Rikkinäistä suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana (2018-2022)

Hankkeessa “Rikkinäistä suomea” tutkitaan ns. vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arviointiin Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä: miten arvioijat kokevat testattavien puheen vieraan aksentin ja miten se vaikuttaa yleiseen arvioon puhujan kielitaidosta.

Sisällysluettelo

Hankkeen kesto
-
Tutkimuksen painoala
Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta
Tutkimusalue
Kielitaidon ja oppimisen arviointi
Yleiset kielitutkinnot
Kieli yhteisöissä ja yhteiskunnissa
Osasto
Soveltavan kielentutkimuksen keskus
Yhteistyö
University of Chicago, University College London, Oklahoma State University, University of Helsinki, University of Tampere, Project FOKUS
Tiedekunta
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Rahoitus
Suomen Akatemia
Jyväskylän yliopisto

Hankekuvaus

Hankkeessa “Rikkinäistä suomea” tutkitaan ns. vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arviointiin Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä: miten arvioijat kokevat testattavien puheen vieraan aksentin ja miten se vaikuttaa yleiseen arvioon puhujan kielitaidosta. Koska kielitaitotodistus tarvitaan muun muassa Suomen kansalaisuuden hakemiseen, testi on merkittävä yhteiskunnallinen portinvartija.

Fokuksessa on neljä Suomen suurimpien maahanmuuttajaryhmien kieltä: arabia, viro, venäjä ja thai. Aineistossa on myös suomenruotsalaisia puhujia. Kaikkiin näihin ryhmiin kohdistuu Suomessa kielteisiä stereotypioita. Jotta saataisiin selville, millainen on aksentin suhde arviointiin, hankkeessa tutkitaan, kuinka arvioijien kokema aksentti ja todellinen, akustisesti mitattu aksentti vastaavat toisiaan, ja kuinka ne vaikuttavat arviointiin. Monitieteinen tutkimusryhmä koostuu sosiolingvisteistä, (sosio)foneetikoista, kielitaidon arvioinnin tutkijoista ja tilastotieteilijöistä.

Millainen on testin suorittajien todellisten, akustisesti mitattavien puhunnosten ja äänteiden ja arvioijien niistä tekemien havaintojen suhde?

Millaisia tilastollisesti merkittäviä suhteita arvioista löytyy ääntämisen arvioiden ja aksenttien kuvausten ja

  • arvioijien taustan ja arvioijakäyttäytymisen (esim. ankaruus, johdonmukaisuus jne.),
  • muiden puhumisen arviointikriteerien ja,
  • testin suorittajien taustan välilltä?

     

Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia ja Jyväskylän yliopisto.

Julkaisut

Julkaisu
2024
Saatavilla Open Access kautta
Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023. TEM oppaat ja muut julkaisut. Työ- ja elinkeinoministeriö.
Halonen, Mia
Ahola, Sari
Hirvelä, Tuija
Neittaanmäki, Reeta
Ohranen, Sari
Ullakonoja, Riikka

Lisää julkaisuja

2020

Ahola, Sari 2020. Sujuvaa mutta viron kielen vaikutusta. Virittäjä 124 (2), 217-242. https://doi.org/10.23982/vir.79831 

Ahola, Sari 2020. Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta. Puhe ja kieli 40 (4): 203–224. https://doi.org/10.23997/pk.103307 

2022

Ahola, Sari 2022. Rimaa hipoen selviää tilanteesta - Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä kielitaidosta ja arvioinnista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/79505

Ahola, Sari & Halonen, Mia 2022. Ensivaikutelmat kielitaidon arvioinnissa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta 13(2).

Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2022/ensivaikutelmat-kielitaidon-arvioinnissa 

2023

Hirvelä, T. (2023). Yleisten kielitutkintojen osallistujien monet kasvot. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 14(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2023/yleisten-kielitutkintojen-osallistujien-monet-kasvot 

Hanketiimi