiviimpi nivoutuminen yhteen.
Aktiivinen akateeminen vaikuttaminen jatkuu emeritana
Kuronen ei ole eläköitymisen myötä katoamassa yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta: ”Lähetin hakemuksen emeritasopimuksesta. Minulla on muutama väitöskirjaohjattava, että ohjaustöitä varmaan jatkan. Ja sitten lupauduin olemaan mukana sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti Januksen toimituskunnassa, kun se tulee ensi vuoden alusta tänne Jyväskylään. Katsotaan nyt, kuinka paljon sitä innostuu vielä tekemään tutkimusta, mutta ainakin aion lukea tutkimusta paljon enemmän mitä tässä on ollut mahdollisuus viime aikoina”, Kuronen pohdiskelee.
Akateemisten suunnitelmien lisäksi eläkkeellä aikomuksena on nauttia matkustelusta ja kulttuurista eri muodoissaan. Laitoksen tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille Kuronen lähettää kannustavat terveiset: ”Te teette hyvää työtä! Jatkakaa samaan malliin!”.
Professori Marjo Kurosen juhlakirja Haavoittuvuus, sukupuoli ja perhe sosiaalityön tutkimuksessa - Suhteissa olemisen näkökulma
Juhlakirjalla on haluttu kunnioittaa ja juhlistaa professori Marjo Kurosen merkittävää tieteellistä uraa hänen siirtyessä emeritaprofessoriksi. Teos koostuu kollegoiden, opiskelijoiden ja ystävien artikkeleista, jotka käsittelevät Kurosen uralle keskeisiä tutkimusteemoja ja avaa niitä uusiin suuntiin. Edustettuna on tutkijoita eri puolilta Suomea ja erilaisista instituutioista - yliopistoilta, järjestöistä ja ammattikorkeakoulusta. Teos sisältää vertaisarvioituja akateemisia artikkeleita ja avaa Kurosen persoonaa ja akateemista uraa.
Juhlakirjan ensimmäinen osa käsittelee erilaisissa haavoittuvissa asemissa tai marginaaleissa elävien ja palvelujärjestelmien suhteita – toimijuutta, kuulluksi tulemista ja ulossulkemisia. Toisessa osassa tarkennetaan sukupuoleen ja naiserityiseen haavoittuvuuteen ja väkivaltaan. Kolmannen osan teemana on perhesuhteet palvelujärjestelmässä. Näistä laajoista ja monimutkaisista teemoista teos nostaa esiin erilaisia näkökulmia ja jatkaa keskustelua 2020-luvulla.
Juhlakirja on saatavilla verkossa.
