Musiikki tukee rutiineja ja tekee liikunnasta osan arkea

Lyhytaikaiset, intensiiviset liikuntaohjelmat voivat tuottaa hämmästyttävän nopeita tuloksia: paino laskee nopeasti ja suorituskyky paranee. Tulokset jäävät kuitenkin usein väliaikaisiksi, kun arki muuttuu kiireiseksi, motivaatio hiipuu ja kuntosalireppu jää nurkkaan pölyyntymään. Samalla liikkuminen vähenee jälleen arjessa.

Nämä lyhyet, äärimmäistä ponnistelua vaativat harjoittelujaksot voivat siis tuottaa nopeita tuloksia, mutta ne eivät yleensä kestä pitkään. Kestävä terveys syntyy harvoin äärimmäisyyksistä. Se rakentuu arjen tavoista, joita on helppo ja miellyttävä toistaa.

Miten voisimme edistää näiden tapojen syntymistä?

Jyväskylän yliopiston Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippututkimusyksikössä sekä MPOWER -hankkeessa olemme tutkineet yhtä keskeistä, yksilön fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa tukevaa tekijää – musiikkia. Tutkimus on keskittynyt sekä arjen liikkumiseen että säännölliseen liikuntaan. 

Yksilöllinen musiikki osana arjen liikkumista

Eräässä keskeisessä tutkimuksessamme tarkastelimme yksilöllisiä interaktiivisia musiikkijärjestelmiä. Ne ovat älypuhelinsovelluksia tai laitteita, jotka säätävät musiikin tempoa tai tyylilajia reaaliajassa käyttäjän liikkeiden mukaan.

Havaitsimme, että nämä musiikkijärjestelmät tekivät sekä fyysisestä aktiivisuudesta että liikunnasta miellyttävämpää ja lisäsivät osallistujien fyysistä aktiivisuutta.

Toisessa tutkimuksessamme testasimme musiikin vaikutusta kestävyyspyöräilyyn. 

Lähes 30 osallistujaa suoritti kaksi vaativaa kestävyysharjoitusta. Ensimmäisessä testissä pyöräilijät kuuntelivat omaa soittolistaansa ja toisessa he pyöräilivät hiljaisuudessa. 

Osallistujat pyöräilivät musiikin tahdissa keskimäärin kuusi minuuttia pidempään. Uupumispisteessä syke, hapenottokyky, koettu rasitus ja veren laktaattipitoisuudet olivat kuitenkin lähes samat kuin ilman musiikkia pyöräilleellä ryhmällä. Toisin sanoen keho saavutti saman suorituskyvyn rajan, mutta musiikki auttoi osallistujia sietämään epämukavuutta pidempään.

Kun liikkuminen tuntuu hyvältä, siitä tulee helpommin tapa

Ihmiset ovat luontaisesti taipuvaisia toistamaan sitä, mikä tuntuu hyvältä, ja välttämään sitä, mikä on epämukavaa. Liikuntatieteessä tätä perustavanlaatuista niin kutsuttua ydintunnetta – raakaa mielihyvän tai epämiellyttävyyden tunnetta – pidetään yhtenä vahvimmista ennustajista sille, jatkaako henkilö säännöllistä liikuntaa. 

Kun liikunta saa sinut tuntemaan olosi energiseksi ja hyväksi uupumuksen ja epämukavuuden sijaan, on paljon todennäköisempää, että siitä tulee pysyvä tapa.

Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että musiikki voi auttaa muuttamaan lyhytaikaiset liikuntaponnistelut pysyviksi tavoiksi. Omia mieltymyksiä ja liikerytmiä vastaavan musiikin valitseminen voi olla yksinkertainen ja edullinen tapa ylläpitää säännöllistä liikuntaa.  
 
Tarvitsemme kuitenkin edelleen lisää pitkäkestoisia seurantatutkimuksia, joissa mukana on monenlaisia ihmisiä.

Nykyinen tutkimusnäyttö viittaa siihen, että musiikilla voi olla merkittävä rooli ihmisten aktiivisena pysymisessä pitkällä aikavälillä.

Andrew Danso työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Danso johtaa Musiikki, urheilusuoritus ja fyysinen aktiivisuus (MPACT) -tutkimushanketta, jossa tutkitaan musiikin käyttöä urheilusuoritusten ja fyysisen aktiivisuuden aikana.