Mitä tutkit?
Tutkin, miten toisen maailmansodan jälkeisen rauhaan siirtyminen eteni Suomessa ja millaisia alueellisia eroja prosessiin muodostui. Väitöskirjassa huomio on paikallistason konkreettisissa ongelmissa. Aineistona käytin kahdeksan eri puolilla Suomea julkaistun maakunnallisen sanomalehden paikallisia kirjoituksia.
Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset tai mikä sen päätulos oli?
Keskeinen tulos oli, että rauhaan siirtymisessä oli merkittäviä alueellisia eroja niin ongelmien vaikeudessa, ajoituksessa kuin kestossa. Yleensä muistetaan erityistapauksena pidetty Lappi, mutta eroja oli muuallakin. Eroja oli lähes kaikissa aihepiireissä, kuten rikollisuudessa ja suhtautumisessa siirtoväkeen. Säännöstelyn vaikutus maaseudun ja asutuskeskusten olojen eriytymiseen oli syvempää kuin aiemmin on ajateltu. Eroja aiheuttivat sekä sotienaikaiset tapahtumat, mutta myös paikalliset jatkumot sotia edeltäneeltä ajalta. Sanomalehdistö oli vielä puoluepoliittisesti sitoutunutta, joten puoluekannat vaikuttivat ongelmista kirjoittamiseen, esimerkiksi selkeän paikallispolitiikan lisäksi sotien muistamiseen.
Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?
Väitöskirja on ensimmäinen tutkimus, jossa Suomen sotienjälkeisiä alueellisia eroja on systemaattisesti analysoitu. Jo aiemmin jälleenrakennuskauteen liitettyä käsitystä kansallisesta yhtenäisyydestä on murrettu, ja väitöskirja jatkaa tätä linjaa. Aiheen tutkiminen laajemmin on tärkeää, jotta yhteiskunnassa ymmärrettäisiin mahdollisimman hyvin, miten ongelmallinen, epäyhtenäinen ja moninainen prosessi sodasta rauhaan siirtyminen oli. Kotimaisten ongelmien ymmärtäminen antaa eväitä myös nykypäivän sodista seuraavien ongelmien käsittelyyn.
FM Katja Pyötsiän Suomen historian väitöskirja ”Yhteisistä ongelmista alueellisiin eroihin. Rauhankriisin alueellisuus Suomen maakuntalehdistössä vuosina 1944–1949” tarkastetaan perjantaina 5.6.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen salissa S212. Vastaväittäjänä professori Tuomas Tepora (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Antero Holmila (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja: katja.h.pyotsia[a]jyu.fi
