Opettajankoulutuslaitos on vahvasti mukana kehittämässä lasten ja nuorten demokratiakasvatusta
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on vahvasti mukana demokratiakasvatuksen kehittämistyössä.
Demokratiakasvatuksen merkitys on nostettu esiin kansallisesti, sillä aihetta on: Tutkimusten mukaan demokratian tila on maailmanlaajuisesti heikentynyt. Vaikka Suomessa tilanne on edelleen hyvä, on havaittavissa myös demokratiaa haastavia kehityskulkuja.
Eduskunnan kanslian johtamana perustetun demokratiakasvatuksen kehittämisryhmän tehtävänä on vahvistaa suomalaista demokratiakasvatusta johdonmukaisesti, pitkäjänteisesti ja yli vaalikausien.
Ryhmä pyrkii myös edistämään tiedon, ideoiden ja suunnitelmien vaihtoa demokratiakasvatuksen parissa toimivien eri tahojen kesken. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on mukana tässä ryhmässä, johon kuuluu jäseniä ministeriöistä, yliopistoista ja järjestöistä.
Kansainvälisesti verraten suomalaisnuoret eivät ole erityisen kiinnostuneita yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja heidän uskonsa vaikutusmahdollisuuksiin on vähäistä. Lisäksi suomalaisten nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin on heikentynyt ja arvot ja asenteet polarisoituneet.
”Koulun tulisi olla paikka, jossa vahvistuu halu olla aktiivinen toimija demokraattisessa yhteiskunnassa yhdessä muiden kanssa”, sanoo yliopistonlehtori Mikko Hiljanen. Nykyään Informaatioteknologian tiedekunnassa toimiva Hiljanen on aiemmin tutkinut ja opettanut demokratiakasvatusta Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.
Jyväskylän yliopistossa on läpi 2000-luvun kehitetty demokratiakasvatuksen käytänteitä aina perusopetuksesta korkea-asteelle saakka. Kehitystyötä ja uutta tutkimustietoa on toteutettu etenkin opettajankoulutuslaitoksen ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen välisenä yhteistyönä.
Demokratia rakentuu tiedosta, tahdosta ja toiminnasta
Demokratiakasvatuksen kehittämisryhmä julkaisi kansallisen demokratiakasvatuksen vision vuoden 2025 syyskuussa. Vision osoittaa tietä suomalaisen demokratiakasvatuksen kehittämiselle: lapsille ja nuorille halutaan lisää demokratiaan kytkeytyvää tietoa, tahtoa ja toimintaa.
Tieto on demokratian perusta. Koulun ja kasvatuksen tehtävänä on varmistaa, että nuoret oppivat erottamaan faktat mielipiteistä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. Rakentava keskustelukulttuuri syntyy, kun tieto yhdistyy kokemuksiin ja erilaisiin näkökulmiin.
Tahto on demokratian sydän. Demokratiakasvatus vahvistaa arvoja ja asenteita, jotka tukevat moninäkökulmaisuutta ja kunnioittavaa vuoropuhelua. Nuoret oppivat toimimaan vastuullisesti ja sitoutuvat demokraattiseen elämäntapaan.
Toiminta tekee demokratiasta totta. Koulujen ja yhteiskunnan rakenteiden on tarjottava aitoja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada kokemuksia vaikuttamisesta, nyt ja tulevaisuudessa.
Miten tästä eteenpäin?
Opettajankoulutuslaitoksen demokratiakasvatuksen kehittämis- ja tutkimusryhmän mukaan haasteena on demokratiakasvatuksen käyttöönotto sekä tuotetun tiedon ja materiaalin hyödyntäminen koulujen arjessa.
”Demokratiakulttuurin kehittäminen vaatii sen tärkeäksi toteamisen lisäksi tekoja, joilla vahvistetaan pitkäjänteisesti ja monipuolisesti demokratian tilaa kouluissa”, yliopistonopettaja Riitta Tallavaara tiivistää tulevaisuuden suuntaviivoja kehittämis- ja tutkimustyölle.
Demokratia ei ole koskaan valmis, vaan vaatii kaikilta meiltä panoksen sen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tämä ajatus on myös demokratiakasvatuksen vision ytimessä – taata vahva demokratia kaikille.
Tasa-arvoinen koulutus kaikkien eurooppalaisten yhteistä demokratiaperintöä
Demokratiakasvatuksen visio liittyy läheisesti Euroopan kulttuuriperintöön. Euroopan komissio myönsi Jyväskylän yliopistolle Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label, EHL) vuonna 2022. Tunnus tuli Seminaarinmäen ja tasa-arvoisen koulutuksen perinnön vaalimisesta.
Tunnus edustaa suomalaista koulujärjestelmää ja korkeatasoista opettajankoulutusta tasa-arvon ja moninaisuuden edistäjinä ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisijänä. Seminaarinmäen kampuksen historiaan tiivistyy yksi yhteiseksi eurooppalaiseksi perinnöksi määritelty demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän perusta: koulutusperintö.
”Demokraattisessa yhteiskunnassa toimiminen ja sen koossapitäminen vaatii taitoja. Koska näitä taitoja opitaan kattavimmin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella, koulujärjestelmän ja sen pitkien juurien on pysyttävä vahvoina. Tietoon kuuluu myös oman kulttuuriperinnön tuntemus ja kokemus siitä, että se on jokaisen oppijan omaa ja että jokainen jättää siihen oman jälkensä”, sanoo Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen Tiedemuseon palvelupäällikkö Pirita Frigren.
