Vuoden 2026 tiedehelmet esitellään Nobel-illassa

Jyväskylän yliopiston Nobel-tiedeillassa esitellään fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen vuoden 2026 palkitut aiheet. Asiantuntijoina tänä vuonna ovat Janne Ihalainen, Kai Loo, Petri Pihko, Riikka Simpura ja Kari Heimonen Jyväskylän yliopistosta.
Nobel-ilta kokoaa Jyväskylän ylioiston tutkijat kertomaan palkituista tiedeaiheista.
Julkaistu
17.11.2026

Nobel-palkinnot sähköistävät tieteen maailmaa syksyn tullen joka vuosi. Jyväskylän yliopiston perinteisiin kuuluu tilaisuus, jossa yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden palkitut tiedeaiheet. He kertovat, millaista merkitystä palkitulla tutkimuslöydöllä tai saavutuksella on ollut tieteen kentällä – ja miten työ näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Illan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä.  

Illan asiantuntijat tulevat Jyväskylän yliopistosta. Mukana ovat valokemiaa tutkiva professori Janne Ihalainen, neutriinojen ominaisuuksia tutkiva akatemiatutkija Kai Krister Loo, makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden yhteyttä tutkiva professori Kari Heimonen, orgaanisen synteesikemian asiantuntija, professori Petri Pihko ja väitöskirjatutkija Riikka Simpura.

Tilaisuuden päätteeksi illan yleisölle on kahvitarjoilu. Tervetuloa kuulemaan ja nauttimaan tieteen saavutuksista ja tulevista näkymistä!

Viisi Nobel-palkittua aihetta esittelyssä

Karl Deisseroth, Peter Hegemann ja Georg Nagel palkittiin löydöksistä, jotka liittyvät solujen valoherkkiin ionikanaviin ja optogenetiikkaan. Heidän työnsä ansiosta hermosolujen toimintoja voidaan ohjata valon, ”valokytkimen”, avulla. Työ mullisti aivotutkimuksen menetelmät. Kun yksittäistä hermosolua tai hermoverkkoja voidaan ohjata tarkasti proteiinin ionikanavaan kohdistetulla valolla, saadaan selville aivotutkimuksen kannalta tärkeää tietoa hermoverkkojen toiminnan syy-seuraus -suhteista.

Fysiikan Nobel-palkinnon voitti Francis Halzen ratkaisevista panoksista IceCube -neutriino-observatorioon ja korkeaenergisten astrofysikaalisten neutriinojen löytämisestä. Halzen käsitti, että Etelämantereen jäätä voidaan käyttää korkeaenergisten, kaukaa aurinkokuntamme ulkopuolelta saapuvien, neutriinojen havaitsemiseen. Nämä neutriinot kantavat mukanaan tietoa siitä ympäristöstä, jossa ovat syntyneet. Halzenin visio johti lopulta kuutiokilometrin suuruisen IceCube -ilmaisimen toteutumiseen.

Taloustieteen Nobeliksi kutsuttu, Ruotsin keskuspankin jakama taloustieteen palkinto myönnettiin tänä vuonna Robert E. Hallille ja Michael Woodfordille. Heidän tutkimuksensa perusteella on uudistettu talousmalleja niin, että niitä voidaan käyttää vakautuspolitiikan tukena. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten korkopäätökset, inflaatio, kulutus ja investoinnit vaikuttavat toisiinsa. Sen perusteella nykyiset keskuspankit tekevät monia keskeisiä talouspoliittisia päätöksiä.

Henri B. Kagan ja Kenso Soai palkittiin tutkimuksista, jotka selittävät, miten molekyylien maailmassa pieni ero alkutilanteessa johtaa isoon eroon lopputuloksessa. He osoittivat, miten kemiallinen reaktio alkaa suosia toista molekyylin kahdesta peilikuvasta yhä enemmän ja enemmän, kun koetta toistetaan. Palkinto tuli ”epälineaaristen vaikutusten ja autokatalyysin löytämisestä asymmetrisessä orgaanisessa synteesissä”. Tutkimukset auttavat etenkin lääkekemiassa oikeanlaisen molekyylin valmistamisessa.

Kanadalainen kirjailija ja runoilija Anne Carson sai palkinnon rohkeaksi ja omaperäiseksi arvioidusta tuotannostaan, joka yhdistää antiikin klassisen perinteen ja nykykirjallisuuden lajeja uusilla tavoilla. Carson tunnetaan erityisesti runouden, esseistiikan ja kääntämisen yhdistämisestä.

Nobel-ilta järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa tiistaina 8.12. klo 16.00-17.30. Tilaisuutta voit seurata myös suorassa verkkolähetyksessä Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla sekä Yle Areenassa.