Kansainväliset germanistiikkapäivät ”Finnische Germanistiktagung” – IFGT 2025

Konferenssi järjestettiin 4.–6. kesäkuuta 2025 Jyväskylän yliopistossa. Osallistujamäärä ylitti odotuksemme: yhteensä noin 130 osallistujaa 20 maasta (Suomen, Saksan, Itävallan ja Sveitsin lisäksi myös pohjoismaista, Itä-, Länsi- ja Etelä-Euroopasta sekä Etelä-Afrikasta, Namibiasta, Thaimaasta ja Turkista). Ohjelma oli monipuolinen ja sisälsi seitsemän rinnakkaista sessiota konferenssin kahtena ensimmäisenä päivänä ja neljä rinnakkaissessiota viimeisenä päivänä. 78 suullisessa esityksessä ja viidessä posteriesityksessä esiteltiin pääasiassa soveltavan germanistiikan aiheita, erityisesti kieltenopetusta ja -oppimista eri painopisteillä (tekoäly, kirjallisuus, monikielisyys, kestävyys ja esteettömyys, jne.), (poliittista) diskurssitutkimusta, monikielisyyttä ja muuttoliikettä, kielikritiikkiä, erityisalojen viestintää ja talousviestintää, mutta myös germanistiikan perinteisiä alueita, kuten kirjallisuudentutkimusta, teatteri- ja käännöstieteitä, saksan kielen variaatiota ja kielioppia. Erityisen suosittuja olivat Helga Kotthoffin (Freiburg), Mia Raitanimen (Helsinki) ja Christian Niedlingin (Turku) esitykset tutkimuksista, joissa tarkasteltiin kielenkäyttäjien suhtautumista sukupuolisensitiiviseen kielenkäyttöön.

Kuva: Kahvitauko Jyväskylän yliopiston päärakennuksen aulassa (kuvaaja: Roosa-Maria Vesanen)

Keynote-puheenvuorot pidettiin suunnitellusti. Vain ensimmäisen pääpuhujan, Konstanze Marx-Wischnowskin (Greifswald, Kielitiede kriisien, tekoälyn ja kriittisen ajattelun keskellä) luento jouduttiin pitämään Zoomissa, koska hän ei voinut osallistua paikan päällä. Muut plenaariesitelmät pitivät Jannis Androutsopoulos (Hampuri, ”Käyttäytymisliikennevalot” viestintätilana koulu), Nina Janich (Darmstadt, Kestävyys- ja vastuullisuuskeskustelut), Christa Dürscheid (Zürich, Kommunikatiiviset käytännöt verkossa ja verkon ulkopuolella) ja Heike Ortner (Innsbruck, Ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus). Kaikista esitelmistä käytiin vilkkaita keskusteluja.

Kuva: Prof. Heike Ortner (kuvaaja: Sabine Ylönen)

Suuren suosion sai myös kulttuuriplenaristi Stefanie Sargnagelin esitys (aihe: romaani ”Dicht” ja sarjakuvat), jonka juonsi asiantuntevasti Björn Hayer. Hayer oli yksi konferenssin osallistujista, ja hän on aiemmin kirjoittanut arvioita Sargnagelin kirjoista. Sargnagelin kirjat olivat esillä kirjapöydällä, jonne konferenssin osallistujat saivat myös asettaa omia julkaisujaan (ja myöhemmin joko viedä ne mukanaan, lahjoittaa muille osallistujille tai Jyväskylän yliopistolle).

Kuva: Stefanie Sargnagel keskustelemassa Björn Hayerin kanssa (kuvaaja: Sabine Ylönen)

Konferenssi päättyi paneelikeskusteluun aiheesta ”Quo vadis Germanistik? Perspektiven für Deutsch im 21. Jahrhundert” (Minne menet germanistiikka? Saksan kielen näkymät 2000-luvulla), johon osallistui edustajia tieteen, talouden, kulttuurin ja kyberturvallisuuden aloilta: Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto), Helga Kotthoff (Freiburgin yliopisto), Friedrich von der Hagen (Saksan-Suomen kauppakamari, Helsinki), Laura Åkerlund (Goethe-Institut Suomi) ja Panu Moilanen (IT-tiedekunta, Jyväskylän yliopisto).

Oheisohjelmaan kuului laulutrio Heikko aste -yhtyeen esiintyminen konferenssin avajaisissa, DACH-maiden (Saksan, Itävallan ja Sveitsin) suurlähetystöjen vastaanotto, jossa esiintyi Jyväskylän yliopiston saksan kielen ja kulttuurin opiskelijoiden Sturm und Drang -yhtye, kampuskierros sekä risteilyillallinen Päijänteellä. Laivaristeilyn erityinen kohokohta oli järven yli uiva hirvi 😊.

Kuva: Erikoisohjelmanumero "uiva hirvi" Päijänne-risteilyn aikana 😊 (kuvaaja: Sanna Dziomba)

Konferenssimme arvostusta lisäsi myös se, että Saksan suurlähettiläs (Stephan Auer) ja Itävallan suurlähettiläs (Dr. Herbert Pichler) avasivat sen ja osallistuivat ensimmäisen päivän ohjelmaan.

Kuva: Suurlähettiläs Dr. Herbert Pichler (kuvaaja: Sabine Ylönen)

Konferenssin tavoitteena oli yhtäältä edistää alueellista ja kansainvälistä ajatustenvaihtoa sekä verkostoitumista yhä moninaisempien aiheiden parissa työskentelevien ja eri uravaiheessa olevien germanistien kesken ja toisaalta edistää vuoropuhelua muiden, saksan kielelle ja kulttuurille merkityksellisten yhteiskunnallisten toimijoiden (suurlähetystöt, kulttuurilaitokset, yritykset ja poliittiset toimijat) kanssa. Konferenssiin osallistui kokeneita tutkijoita, tohtorikoulutettavia ja opiskelijoita saksan kielen ja kulttuurin alalta sekä edustajia talouden, politiikan, kulttuurin ja kyberturvallisuuden aloilta.

Kuva: Kirjapöytä (kuvaaja: Roosa-Maria Vesanen)

Osallistujien palaute oli kokonaisuudessaan erittäin positiivista. He kiittivät erinomaisesta ohjelmasta (jonka he itse olivat mahdollistaneet) ja mahdollisuudesta luoda uusia kontakteja ja saada inspiraatiota. Erityistä kiitosta saivat myös konferenssin oheisohjelma ja ystävällinen ilmapiiri. Kiitämme palautteen antajia myös ehdotuksista seuraavan IFGT-konferenssin järjestämiseen, joka pidetään vuonna 2028 Helsingin yliopistossa ja joka on myös kansainvälinen tapahtuma.

Kuva: Saksan kielen ja kulttuurin ainejärjestö Sturm und Drangin bändi soittamassa suurlähetystöjen vastaanotossa Jyväskylän kaupungintalolla (kuvaaja: Roosa-Maria Vesanen)

Yhteenvetona voimme sanoa, että saavutimme ja jopa ylitimme tavoitteemme. Odotuksemme ylittyivät sekä määrällisesti että laadullisesti (osallistujamäärät ja palaute), mistä olemme erittäin iloisia. Konferenssi osoittautui onnistuneeksi foorumiksi suomalaisen germanistiikan kansainvälistymiselle, sillä se avasi monipuolisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön kollegoiden kanssa ympäri maailmaa.

Kuva: Konferenssin vastaanotto (kuvaaja: Roosa-Maria Vesanen)

Konferenssia tukivat suomalaiset ja saksalaiset instituutiot. Kiitämme DAAD:ia ja Saksan ulkoministeriötä, TSV:tä, Öhmann- ja Aue-säätiöitä, DACH-lähetystöjä Suomessa sekä Goethe-instituuttia. Erityisesti haluamme kiittää järjestelytiimiä ja konferenssiavustajia. Ilman tätä monipuolista tukea emme olisi pystyneet järjestämään konferenssia näin loistokkaasti!

Konferenssijulkaisuun saimme 45 artikkeliehdotusta, ja sen on tarkoitus ilmestyä  avoimena julkaisuna JYX:ssä vuoden 2026 lopussa.

Tietoa konferenssin pääpuhujista ja ohjelmasta sekä tunnelmia matkan varrelta (valokuvia) löytyy konferenssin verkkosivuilta.

Myös sosiaalisesta mediasta löytyy juttuja konferenssista:

Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen Instagramissa.

osallistujalta (professori Sonja Würtemberger) LinkedInissä.

Useita julkaisuja Sabine Ylösen Facebook-sivulla.