Toimin ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksen Ekososiaalinen kestävyys ja koulutus -tiimissä. Pääasiallisia kiinnostuksen kohteitani ovat ympäristökasvatuspolitiikka, kestävyysosaaminen ja koulutus. Tutkimuksessani keskityn koulutuksen mahdollisuuksiin edistää kestävyyssiirtymää ja ymmärrystä luonnon järjestelmistä. Näen koulujen kestävyyden systeemisenä ja monitasoisena oppimisen ilmiönä. Käytän pääosin laadullisia menetelmiä. Olen soveltanut mm. Kulttuurihistoriallista toiminnan teoriaa ja ekspansiivisen oppimisen teoriaa (Engeström), Käytäntöarkkitehtuuriteoriaa (Kemmis) sekä viisausmalleja (Kallio & al.).
Olen mukana useissa Ekososiaalinen kestävyys ja koulutus -tiimin hankkeissa.
ECF4CLIM-tutkimushankkeessa tutkimme kestävyysosaamista ja muutosta koulutuksen eri tasoilla. Katsomme asiaa sekä yksilön että yhteisön kompetenssien näkökulmasta. Käytäntöarkkitehtuuriteoria (Kemmis) on yksi tärkeimmistä viitekehyksistä tutkimuksessa.
Wisdom in Practice (WiP) -tutkimushankkeen osatutkimuksessa tutkin monialaisen kestävyyssiirtymät -opintokokonaisuuden suunnittelua viisauden kehittymisen näkökulmasta.
Jo päättyneessä VISIOS-hankkeessa tutkittiin vihreän siirtymän osaamistarpeita suomalaiselle yhteiskunnalle ja työelämälle. Tehtäväni oli tutkia koulutusta eri tasoilla kestävyysosaamisen näkökulmasta. Tutkimus tuotti suosituksia tämän pohjalta koulutuksen ja oppimisympäristöjen muutoksista.
Aikaisemmassa tutkimuksessani keskityin ekologiseen kestävyyteen suomalaisessa peruskoulussa. Tarkastelin kestävyyden näkökulmasta ohjausasiakirjoja, opetussuunnitelmaa, käytännön arjen dilemmoja ja kehityskaaria. Viitekehyksenäni käytin kulttuurihistoriallista toiminnan teoriaa ja ekspansiivisen oppimisen teoriaa (Engeström).
