Opintoseteleitä ja maksullisia tutkintoja – mikä muuttuu, kun avoimessa korkeakoulutuksessa tehdään uudistuksia?
JYU avoimen yliopiston taloustieteen opettajat Lauri Rajala ja Susanne Syrén tarkastelevat avoimeen korkeakoulutukseen kohdistuvia muutoksia taloustieteen teorioiden valossa.
Kouluttautuminen kannattaa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta: Tilastojen mukaan korkea koulutustaso on yhteydessä mm. parempaan ansiotasoon ja pienempään työttömyysriskiin.
Yhteiskunnalle koulutus tuottaa osaamista. Osaamisen kasvu puolestaan parantaa työn tuottavuutta ja edistää teknologista kehitystä. Nämä tukevat talouskasvua, joka voi vähentää työttömyyttä ja kasvattaa julkisten palveluiden rahoittamiseen käytettäviä verotuloja.
Viime aikoina avoimeen korkeakoulutukseen on kohdistunut paljon muutoksia. Muutoksilla on haluttu tarjota ilman korkeakoulupaikkaa jääneille mahdollisuus aloittaa opinnot avoimessa korkeakoulutuksessa opintosetelin avulla, ja esillä on ollut myös maksullisen korkeakoulututkinnon mahdollisuus. Opintosetelikokeilu alkoi elokuussa 2026, mutta avoimilla korkeakouluilla ei toistaiseksi ole tutkinnonmyöntämisoikeutta.
Koulutus sekä kasvattaa osaamista että toimii signaalina siitä.
Tavoitteena korkeakoulutettujen osuuden kasvu
Uudistusten yhtenä laajempana tavoitteena on kasvattaa korkeakoulutettujen osuutta väestöstä. Suomessa korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista on viime vuosina pysynyt noin 40 prosentissa, mikä jää OECD-maiden keskiarvon ja monien verrokkimaiden tason alapuolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus nousisi 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
Jo nyt avoimien korkeakouluopintojen pohjalta on voinut tulla valituksi tutkintokoulutukseen, ja opintoseteli saattaa osaltaan edelleen madaltaa kynnystä aloittaa korkeakouluopinnot ja edetä kohti tutkintoa.
Muutoksia avoimen korkeakoulutuksen roolissa
Avoimen korkeakouluopetuksen muutoksia voidaan tarkastella taloustieteen teorioiden valossa. Inhimillisen pääoman teorian mukaan koulutus lisää yksilön tietoja, taitoja ja osaamista. Signalointiteorian mukaan tutkinto puolestaan viestii työnantajalle yksilön kyvykkyydestä, mutta koulutus itsessään ei välttämättä lisää osaamista. Tutkimustulokset tukevat molempia näkökulmia: koulutus sekä kasvattaa osaamista että toimii signaalina siitä.
Miten avoin korkeakoulutus liittyy tähän? Avoimella korkeakoulutuksella on jo pitkään ollut tärkeä tehtävä inhimillisen pääoman kasvattajana. Sen avulla on voinut hankkia täsmäosaamista työtehtäviin tai päivittää osaamista laajemmin. Osaamisen vahvistaminen voi parantaa valmiuksia toimia erilaisissa tehtävissä ja eri aloilla.
Avoimen korkeakoulutuksen signaalivaikutus on kuitenkin ollut tutkintokoulutusta heikompi, koska avoimessa korkeakoulutuksessa ei ole voinut suorittaa tutkintoa.
Tilanne saattaa muuttua, jos avoimille korkeakouluille myönnetään tutkinnonmyöntämisoikeus. Toki jo nyt avoimien korkeakouluopintojen pohjalta on voinut tulla valituksi tutkintokoulutukseen, ja opintoseteli saattaa osaltaan edelleen madaltaa kynnystä aloittaa korkeakouluopinnot ja edetä kohti tutkintoa.
Koulutus on investointi yksilölle ja yhteiskunnalle
Nähtäväksi jää, nostavatko korkeakoulupoliittiset muutokset korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta. Samoin, suhtautuvatko työnantajat eri tavoin maksullisiin ja maksuttomiin tutkintoihin. Maksullinen tutkinto herättää lisäksi kysymyksiä koulutuksellisesta tasa-arvosta.
Taloustieteen näkökulmasta avoimen korkeakoulutuksen rooli saattaa siis olla muuttumassa: osaamisen kehittämisen rinnalla sen merkitys tutkintoon johtavana koulutusmuotona ja yksilön kyvykkyydestä viestivänä signaalina voi vahvistua.
Koska koulutus on merkittävä investointi sekä yksilölle että yhteiskunnalle, muutosten vaikutuksia osaamiseen, työllistymiseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon on tärkeää seurata tarkasti.
Tilastojen mukaan korkea koulutustaso on yhteydessä mm. parempaan ansiotasoon ja pienempään työttömyysriskiin.
- Kiinnostuitko aiheesta? Voit perehtyä koulutuksen merkitykseen tarkemmin avoimen yliopiston Koulutuksen talous -opintojaksolla. Opintojaksolla tarkastellaan koulutusvalintojen syitä ja seurauksia sekä koulutuksen merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle.
