Kirjastoalan verkostoitumista Riiassa

Sain mahdollisuuden osallistua tiettävästi ensimmäiseen yliopistokirjastojen henkilöstölle tarkoitettuun FORTHEM-viikkoon, ”FORTHEM Staff Week for Librarians” -tapahtumaan, joka järjestettiin Riiassa 23.-27.5.2022, University of Latvian toimesta. Viikko osoittautui parhaaksi pitkään aikaan. Jopa niin, että aloin miettiä, pitäisikö JYU:n alkaa järjestää seuraava vastaavanlainen FORTHEM Library Week? 

FORTHEM = mahdollisuuksia, opittavaa, annettavaa

Matkalle lähtiessäni tiesin FORTHEM-yhteistyöstä varsin vähän. Kuitenkin jo matkan aikana perehdyin enemmän ja huomasin, että kyseessä on jo useamman vuoden toiminut ja varsin virkeäkin kokoonpano. Huomasin myös, että yhteistä toimintaa JYU:n ja muiden FORTHEM-yliopistojen välillä runsaasti jo on, osin myös omassa yksikössäni, jopa omassa tiimissäni.

Koska tilanne muissa yliopistoissa vaikutti olevan sama, eli että FORTHEM-yhteistyöstä tai oman organisaation jo luoduista FORTHEM-kontakteista ei joko ollenkaan tiedetty tai tiedettiin vain vähän, herätti huomio meissä FORTHEM-innostujissa heti jo ensimmäisen kehittämisajatuksen. Todellinen verkostoituminen vaatii FORTHEM-yhteistyötä myös oman yliopiston sisällä. Eri laitosten välillä – aina milloin edistettävä asia on vähänkään poikkitieteellinen – ja etenkin lähtijän oman yksikön sisällä. Eli varmistetaan, että seuraavat matkoille ja tapahtumiin lähtijät ovat tietoisia oman yksikön aiemmasta FORTHEM-yhteistyöstä, ketkä aiemmin ovat FORTHEM-kontakteja luoneet, mitä asioita edistäneet ja keitä tavanneet, jne. Ja että meidän tulee toimia näin tietenkin myös itse eli kertoa omista FORTHEM-kokemuksistamme muille ja seuraaville lähtijöille. Näin varmistetaan toinen toistaan tukeva ja integroitu viestintä niin, että seuraavat lähtijät osaavat rakentaa laajempaa sisältöä ja verkostoja jo aiemmin luotujen yhteyksien päälle.

Kansainvälinen yhteistyö vaatiikin siis strategista suunnittelua ja integroitua viestintää, aitoa halua olla avuksi ja auttaa toista.

FORTHEM-tietoisuutta aletaankin ainakin Avoimen tiedon keskuksessa parantaa heti syksyllä, jolloin FORTHEMin projektipäällikkö Sanna Väisänen tulee koko henkilökunnalle kertomaan, mitä FORTHEM-toiminta on. Itse liityin heti myös FORTHEM-Teams-ryhmään, joka on hyvä seurantakanava myös.

Historiasta neuvostoaikaan ja 24/7 moderniin kirjastoon

Viikon varsinainen ohjelma oli laaja. Riikalaiset emäntämme olivat, kuten itse sanoivat, todella odottaneet meitä ja se kyllä näkyi. Mikä paneutuneisuus, iloisuus ja vieraanvaraisuus! Esittelijöitä oli useita, mutta kaikkialla olo oli aidosti tervetullut - mikä tärkeä tunne vierailijoille onkin.

Kaikkinensa ohjelma puhutteli monella tasolla: historiallisesti, yhteiskunnallisesti (vallitseva maailmantilanne ei voinut olla vaikuttamatta), kulttuurisesti ja, mikä parasta, erittäin antoista etenkin työn ja syntyneiden keskusteluiden puolesta.

Saimme laajan kattauksen University of Latvian monipuolisista kirjastopalveluista ja vierailimme eri kirjastoyksiköissä (8 tieteenalakirjastoa). Vanhin upeasti entisöity päärakennus vuodelta 1919 ja uusin, osin vielä rakenteilla oleva kokonaisuus, moderni 24/7 -aukioleva tietopalvelukeskus – jossa muuten oli lupa myös nukkua :) toisin kuin University of Gothenburgin (jo lopetetussa) 24/7 -kokeilussa. Jokaisessa yksikössä syntyi keskustelua kunkin yliopiston vastaavista palvelusta, eroista ja yhtäläisyyksistä.

Ohjelmaan kuului vierailu myös Latvian upeaan Kansalliskirjastoon, joka vaikuttavuudessaan oli kunnioitusta herättävä. Kuulimme myös Latvian OpenAIRE-yhteistyöstä samoin kuin yhteis-balttialaisesta kansalaistiedehankkeestakin, mistä siitä enemmän kirjoituksen lopussa. Ja mahtui ohjelmaan historiallinen Vanhakaupunki -kierroskin, joka se, asiaan vihkiytyneen Maara-oppaan (yliopiston henkilökuntaa hänkin) kertomusten rikastamana todellakin toi perspektiiviä ja auttoi ymmärtämään niin latvialaista kansanluonnetta kuin maan omien tiedelaitosten tärkeyttäkin.

Pieni ryhmä, iso etu

Meitä oli ryhmässä vain neljä, yksi Ranskasta, yksi Saksasta, yksi Espanjasta. Pieni ryhmä oli aivan loistava asia. Tutustuimme heti, mahduimme aina samaan lounaspöytään ja muutenkin olimme mukavasti kimppana koko viikon. Keskustelu oli luontevaa ja sitä oli paljon. Tämä onkin uskoakseni FORTHEMin vahvuus; FORTHEM juuri maltillisen kokonsa ansiosta tarjoaa mahdollisuuden aitoon verkostoitumiseen, tutustumiseen, ei vain satunnaiseen tapaamiseen tai yksittäisten ihmisten vierailuihin.

Keskusteluissa esiin noussutta

Keski-Euroopassa huolena ovat vielä koronan jälkeen puuttuvat opiskelijat. Koronarajoitteet esim. Ranskassa ovat olleet niin tiukat, että esim. Dijonissa, missä kirjasto edelleen vaatii maskin käyttöä, opiskelijat eivät edelleenkään ole palanneet. Samaa ilmiötä (tosin osin tieteenalasta riippuen) näkyi myös Saksassa ja Espanjassa, ja huolena nyt, palaavatko opiskelijat ollenkaan? Rohkaisin muita, että JYU:n OSC:n kävijämääristä päätellen opiskelijat kyllä palaavat. Opiskelijat eivät ehkä tarvitse kirjastohenkilökuntaa kaikkeen siihen, mitä ennen, mutta toisiaan he haluavat nähdä ja opiskelijaelämää viettää. Ja että tarvetta edelleen sekä kirjastotilalle että tietopalveluosaajille myös tulevaisuudessa on.

Opiskelijoiden puuttumisen lisäksi yliopistoissa huoletti myös – näin Avoimen tieteen keskuksen (OSC) näkökulmasta hieman yllättävästi - Open Access eli tiedon avoin saatavuus. Avoin tiede on etenkin koronan aikaan korostunut ja sen merkitys viimeistään nyt ymmärretty. Kuitenkin, jos yliopisto on identiteetiltään vanha, painettuun materiaaliin identifioitunut, saattaa avoimuus – etenkin, kun opiskelijoita ei näy – hetkellisesti aiheuttaa ajatuksen oman työn tarpeellisuudesta. Huoli omasta ”eksistenssistä” ja hallinnon tulkinnasta siitä voi sitten aiheuttaa jopa esiintyneen kaltaista vastustusta avoimen tieteen edistämistä kohtaan.

Me täällä JYU:ssa tiedämme, että OA ei ole uhka, vaan päinvastoin runsaasti uusia mahdollisuuksia tarjoava toiminnan muoto.  OA:n mahdollisuudet ja kirjastojen uudenlainen rooli voisikin olla yksi niistä teemoista, joissa JYU:lla olisi muille FORTHEM-kumppaneille annettavaa. Ja johon tähän kiinnostusta muilta osallistujilta runsaasti jo tulikin.

Myös se, mihin havahduin oli, että yliopistojen tilanne eri maissa on hyvin erilainen. Esim. rakenne, rahoitus, tekninen infrastuktuuri, tapa kerätä tutkimustiedot, eri ammattikuntien hierarkkinen rakenne, jne. poikkeavat maasta/yliopistosta riippuen todella paljon. Yhteistyön ja tulosten aikaansaamiseksi oleellista olisikin ymmärtää, minkälainen tilanne kussakin yliopistossa on, mikä on se kohderyhmä, joka asian (esim. OA:n) taakse on saatava tai mikä ongelma yhdessä ratkaistava. Muussa tapauksessa viesti joko hukkuu tai kontekstia siihen ei löydy.

Antoisaa on myös oivaltaa asiat, jotka omassa talossa jo ovat hyvin tai tavalla, joka ollenkaan aina ei toisaalla ole itseisarvo. Esimerkkinä tästä mm. JYU:n eri yksiköiden kollegiaalinen yhteistyö (esim. TIP, Digipalvelut, OSC), joka (ainakin oman kokemukseni mukaan) on uniikkia luokkaa, mutta kaikkialla välttämättä ei. Tämäkin toimintatapa voisi olla yksi JYU:n anti partneriyliopistoille.

Kansalaistiedettä baltialaisittain : ”Citizen Involvement in Open Science”

Yksi itseäni eniten kiinnostaneista aiheista oli kansalaistieteeseen liittyvä ”Citizen Involvement in Open Science : Roles, Levels, and Opportunities” -webinaari, johon siihen saimme osallistua myös. Webinaari liittyi Baltian maissa aloitettuun yhteiseen LibsOCS-hankkeeseen, joka se on seitsemän eri toimijan yhteinen Erasmus-rahoitteinen 2-vuotinen hanke kansalaistieteen edistämiseksi.

Kansalaistiede on aihe, jonka arvelen nousevan teemaksi tulevaisuudessa. LibsOCS onkin hanke, jota JYU:n kannattaisi FORTHEM-yhteistyön puitteissa seurata ja josta JYU:lla puolestaan olisi varmasti FORTHEM-kumppaneilta opittavaa.

LibOSCS-hankkeen tavoitteet ovat

• Kartoittaa kansalaistieteen esteet ja edistävät tekijät ja jakaa näkemyksiä kirjastojen roolista kansalaistieteen edistämisessä
• Aloittaa ja ylläpitää dialogia ja toimintaa opetus- ja tutkimushenkilöstön ja kirjaston välillä
• Järjestää Citizen Science ja Open Access -taitoja lisääviä koulutuksia kirjastojen henkilökunnalle
• Tuottaa institutionaalista muutosta (CS single point of contact)
• Luoda avoimia työkaluja ja ohjelmia kansalaistiedon tuottamiseen

Syitä tutkijoille olla mukana kansalaistiedehankkeissa

• Tiedon ja tieteellisen uteliaisuuden levittäminen
• Tieteellisen lukutaidon parantaminen suuren yleisön keskuudessa
• Laajentaa tutkimuksen mittakaavaa lisäämällä ihmisiä
• Uusien menetelmien kehittäminen
• Verkostoituminen ja yhteyksien rakentaminen kansalaisten ja tieteen välille
• Tutkimuksen keskittäminen merkityksellisempiin aiheisiin ja kansalaisten prioriteetteihin
• Osallisuuden luominen ja moninaisuuden vaaliminen

Syitä olla vapaaehtoinen kansalaistieteessä

• Oppiminen
• Uusien taitojen omaksuminen
• Verkostoituminen joko ammatillisesti tai harrastusluonteisesti
• Halu tehdä uusia asioita tai jopa uutta uraa
• Halu kehittää hyviä toimintamalleja
• Hyvänolon tunne siitä, että on luomassa jotakin suurempaa hyvää
• Osallistavuuden ja monimuotoisuuden käytäntöjen luominen

Syitä muistiorganisaatioille olla mukana kansalaistieteessä

• Tutkijoiden tukeminen vapauttamalla heitä käytännön työprosesseista, jotka liittyvät välillisesti tutkimukseen
• Tiedon ja tieteellisen uteliaisuuden jakaminen
• Informaatiolukutaidon parantaminen suuren yleisön keskuudessa
• Verkostoitumiskulttuurin kehittäminen tehokkaan yhteisön yhteistyön edistämiseksi
• Ympäristön tarjoaminen sidosryhmille esim. kokousten pitoon
• Tieto- ja viestintätekniikan käytön uusimpia suuntauksia koskevien tietojen ja taitojen edistäminen
• Osallisuuden harjoittaminen ja monimuotoisuuden vaaliminen
   

(Lähde: Rozenberga, Gita: Citizen Involvement in Open Science : Roles, Levels, and Opportunities” -webinaari 26.5.2022, University of Latvia)

Kaiken kaikkiaan viikko toi valtavasti ajatuksia, ideoita ja oivaltamista. Jopa niin, että aloin tosiaan miettiä, olisiko JYU:lla joskus mahdollisuus järjestää vastaavanlainen Library Staff Week. Annettavaa JYU:lla ja OSC:lla olisi. Ja kiinnostusta JYU:oa kohtaan on. Tai ellei mahdollisuutta kokonaiselle viikolle ole, yhteistyötä joka tapauksessa kannattaa jatkaa ja yhteistyömahdollisuuksia aktiivisesti kehittää. Hieno kokemus kaiken kaikkiaan!