Elinikäisen ohjauksen kansallisen strategian 2020–2028 seurantakehikko

Elinikäisen ohjauksen kansallisen strategian 2020–2028 mukaan ohjauksen järjestämistä koskevien päätösten tulee perustua tietoon. Eri toimijoiden käyttöön tarvitaan yhteisiä seurantakohteita ja arviointivälineitä, joiden avulla voidaan tuottaa yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa ohjauspalvelujen saatavuudesta, laadusta, tuloksista ja vaikuttavuudesta.

Hankkeessa laadittu seurantakehikko perustuu systeemiseen näkemykseen elinikäisestä ohjauksesta. Ohjausta tarkastellaan kolmen toisiinsa liittyvän toiminnan tason kautta:

1. julkinen päätöksenteko
2. palvelujärjestelyt
3. asiakkaalle näkyvät palvelut.

Kaikilla kolmella tasolla arviointi etenee yhteisen logiikkaketjun mukaisesti panoksista prosesseihin, tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Yhteinen rakenne mahdollistaa eri tasoilla tuotetun tiedon yhdistämisen ja tukee kaksisuuntaista tiedonkulkua päätöksenteon, palvelujen järjestämisen ja asiakastyön välillä.

Seurantakehikon metakriteerit ja indikaattorit on johdettu ELO-strategian kuudesta painopisteestä ja 19 alatavoitteesta. Kehikon pohjalta laadittiin kolme toisiaan täydentävää kyselyä julkisen päätöksenteon, palvelujärjestelyjen ja asiakkaalle toteutuvien palvelujen arviointiin.

Seurantakehikko on suunniteltu joustavaksi työvälineeksi. Sitä voidaan käyttää kokonaisvaltaisessa kansallisessa seurannassa, yksittäisten teemojen tarkastelussa, eri toiminnan tasojen vertailussa, alueellisessa ja organisaatiokohtaisessa itsearvioinnissa sekä pitkän aikavälin seurantatiedon tuottamisessa.

Kehikon suunnittelussa on otettu huomioon yhteensopivuus eurooppalaisten elinikäisen ohjauksen seuranta- ja arviointimallien kanssa. Kehikko liittyy erityisesti Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen Cedefopin elinikäisen ohjauksen laatua koskevaan arviointilogiikkaan ja indikaattorityöhön. Seurantakehikon laati ELO-foorumin vuoden 2024 lopulla asettama työryhmä.

Keskeiset tulokset

Hankkeen tuloksena syntyi kansallinen elinikäisen ohjauksen seurantakehikko, joka muodostaa yhteisen perustan strategian tavoitteiden toteutumisen seurannalle.

Kehikon keskeisiä tuotoksia ovat:

• ELO-strategian kuuteen painopisteeseen ja 19 alatavoitteeseen perustuva metakriteeristö
• panoksia, prosesseja, tuloksia ja vaikuttavuutta jäsentävät indikaattorit
• kolme toisiaan täydentävää arviointikyselyä
• yhteinen arviointirakenne julkiselle päätöksenteolle, palvelujärjestelyille ja asiakkaalle näkyville palveluille
• toimintamallit kansalliseen seurantaan, teemakohtaiseen arviointiin, alueelliseen itsearviointiin ja aikasarjaseurantaan.

Seurantakehikko auttaa tunnistamaan kehittämistarpeita ja kokoamaan eri hallinnonalojen ja toiminnan tasojen tuottamaa tietoa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Sen avulla voidaan vahvistaa ohjauspalvelujen tiedolla johtamista, läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa kehittämistä.