Kielikampuksen uutisia

M.

Suomalaisten neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on hyvää tasoa, mutta oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvussa.

FM Kati Timosen puheviestinnän väitöskirjassa tutkitaan lukiolaisten ryhmäosaamista sekä sen kehittymistä ja kehittämistä. Aihetta lähestytään kysymällä lukiolaisten käsityksiä siitä ja tutkimalla ryhmäosaamisen ilmiötä lukion oppikirjoissa.

KM Sanni Pöysän väitöstutkimus tarkastelee oppilaiden kouluun kiinnittymistä sekä siinä ilmenevää tilannesidonnaista vaihtelua.

Palgraven julkaisema Higher Education, Language and New Nationalism in Finland: Recycled Histories tarkastelee suomalaisen korkeakoulupolitiikan historiaa kansallisen, jälkikansallisen ja uuskansallisen kehityksen näkökulmista.

Keväällä 2020 alkanut poikkeustilanne järisytti läsnäoloon perustuvia sosiaalisia sidoksia ja pakotti työyhteisöt fyysiseen etäisyyteen.

Perusopetuksen uudenlaiset koulut, niin kutsutut avoimet ja joustavat oppimisympäristöt, muuttavat totuttuja työtapoja ja koulun toimintakulttuuria. Opettajien näkökulmasta ne tuovat mukanaan sekä hyviä asioita että haasteita.

Taina Saarinen korkeakoulututkimuksen professoriksi ja Juhani Rautopuro koulutuksen arviointitutkimuksen professoriksi

Jyväskylän yliopisto on mukana kahdessa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) uudessa ohjelmassa.

Maahanmuuton myötä suomea toisena kielenä puhuvien henkilöiden määrä Suomessa kasvaa, ja yhä useammin heidän joukossaan on sellaisia, jotka ovat oppineet suomen kielen vasta aikuisiässä mutta saavuttaneet erittäin korkean kielitaitotason.

KM Perttu Männistö tarkasteli väitöskirjassaan demokratiakasvatuksen tilaa suomalaisessa peruskoulussa.

Kielikylpy on opetusohjelma lapsille, joille kielikylpykieli ei ole heidän kotikielensä.