GENTRY osallistui Pohjoismaiden ja Baltian PIAAC-konferenssiin: Ajatuksia tutkimuksesta, aikuisten osaamisesta ja aikuiskoulutuksesta

Yhdessä kollegani Panu Forsmanin kanssa saimme tilaisuuden osallistua Pohjoismaiden ja Baltian maiden PIAAC-konferenssiin Jyväskylässä 26.–27. elokuuta 2026. Esittelimme konferenssissa GENTRY-hankkeemme osatutkimuksen alustavia kvantitatiivisia tuloksia ja keskustelimme niiden jatkokehittämisestä. Samalla osallistuimme aikuisten osaamista ja oppimista koskevaan tieteelliseen keskusteluun.Kuten myös tässä blogikirjoituksessa, myös esityksessämme pohdimme muun muassa sitä, millaisen rakenteen aikuisten osaaminen muodostaa ja mitkä tekijät voisivat olla tämän rakenteen taustalla.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden PIAAC-konferenssi onnistui todellakin herättämään ajatuksia ja tutkimusideoita, jotka liittyvät GENTRY-tutkimusryhmäämme erityisesti kiinnostaviin sukupolvikysymyksiin. Vaikka PIAAC-aineistoa käytetään ja analysoidaan usein ikämuuttujan avulla, sukupolvinäkökulmamme (ks. GENTRY-kuvaus) tuntui herättävän kiinnostusta. Konferenssi tarjosi mahdollisuuden tarkastella esimerkiksi sukupolvien välisiä eroja koulutustaustan ja iän näkökulmasta sekä osaamistasojen, koulutuksen ja työssä vaadittavien taitojen välisiä suhteita.Se oli myös erinomainen tilaisuus käynnistää ja seurata keskusteluja aiheista, joihin pääesityksissä kiinnitettiin vähemmän huomiota. Tällaisia olivat esimerkiksi osaamisen soveltaminen ja siihen liittyvä ohjaus työpaikoilla sekä alakohtaiset erot työssä tapahtuvassa oppimisessa.

Vaikka konferenssissa käsiteltiin aikuisten osaamista, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja arkiset oppimiskäytännöt saivat melko vähän huomiota. Aikuisten osaamisen ja sen kehittämisen osalta painopiste näytti olevan vahvasti inhimillisessä pääomassa ja koulutuksessa, jolloin oppimiseen itseensä, eli siihen, mikä todellisuudessa kehittää osaamista, kiinnitettiin vähemmän huomiota. PIAAC-aineisto on runsas ja laaja: käytössämme on yli 200 000 vastaajaa ensimmäiseltä kierrokselta ja yli 160 000 toiselta kierrokselta. Vaikka kiinnostus aikuisten osaamiseen ja sen kehittämiseen vaikuttaa olevan suurta, on mielenkiintoista nähdä, millaisiin tutkimustuloksiin tämä tilastollisesti vaativa aineisto tulevaisuudessa johtaa.

Missä ja miten PIAAC-tutkimuksen kohderyhmä, eli työikäiset aikuiset, oppii parhaiten?

Tulevaisuudessa toivoisin konkreettisempaa keskustelua aikuisten taidoista ja niiden kehittämisestä. Kaikkihan me sen jo tiedämme: taidot eivät kasva, vähene tai vanhene itsestään. Siksi syy-seuraussuhteita tulisi mielestäni tutkia paitsi koulutusjärjestelmän sisällä myös työympäristöissä, työtehtävissä ja erilaisissa oppimistilanteissa, joissa aikuiset viettävät suuren osan arjestaan ja joissa heidän osaamisensa todellisuudessa kehittyy, muuttuu ja tulee käyttöön.

Myös oppijat ja heidän taustansa on otettava huomioon. Konferenssista inspiraatiota ammentaen esimerkiksi koulutusjärjestelmän muutokset, ikä ja omana lisäyksenäni työkokemusvuodet voisivat muodostaa erittäin kiinnostavia tutkimuskohteita. Ilahduin myös huomatessani, että laadullisen tutkimuksen tarve tällä alueella näyttää saavan yhä enemmän jalansijaa määrällisen tutkimuksen rinnalla.

Hyville ideoille ja inspiraatiolle tulevaisuutta ajatellen! ;)

Maria