LIPAS - liikunnan paikkatietojärjestelmä

LIPAS-tietokannassa "liikuntapaikka" on kokoava käsite, joka käsittää liikuntaa varten rakennetut liikuntapaikat (esimerkiksi liikuntasalit ja pallokentät), liikuntaan ja ulkoiluun varustellut reitit (esimerkiksi kuntoradat, ladut ja retkeilyreitit) sekä virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut virkistysalueet palveluvarustuksineen. Käsite siis sisältää kaikki tietokantaan kuuluvat kohteet. Osa tietokannassa olevista "liikuntapaikoista" on liikuntaa tukevia palveluita ja rakenteita (esimerkiksi tyypit opastuspiste, keittokatos, laavu ja huoltorakennus).

Liikuntapaikan, ulkoilureitin tai virkistysalueen pitää olla julkisesti käytettävissä, huollettu ja asianmukaisesti varustettu. Pelkästään jokaisenoikeuksin käytettäviä paikkoja ja alueita ei lisätä LIPAS-tietokantaan. Esimerkiksi virkistysalueen (lähipuisto, ulkoilupuisto tai vastaava) tulee olla kaavaan merkitty tai muuten päätöksellä perustettu ja maastosta tulee löytyä palveluvarustusta ulkoilua varten. 

Lipas-järjestelmässä liikuntapaikat ryhmitellään liikuntapaikkatyyppeihin, jotka on sijoitettu pääryhmien alle. Taulukossa on esitetty Lipas-tietokannan tietosisällön jakautuminen liikuntapaikkojen pääryhmien mukaisesti. Liikuntapaikkojen luokittelu liikuntapaikkatyyppeihin uudistettiin viimeksi vuonna 2012 yhteistyössä kuntien, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikunnan aluehallinnon ja liikuntatutkijoiden kanssa.

Liikuntapaikat eivät ole keskenään yhteismitallisia, sillä tavat määrittää liikuntapaikkaa vaihtelevat suuresti eri liikuntapaikkatyyppien välillä. Esimerkiksi yleisurheilukenttä useine suorituspaikkoineen lasketaan yhdeksi "liikuntapaikaksi". Toisaalta liikuntahalli, jossa on usean eri lajin suorituspaikkoja voidaan ajatella laskijasta riippuen yhdeksi tai useammaksi liikuntapaikaksi. Myös liikuntapaikkojen kokoerot ovat suuria (esim. monitoimihalli ja laavu).

Liikuntapaikoilla voi olla eri käyttötarkoituksia lumisena ja lumettomana aikana. Lipas-tietokantaan kerätään tieto eri liikuntamahdollisuuksista mahdollisimman kattavasti, joten esimerkiksi kesä- ja talvikäytön ero konkretisoituu siten, että sama fyysinen paikka on tallennettu kahteen tai jopa kolmeen eri liikuntapaikkatyyppiin. Suomen liikuntapaikkojen kokonaismäärä ilmoittaminen vaatiikin yleensä laskentaperusteiden ilmoittamisen. Tärkeintä kuitenkin on, että liikuntapaikkojen käyttäjille, ylläpitäjille ja omistajille on saatavissa kattava tieto eri lajien harrastusmahdollisuuksista.

LIPAS-tietokanta kerää keskeisen tiedon liikunnan olosuhteista Suomessa. LIPAS-järjestelmän tietosisältö pyritään pitämään hallittavana ja käytettävänä eikä teknisiä tietoja olosuhteiden varusteista tai rakenteista kerätä, jos tiedolle ei ole määritetty ylläpitäjää tai hyödyntäjää. Liikuntapaikkojen perustietosisältö pyritään pitämään valtakunnallisesti ajan tasalla ja kattavana. Tietosisällön tilaa seurataan.Kun tiedot on kerätty yhtenäiseen tietokantaan koko Suomesta samalla tavalla, tietoja voidaan vertailla ja hyödyntää eri toimijoiden tuottamissa palveluissa.

LIPAS-tietokannan tietoja käytetään esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen avustusharkinnassa, liikuntapaikkojen tarjonnan ja saavutettavuuden arvioinnissa, tieteellisessä tutkimuksessa, kuntien oman toiminnan arvioinnissa sekä eri toimijoiden ylläpitämissä verkkopalveluissa. Tiedossa olevia hyödyntäjiä on listattu www.lipas.fi -etusivulle. Ilmoita meille, jos haluat oman Lipasta hyödyntävän organisaatiosi näkyviin!

LIPAS-tietokantaan tallennetut tiedot ovat julkisesti selattavissa www.lipas.fi - verkkopalvelussa ja avoimesti kenen tahansa käytettävissä. Lipaksessa on myös tilasto- ja raporttisovellus, jonka avulla käyttäjät voivat laatia omia listauksia ja tilastoja Lipaksen liikuntapaikkojen tiedoista. 

LIPAS-tietokannan tietoja välitetään käytettäväksi joko aineisto-otoksina tai rajapintojen välityksellä kuntien omiin verkkopalveluihin, tutkimus- ja kehitystoimintaan, yritysten ylläpitämiin verkkopalveluihin ja julkiseen palvelutoimintaan. Tallentamalla liikuntapaikkojensa tiedot Lipas- tietokantaan kunta saa yhdellä tallennuksella runsaasti lisää näkyvyyttä liikunta- ja virkistyspaikoilleen. (Lisätietoja rajapinnoista)

LIPAS-tietokannan tietosisältö on avointa dataa CC4.0 Nimeä -lisenssin mukaisesti. Lisenssin mukaan aineiston käyttö on maksutonta, vapaata ja aineistoa saa rikastaa ja hyödyntää yritystoiminnassa. LIPAS-tietoja käytettäessä on mainittava tietolähde: Jyväskylän yliopisto, Lipas-tietokanta ja otoksen päivämäärä. Resurssiemme pienuudesta johtuen suosittelemme, että tuotantokäyttöön tarkoitetuissa sovelluksissa aineisto ladataan omalle palvelimelle.

LIPAS-tiedot ovat jatkuvasti päivittyviä, joten eri ajankohtina otetut aineisto-otokset voivat erota toisistaan. Lipas-tietokannan tietojen keruuseen ovat osallistuneet Suomen kunnat, Jyväskylän yliopisto, virkistysalueyhdistykset, Metsähallitus, SYKE ja useat liikunnan lajiliitot. Nämä tietojen keruuseen osallistuneet tahot on myös hyvä mainita LIPAS-tietokannan tietoja julkisesti esitettäessä.

LIPAS-järjestelmän kehittäjinä toimivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Metsähallituksen, Suomen Kuntaliiton, aluehallinnon viranomaisten, kuntien, ympäristöhallinnon, liikunnan keskusjärjestöjen ja lajiliittojen, ja muiden liikuntaorganisaatioiden sekä liikuntapaikkojen ylläpitäjien kanssa. LIPAS-tietojärjestelmään liittyvistä käytännön töistä vastaa Jyväskylän yliopiston LIPAS-projekti.

Kansallista liikuntapaikkojen tietokantaa Lipasta on kehitetty yli 30 vuotta, ja tekniset sovelluksen tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen ovat kehittyneet ja vaihtuneet vuosien varrella.  Uusin versio LIPAS-järjestelmästä on avattu vuonna 2019. Kunnat vastaavat oman alueensa liikuntapaikkojen tietojen tallentamisesta järjestelmään.

Lipas-projektin johtajana toimii kehittämispäällikkö Ritva Sakari Jyväskylän ylipiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Projektipäällikkönä toimii Tapani Laakso. Projektin omaa aineistotyötä hoitaa Anne Lamberg. LIPAS-järjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Jyväskylän yliopisto. Järjestelmäylläpidon hoitaa Jyväskylän yliopiston IT-palvelut, ja LIPAS- sovellusylläpidon palvelut hoitaa Norppandalotti Software Ky. Käyttäjätukea antaa LIPAS-projekti.

LIPAS-projekti toimii verkostomaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi Lipas-käyttäjäkoulutukset järjestetään yhteistyössä liikunnan aluehallinnon kanssa ja erilaisia toiminnallisuuksia ja tietomalleja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden ideoihin tai tarpeisiin perustuen.

LIPAS-projektin toimintaan on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

LIPAS-projektin toimintaa ja rahoituksen käyttöä ohjaa ohjausryhmä ja opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittajan roolissa. Ohjausryhmän jäseniä ovat Jarkko Rantamäki (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, pj), Elina Nyberg (Helsingin kaupunki), Petri Shemeikka (Suomen ympäristökeskus), Mari Ahonen-Walker (Suomen Kuntaliitto), Ulla Silventoinen (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto), Ritva Sakari (Jyväskylän yliopisto) ja Tapani Laakso (sihteeri, Jyväskylän yliopisto).

Ohjausryhmän kokouksiin kutsutaan tarpeen mukaan asiantuntijoita. LIPAS-projekti voi myös muodostaa työryhmiä palvelun kehittämisen ja toiminnan järjestämisen tueksi.

Tryck här för att få mer information på svenska