Opiskelijablogi: Vireyttä vai väsymystä kevään korvalla?

Tuijotan tehtävälistaa saamattomana. Tuntuu vaikealta saada tavoitteita maaliin. Eikö nyt pitäisi olla juuri aikaansaava ja energinen? Pimeän ja kylmän talven piti olla se hetki, kun ei jaksa. Siitähän jo selvittiin.

Motivaatioko tässä notkahti, vaikka opiskeltavat aiheet taatusti innostavat? Vai voiko päivän pidentyminen todella viedä voimia?

Selvitän asiaa. Opiskelen liikunta-alaa, ja niin kevätväsymys kuin valon tuoma vireys tulevat alan työssä vastaan väistämättä. Tärkeää tietoa siis.

On opittava uuteen rytmiin ja löydettävä keinot levätä, vaikka valoa on yhtäkkiä tuntitolkulla enemmän.

Mikä ihmeen kevätväsymys?

Kevään tulo voi todellakin väsyttää osaa ihmisistä, vaikka valtaosa siitä virkistyy.

Kevätväsymys ei ole virallinen diagnoosi, mutta ilmiö on monelle tuttu. Valon määrän nopea lisääntyminen, siihen liittyvät aktiivisuuden ja kehon hormonitasapainon muutokset sekä unirytmin heittely voivat aiheuttaa hetkellistä uupumusta.  

Talven pimeydessä keho on tottunut säästöliekkiin, ja siltä vaaditaan taas sopeutumista. Päivän pidentyessä tulee kuin huomaamatta puuhailtua aktiivisemmin, tavattua enemmän ihmisiä ja valvottua pidempään. On opittava uuteen rytmiin ja löydettävä keinot levätä, vaikka valoa on yhtäkkiä tuntitolkulla enemmän.

Lisäksi opiskelijoilla kevät on usein kiireistä aikaa: tenttejä, projektien palautuksia ja opinnäytetöiden viimeistelyä. Työelämässä deadlinet asetellaan usein loppukevääseen, ja maalis-huhtikuussa hommien pitäisi olla hyvässä vauhdissa. Samalla puuhataan kesäajan suunnittelut ja mahdolliset työhakemukset. Moni jännittää korkeakoulujen haun tuloksia. Jo näistä syistä väsymys on ymmärrettävää.

Kevättä mielessä ja luentoja kalenterissa

Keväällä arkeen tulevat monet asiat voivat myös lisätä levottomuutta, mikä häiritsee keskittymistä. Omaa opiskelumotivaatiotani en epäile pitkällä tähtäimellä. Tiedän, mihin tähtään ja mitä haluan oppia.  

Mutta ulkoilma vetää puoleensa, ja tarjolla on monenlaisia tapahtumia. Ystävät suunnittelevat terassikautta, keikkareissuja ja matkoja. Uusi kevättakki olisi ihana. Koskas kesärenkaat voisi vaihtaa, ja jokohan Prahassa on vihreää? Hiihtokaudesta pitää ottaa kaikki irti!

Todellisuudessa kalenterissa on luentoja, töitä, kirjastossa istumista ja esseiden kirjoittamista. Perehtymistä tutkimusartikkeleihin ja tiedon soveltamista opittuun. Valtaosa tavoitteista toteutetaan tietokoneen ruudulla. Katse harhailee ikkunan läpi.

Välillä kuuluukin höllätä ja ajatella muuta kuin velvollisuuksia. Mutta jos on tarkoitus saada hommat pakettiin, deadlineista kannattaa ottaa niskalenkki.

Hetkellistä vai pidempiaikaista huolta?

Hetkellinen motivaation hiipuminen, jaksamattomuus tai saamattomuus ei tarkoita laiskuutta. Välillä kuuluukin höllätä ja ajatella muuta kuin velvollisuuksia. Mutta jos on tarkoitus saada hommat pakettiin, deadlineista kannattaa ottaa niskalenkki.

Levottomuus ja ajatusten harhailu tehtävien äärellä voivat olla merkki siitä, että tavoitteet kaipaavat kirkastamista, työmäärä on kasautunut liian suureksi tai palautumiselle ei ole jäänyt tilaa. Näihin kaikkiin voit vaikuttaa, esimerkiksi priorisoinnilla ja selkeällä arjen aikatauluttamisella.

Hetkellisestä huolesta voi kuitenkin tulla pitkäaikaista. Tällöin pohdi, tarvitsetko tukea väsymyksen tai tehtävien loppuunsaattamisen kanssa. Tartu tukeen ajoissa. Jos luit aiemman blogini, tutustuit minun tarinaani uupumisesta – ja sen myötä elämän käännekohdasta.  

Keho kyllä tänäkin vuonna tottuu kevääseen ajallaan, mutta pitkittyneessä ylikuormituksessa on isojakin riskejä. Jos taustalla on muita haasteita, kevätväsymys saattaa olla yksi huoli lisää.

Kevät on siirtymä, ei suoritus

On inhimillistä tuntea väsymystä vuodenajan vaihtuessa. Samalla kevät tarjoaa mahdollisuuden tarkistaa suuntaa ja rakentaa arjesta itselle sopivampaa. Ehkä kyse ei olekaan siitä, onko kevät vihollinen vai liittolainen – vaan siitä, miten siihen suhtautuu?

Kun hyväksyy oman energiatason vaihtelut ja antaa itselleen tilaa hengittää, kevät voi muuttua väsymyksen kaudesta virran lähteeksi.