Ajankohtaista Solkissa

Puhekumppanin kielenpuhujaimagon varjelu on usein turhaa, kun yhteisymmärrystä haetaan vieraalla kielellä.

Suomen kielen oppiminen edellyttää kielen käyttämistä vuorovaikutuksessa. Opeteltavan kielen käyttämiseen liittyy kuitenkin tunteita ja käsityksiä, jotka saattavat rajoittaa puhumista suomeksi.

FM Melina Aarnikoivu tutki väitöskirjassaan tohtoriopintoja sosiaalisena toimintana.

FM Leila Imppolan väitöstutkimus osoittaa, että Saksan Suomi-koulussa opiskelleet nuoret ovat kielitaitoisia, avarakatseisia ja ylpeitä suomalaisesta taustastaan.

Nykyinen digitaalinen ylioppilaskoe mahdollistaa monipuolisten visuaalisten aineistojen käyttämisen kokeessa.

Inkeriläisten paluumuuttoprosessiin vuosina 2003–2016 liitetty kielitutkinto oli keskeinen elementti, joka edesauttoi paluumuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Jyväskylän yliopistossa on laadittu täydennyskoulutusmalli aikuisten maahanmuuttajien opettajille ja ohjaajille.

Miten määrittelisit oman kielitaitosi? ja muuta pohdintaa kielitaidosta Kielikampusseminaarissa

Vieraan kielen opiskelussa on tänä lukuvuonna historiallinen tilanne: se aloitetaan koko maassa jo perusopetuksen ensimmäisellä luokalla. Tätä varten perusopetuksen tuntimäärää on kasvatettu yhdellä viikkotunnilla ensimmäisellä ja toisella koululuokalla.

Oppimisvaikeudet ja tulevaisuuden oppimisympäristöt kokosivat tutkijoita 14 eri maasta Jyväskylän yliopiston Agora -rakennukselle.

UNESCO-professorit Heikki Lyytinen ja Pekka Neittaanmäki muodostavat uuden yhteisen tutkimusympäristön ”Collaborating UNESCO Chairs”.

Uutuusteos vastaa opettajien toiveeseen saada konkreettista lisätukea kieltenopetukseen.