Kuinka selvitä akateemisista pettymyksistä? Akateeminen yhteisö voi tukea monella tavalla

Epäonnistumiset ja hylkäämiset satuttavat, mutta ne voivat olla myös oppimiskokemuksia. Henkilökohtaisten strategioiden lisäksi akateemisella yhteisöllä on tärkeä rooli pettymysten huomioinnissa ja käsittelyssä.

Tapahtuman vetäjien henkilökohtaisten kokemusten ja tilaisuudessa käytyjen keskustelujen perusteella akateemisten pettymysten käsittelyyn näyttäisi olevan monia tapoja. Kokenut tutkija tietää, että uralla on nousuja ja laskuja. Ja myös sen, että pohjakosketuksen, esimerkiksi kahden samalle päivälle osuneen hylkäyspäätöksen, jälkeen asiat tulevat todennäköisesti kääntymään parempaan päin.

Henkilökohtaiset selviytymisstrategiat vaihtelivat surun, vihan ja häpeän tunteista ja asioiden märehtimisestä toimintaan, mustaan huumoriin ja sisuun. 

Esiin nousivat muutaman yön yli nukkuminen, merkityksellisten asioiden tekeminen työssä ja akateemisen maailman ulkopuolella – ja mielihyvän kokeminen näistä –, vahvuuksien näkeminen sekä kokemusten jakaminen ystävien ja kollegoiden kanssa.

Pettymyksen kokemukset voivat myös olla opettavaisia, sillä ne voivat toimia positiivisina käännekohtina uralla ja alustana kasvulle ja oppimiselle. Parhaimmillaan kriittinen mutta rakentava palaute auttaa kehittämään omaa tieteellistä ajattelua ja ehkä tarkentamaan omaa tutkimusaihetta.

Pettymykset, kuten hylätyt rahoitushakemukset, usein pakottavat tutkijan hakemaan vaihtoehtoisia tapoja edistää tutkimustaan, muuttamaan perspektiiviä tai uudistamaan ajattelutapoja. 

Pettymykset voivat myös kannustaa tutkijaa ottamaan seuraavan konkreettisen askeleen tavoitteen saavuttamiseksi – olipa kyseessä esimerkiksi liikkuvuus, uudet yhteistyökumppanit tai ajankohtaisen tieteellisen tekstin kirjoittaminen. Tutkijat käyttävät paljon aikaa rahoituksen hakemiseen.

Rahoituksen hakeminen tai vastaanottaminen ei kuitenkaan vielä takaa tieteellistä vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta syntyy korkealaatuisten tutkimusartikkelien julkaisemisesta. Usein rahoitushakemukset edistävät tutkijan tieteellistä ajattelua vaihe vaiheelta, mikä voi edistää myös laadukkaiden julkaisujen syntymistä. Kielteiset rahoituspäätökset voivat siten koitua hyödyksi myös julkaisujen myötä. 

Tavoitteena tukena oleva akateeminen yhteisö, jossa on turvallista ottaa riskejä

Akateeminen yhteisö voi monella tapaa auttaa tutkijaa käsittelemään pettymyksiä. Tämä ei tarkoita vain ohjaajien ja kollegoiden empaattisia reaktioita pettymysten jälkeen vaan myös akateemista kulttuuria ja sitä, kuinka epäonnistumisiin yleensäkin suhtaudutaan.

Voidaan myös pohtia, onko kyseessä edes epäonnistuminen, jos tutkija ei yrityksestä huolimatta saa rahoitusta. 

Pitäisikö jo yrittämistä sinänsä arvostaa ja antaa positiivista palautetta myös niille, jotka ovat tehneet hakemuksia mutta jääneet rahoituksen ulkopuolelle? Tämä voisi lieventää korkeita odotuksia ja hylkäämisiin liittyviä paineita.

Sen lisäksi, että akateeminen yhteisö voi luoda turvallisen ja tutkijan tukena olevan työskentelykulttuurin, se voi myös auttaa monissa onnistuneisiin lopputuloksiin liittyvissä käytännön asioissa. Tämä voi sisältää erilaista hakemusten kirjoittamiseen liittyvää tukea kuten sparrausta, kokemusten jakamista ja hakemusten lähettämisessä avustamista, mutta myös hylättyjen hakemusten jälkikäsittelyä.

Yksi keino tarjota tällaista tukea on vuosittainen kehitys- tai tavoitekeskustelu. Toinen keino on löytää keskustelukumppaniksi henkilökohtainen mentori.

Aidosti tutkijaa tukevassa akateemisessa yhteisössä mahdolliset eettisesti haastavat tilanteet, kuten rahoitukseen tai työpaikkoihin liittyvän epäreiluuden kokeminen, käsitellään kunnolla. Tämä auttaa akateemisen yhteisön jäseniä suuntautumaan kohti tulevia saavutuksia ja mahdollisia uusia uranäkymiä.

Professori Anna Rönkä työskentelee Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksessa ja tutkimusjohtaja Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus GEREC:issä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. He vetivät Akateemisen työelämän äärellä -keskustelutilaisuutta ”Harvoin keskustellut asiat ja pettymykset”, joka oli osa JYU.Well-verkoston järjestämää vertaismentorointiohjelmaa.