Tutkimusyhteistyön avulla tehokkuutta volframin kierrätykseen
Volframi on harvinainen ja monikäyttöinen alkuaine
“Volframi on hyvin erikoislaatuinen metalli”, alustaa GTP Finlandin tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemu Karhumaa. Metallin tiheys on lähes kullan luokkaa, ja sen sulamispiste yksi alkuaineiden korkeimmista.
Volframia hyödynnetään erityisesti leikkaavissa työkaluissa, kaivos- ja rakennusteollisuudessa, elektroniikassa ja kemianteollisuudessa. Jopa 80 prosenttia uusista kaivoksista louhitusta volframista tulee Kiinasta, joka rajoittaa vientiä ulkomaille. Näistä rajoituksista johtuen metallin kierrätysmenetelmät kiinnostavat maailmalla nyt laajasti.
“Me ostamme käytettyjä romutyökaluja ympäri maailmaa ja jalostamme niistä pulveria, jota voidaan hyödyntää uusien työkalujen valmistuksessa”, Karhumaa avaa yrityksen toimintaa.
GTP Finlandin erityinen kierrätysmenetelmä erottaa sen kilpailijoistaan. “Olemme maailman johtava tämän prosessin käyttäjä, ja alan toimijat ympäri maailmaa tuntevat meidät”, Karhumaa jatkaa.
Yhteistyö sai alkunsa Yrityspäivästä
Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa käynnistyi yliopiston järjestämästä Yrityspäivästä, jonka tavoitteena on yhdistää tutkijoiden osaaminen alueen yritysten tarpeisiin. Tapahtuma järjestetään Jyväskylän Paviljongissa vuosittain lokakuussa.
Karhumaa hakeutui tapahtumassa kemian ja fysiikan tutkijoiden puheille. “Kerroimme avoimesti haasteistamme ja ideoistamme. Tutkijat tarttuivat niihin innolla ja lähtivät pohtimaan, mitä voisimme yhdessä selvittää”, hän muistelee yhteistyön alkua.
Tämän jälkeen osapuolet ryhtyivät yhdessä määrittelemään tutkimuksen tavoitteita, sisältöä ja käytännön toteutusta. Business Finlandin rahoitus madalsi kynnystä lähteä liikkeelle ja mahdollisti sen, että GTP Finland pystyi ostamaan yliopistolta laajasti tutkimuspalveluja.
Analyysitekniikoiden kehitys toi uusia näkökulmia ja oivalluksia
Yhteistyön ensisijaisena tavoitteena oli tutkia kovametallien analyysitekniikoita ja löytää menetelmiä, jotka toisivat kierrätysprosessin laadunvalvontaan nopeutta ja tarkkuutta. Työ sisälsi niin teoreettista tutkimusta kuin konkreettisia testejä Jyväskylän yliopiston laitteistolla.
“Projektissa testasimme ja vertailimme eri analyysitekniikoita. Halusimme selvittää, mitä mahdollisuuksia ne voisivat tarjota tulevaisuudessa”, Karhumaa taustoittaa.
Yhteistyö yliopiston kanssa eteni sujuvasti. Osapuolet tapasivat toisiaan paikan päällä tai Teamsissa, ja yliopiston tutkijat lähettivät säännöllisesti väliaikatietoja tutkimusten etenemisestä ja tuloksista.
“Tutkijoiden kanssa oli helppo pallotella ideoita analyysitekniikoista. He myös haastoivat ja kyseenalaistivat näkemyksiämme, mikä oli positiivista.”
Yhteistyö tuotti tietoa, jota ei olisi saatu muualta
Yhteistyön tuloksena GTP Finland sai käyttöönsä uutta analyysitietoa ja vaihtoehtoja volframin kierrätysmenetelmistä. Tutkittu tieto auttaa parantamaan kierrätysprosessin tehokkuutta, mikä tuo yritykselle liiketoiminnallista etua kilpailijoihin.
Avoin vuorovaikutus ja ideoiden jakaminen tuottivat myös merkittävän spin-off-tutkimusaiheen. Yhteistyön aikana selvisi, että Jyväskylän yliopistolla on laite sulan sinkin ja kovametallin reagoinnin karakterisointiin. Laitteen avulla tutkijat saattoivat demonstroida volframin kierrätysprosessin vaiheita.
“Opimme paljon uutta, myös asioita, joita emme itse osanneet kysyä. On mahdollista, että palaamme vielä tutkimaan spin-off-tutkimusaihetta yliopiston kanssa”, Karhumaa kertoo.
Onnistunut yhteistyö vaatii sitoutumista ja avoimuutta
Karhumaan mukaan onnistuneen yhteistyön taustalla oli avoin keskustelu ja kyky haastaa toisen näkemyksiä. “Yliopiston tutkijat katsovat asioita teoreettisesta näkökulmasta, ja juuri sitä me kaipasimme. Me taas toimme käytännön kokemuksen. Yhdistelmä toimi hyvin.”
Karhumaa kannustaa muitakin yrityksiä lähtemään rohkeasti keskusteluun yliopiston kanssa. “Yrityspäivä oli meille ratkaiseva ensiaskel. Suosittelen osallistumaan siihen tai muulla tavalla tutustua yliopiston tutkijoihin. Yhteistyöstä voi syntyä paljon enemmän kuin aluksi odottaa.”
Hänen mukaansa yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on molemminpuolinen avoimuus, valmius sparrata tutkijoiden kanssa sekä aito sitoutuminen yhteistyöhön. “Tutkimusyhteistyössä ei voi vain antaa aihetta ja sitten odotella läpimurtoa. Yhteistyö vaatii myös yritykseltä ohjausta ja haastamista, että saadaan paras lopputulos.”
