5. Haku tieteellisistä tietokannoista

Aineistohaku tieteellisistä tietokannoista on jokaisen kirjallisuuskatsauksen kulmakivi.

TIETEENALAKOHTAISET TIETOKANNAT

Katsaustyypistä riippumatta, hakusuunnitelmaan kannattaa aina sisällyttää haku yhdestä tai useammasta tieteenalakohtaisesta tietokannasta. Useimmissa menetelmäohjeissa tämä on hakujen ensimmäinen – ja joissain katsauksissa ainoa –  vaihe.

  • Poikkeuksen muodostavat hyvin harvat ja yksittäiset julkaisukanavat, joiden menetelmäohjeissa suositaan jotain muuta hakumenetelmää. Jos katsauksensa haluaa julkaista tällaisessa kanavassa, tulee luonnollisesti noudattaa kanavan ohjeistusta.

Tietokannat valitaan sen mukaan, mistä löytyy tutkimuskysymyksen kannalta relevanttia aineistoa, sekä sisäänottokriteerit täyttäviä julkaisutyyppejä. 

Tyypillisten tieteenalakohtaisten tietokantojen vahvuutena on:

  • Hakusanoja voidaan yhdistää joustavasti AND-, OR-, ja NOT-operaattoreilla. 
  • Pitkien ja yksityiskohtaisten hakulauseiden käyttö on mahdollista. 
  • Käytössä on monipuolinen valikoima tietokenttiä, joiden avulla hakusanoja voidaan kohdistaa. 
  • Tuloksia voidaan rajata esimerkiksi julkaisuvuoden, julkaisutyypin, kielen tai vertaisarvioinnin perusteella. 
  • Käytettävissä on asiasanasto, joka auttaa löytämään aineistoja, joissa käytetään eri käsitteitä, mutta jotka on kuvattu samalla asiasanalla.
  • Aineisto on valikoitua ja kuvailtua. 
  • Hakulauseet voidaan tallentaa ja raportoida täsmällisesti, mikä parantaa hakujen toistettavuutta. 
  • Monista tietokannoista pääsee myös suoraan julkaisujen kokoteksteihin. 

Tyypillisten tieteenalakohtaisten tietokantojen heikkoutena on:

  • Heikohko kattavuus.
    • Kattavuus kuitenkin vaihtelee paljon eri tieteenalojen tietokantojen välillä.

Tietokantojen ominaisuudet vaihtelevat, joten tutustu aina valitsemiesi tietokantojen hakuohjeisiin ja/tai usein kysyttyihin kysymyksiin. 

  • Tavallisesti tieteenalakohtaisia tietokantoja käytetään jonkin tietokantoja kokoavan alustan kautta, kuten Ebsco, ProQuest ja Ovid. Osa hakuominaisuuksista onkin ennemmin alusta- kuin tietokantakohtaisia (Cooper et al. 2018, 8), joten haku samasta tietokannasta (esim. ERIC) voi tuottaa erilaisia tuloksia sen mukaan, toteuttaako haun Ebscon vai ProQuestin alustan kautta.

Huomaa: haut kannattaa aina toteuttaa tietokannan tarkennetussa haussa (löytyy esimerkiksi nimellä Advanced Search). Tällöin saat käyttöösi kaikki tietokannan mahdollistamat hakusanojen kohdistukset ja rajaukset.

Ebsco-alustan tietokannat

Ebscon alustalta löydät muun muassa seuraavat tieteenalakohtaiset tietokannat:

Tavalliset hakusanojen kohdistukset:

  • Hakusanojen kohdistus otsikkoon, tiivistelmään ja asiasanoihin ei ole suoraan valittavissa kohdistusvalikosta.
    • Lähin vastine valikossa on: All fields
    • Valikosta löytyvä kohdistus ja kenttäkoodi: Title or Abstract – XB hakee hakusanoja otsikosta ja tiivistelmästä, mutta ei asiasanoista
  • Hakusanojen kohdistus tietokannan asiasanoihin, kohdistus ja kenttäkoodi = Subjects – SU
  • Hakusanojen kohdistus kaikkiin tietokenttiin, mukaan lukien kokoteksti, kohdistus ja kenttäkoodi = All text – TX

Tavalliset sisäänottokriteereitä vastaavat rajaukset:

  • Julkaisuaika = Publication Year tai Publication Date
  • Julkaisukieli = Language
  • Julkaisutyyppi = Publication type 
    • Tieteellinen lehti = Peer-reviewed Journal
    • Kokoomateos = Edited Book

VINKKI:

Hakusanojen kohdistuksen pelkästään otsikkoon, tiivistelmään ja asiasanoihin voi toteuttaa usealla tavalla:

  1. Syöttämällä halutut kenttäkoodit käsin hakuriville.
  2. Hakusettien avulla

ProQuest-alustan tietokannat

ProQuestin alustalta löydät muun muassa seuraavat tieteenalakohtaiset tietokannat:

Tavalliset hakusanojen kohdistukset:

  • Hakusanojen kohdistus otsikkoon, tiivistelmään ja asiasanoihin ei ole suoraan valittavissa kohdistusvalikosta. 
    • Lähin vastine valikossa on kohdistus = Anywhere except full text – NOFT
  • Hakusanojen kohdistus kaikkiin asiasanoihin, kohdistus = All subjects & indexing - SUBJECT
  • Hakusanojen kohdistus tietokannan asiasanastoon, kohdistus ja kenttäkoodi esim. ERIC-tietokannassa = subject – ESU
  • Hakusanojen kohdistus kaikkiin tietokenttiin, mukaan lukien kokoteksti, kohdistus = Anywhere

Tavalliset sisäänottokriteereitä vastaavat rajaukset:

  • Julkaisuaika = Publication Date
  • Julkaisukieli = Language
  • Julkaisutyyppi = Source Type
    • Tieteellinen lehti = Scholarly Journals
    • Kirjat, mukaan lukien kokoomateokset = Books

VINKKI:

Hakusanojen kohdistuksen pelkästään otsikkoon, tiivistelmään ja asiasanoihin voi toteuttaa usealla tavalla:

  1. Syöttämällä halutut kenttäkoodit käsin hakuriville.
  2. Hakusettien avulla. Hakusetit toimivat samalla logiikalla, kuin Ebscon alustan tietokannoissa (ks. kuva yllä). Löydät tekemäsi haut Recent Searches-sivulta (kuvake tietokannan oikeassa yläkulmassa).

Ovid-alustan tietokannat

Ovid-alustalta löydät muun muassa seuraavat tieteenalakohtaiset tietokannat:

Medline-tietokannassa on perushaun ja tarkennetun haun lisäksi:

  • Search fields -hakuvaihtoehto, jossa on helppo asettaa hakusanoille halutut kohdistukset valmiista listasta.
  • Multi-Field Search -hakuvaihtoehto, jossa erilaisten kohdistusten ja rajausten tekeminen on nopeaa.

Tavalliset hakusanojen kohdistukset:

  • Hakusanojen kohdistus otsikkoon ja tiivistelmään, kenttäkoodit = ti,ab.
    • ti,ab. on yhdistelmä kohdistuksista: ti: Title ja ab: Abstract
  • Hakusanojen kohdistus MeSH asiasanoihin = sh: MeSH Subject Heading

Tavalliset sisäänottokriteereitä vastaavat rajaukset:

  • Julkaisuaika = Publication Year
  • Julkaisukieli = English Language / No Language Specified

MONITIETEISET TIETOKANNAT

Jos tutkimusaihe on monitieteinen, kannattaa hakustrategiaan sisällyttää myös monitieteisiä tietokantoja.

  • Ennen lopullista päätöstä, kannattaa tehdä testihakuja ja tutkia löytyykö monitieteisistä tietokannoista sisäänottokriteerit täyttävää aineistoa.
  • Useissa systemaattisten (ml. meta-analyysi) ja scoping-katsausten menetelmäohjeissa monitieteiset tietokannat ovat täydentäviä ja toissijaisia hakumenetelmiä tieteenalakohtaisiin tietokantoihin verrattuna.

Monitieteisten tietokantojen vahvuutena on:

  • Tuki pitkille ja monimutkaisille hakulauseille.
  • Monipuoliset rajausmahdollisuudet.
  • Joissain tapauksissa (esim. Scopus, Web of Science) tietokannan aineisto on valikoitua.
  • Hakujen todennettavuus ja toistettavuus.
  • Monitieteisyys
    • Mahdollisuus löytää relevanttia aineistoa myös yllättävien tieteenalojen julkaisukanavista.

Monitieteisten tietokantojen heikkoutena on:

  • Monitieteisyys
    • Haun tarkkuus väistämättä heikkenee, jos käytetyt hakusanat tarkoittavat eri tieteenaloilla eri asiaa.
      • Esimerkiksi "resilienssi" voi tarkoittaa psykologiassa yksilön kykyä selviytyä vastoinkäymisistä, kun taas ekologiassa se voi viitata ekosysteemin kykyyn palautua häiriöistä.
  • Ei asiasanastoa.
  • Ei kokotekstejä, mutta mahdollisuus etsiä kokotekstejä esimerkiksi LibKey/SFX-linkin kautta.
  • Tieteenalakohtaisiin tietokantoihin verrattuna hieman suppeampi valikoima operaattoreita ja tapoja rakentaa hakulause.
  • Tieteenalakohtaisiin tietokantoihin verrattuna hieman suppeampi valikoima hakusanojen kohdistuksia.
    • Suppeammat hakuominaisuudet eivät mahdollista kaikkein tarkimpien hakujen toteuttamista.

Scopus

Scopus sisältää usean eri tieteenalan julkaisujen viitetietoja sekä tiivistelmiä.

Tavalliset hakusanojen kohdistukset:

  • Kohdistus otsikkoon, tiivistelmään ja avainsanoihin = Article title, Abstract, Keywords
  • Kohdistus (julkaisun kirjoittajan ja tietokannan lisäämiin) avainsanoihin = Keywords
  • Kohdistus kaikkiin tietokenttiin, ei kokotekstejä = All fields

Tavalliset sisäänottokriteereitä vastaavat rajaukset:

  • Julkaisuaika = Year
  • Julkaisukieli = Language
  • Julkaisutyyppi = Source Type
    • Tieteellinen lehti = Journal
    • Kirjat, mukaan lukien kokoomateokset = Book

VINKKI!

  1. Scopuksen perushaun avulla voi toteuttaa tavanomaiset hakulauseet. Jos tarvitset hakulauseen toteuttamiseen tarkempia kohdistuksia tai esimerkiksi läheisyysoperaattoreita, rakenna haku tarkennetussa haussa Advanced Document Search -sivulla (ks. kuva 1 alla)
  2. Myös Scopuksessa hakulause on mahdollista rakentaa ja toteuttaa hakusettien avulla (ks. kuva 2 alla).

HAKUSTRATEGIAN DOKUMENTOINTI JA VIITETIEDOSTOJEN LATAAMINEN

Toteutunut hakustrategia tulee useimpien menetelmäohjeiden mukaan dokumentoida ja raportoida vähintään yhden tietokannan osalta (Cooper et al. 2018, 9; Glanville 2019, 94).

  • Esimerkiksi: jos olet hakenut aineistoa ERIC-tietokannasta ProQuest-alustalla, raportoit lopullisen toteutuneen hakustrategian ERICistä.

Tämä riittää hyvin, jos et ole tehnyt hakuja kuin yhdestä tietokannasta tai jos olet tehnyt hakuja useasta tietokannasta, mutta et ole joutunut mukauttamaan hakustrategiaasi niihin.

Jos sen sijaan olet tehnyt mukautettuja hakustrategioita eri tietokantoja varten, on suositeltavaa, että raportoit toteutuneet haut kaikkien näiden tietokantojen osalta, vaikkapa erillisessä liitteessä.

  • Esimerkiksi: jos olet hakenut aineistoa ERIC-tietokannasta ProQuest-alustalla sekä PsycINFO-tietokannasta Ebsco-alustalla, niin olet suunnitellut molempia varten oman hakustrategian. Tällöin raportoit lopullisen toteutuneen hakustrategian ERICistä ja PsycINFOsta.

Raportista tulee ilmetä ainakin:

  • tietokannan nimi,
  • päivämäärä, jolloin haku on toteutettu,
  • hakusanojen kohdistukset ja rajaukset,
  • hakulause,
  • sekä hakutulosten määrä.
  • Raportissa on hyvä olla myös perustelut hakustrategiassa tehdyille valinnoille, kuten valitut hakusanat, hakusanojen kohdistukset ja rajaukset (Booth et al. 2022). 
    • Jos haut on toteutettu täsmälleen kuten ne on suunnitteluvaiheessa suunniteltu, löytyvät perustelut jo aineistohakusuunnitelmastasi / protokollastasi, josta voit kopioida ja liittää ne varsinaiseen katsausjulkaisuusi.
    • Jos teit muutoksia hakuihin niiden toteutuksen aikana, raportoi ja perustele muutokset. 
  • Jos hyödynnät formaalia menetelmäohjeistusta, seuraa annettuja ohjeita sekä mahdollisia raportointipohjia, kuten PRISMA-S.

Sen sijaan, että dokumentoisit ja raportoisit toteutuneet hakustrategiat käsin, hyödynnä tietokantojen omia hakustrategian tallennus- ja lataustoimintoja.

Käyttäjätilin luomalla voit myös tallentaa tekemäsi haut. 

  • Tällöin sinulla on toteutunut hakustrategia hakutuloksineen hyvässä tallessa. 
  • Tallentaminen kannattaa myös hakustrategian suunnittelu- ja testausvaiheessa:
    • tee hakuja erilaisilla hakusanoilla, kohdistuksilla ja/tai rajauksilla > tallenna > vertaile eri hakustrategioiden tuloksia > valitse tarkin/kattavin/tavoitteisiin ja resursseihin sopivin strategia.

Lataa lopuksi hakutulosten viitetiedot (+ tiivistelmät) kaksoiskappaleiden poistoa ja aineiston seulontaa varten, esimerkiksi RIS-, CSV- tai XLSX-tiedostona.

Lataa alta alusta-/tietokantakohtaiset ohjeet:

  1.  hakujen tallentamiseen,
  2. hakustrategian dokumentoimiseen, 
  3. sekä RIS-tiedoston lataamiseen.