6. Täydentävät menetelmät

Tieteellisellä hakukoneella, kuten Google Scholar, tehty haku voi kasvattaa aineiston kattavuutta, mutta hakemisessa on omat haasteensa (Falagas et al. 2025).

Google Scholarin vahvuutena on:

• Sellaisten uusien tieteellisten julkaisujen löytäminen, joita ei vielä löydy tieteellisistä tietokannoista.
• Harmaan kirjallisuuden löytäminen.

Google Scholarin heikkoutena on:

• Ei tukea pitkille, monimutkaisille hakulauseille. 
• Ei laajaa valikoimaa operaattoreita, kohdistuksia tai rajauksia.
• Haut eivät ole tarkkoja ja siksi hakutuloksista jää herkästi pois relevantteja hakutuloksia.
• Aineisto ei ole valikoitua vaan aineisto haetaan "tieteellistä verkkoa" haravoimalla. 
• Aineisto ei ole selkeästi luokiteltua tai kuvailtua asiasanojen avulla.
• Hakuja ohjaa (käyttäjälle personoitu) algoritmi. 
  • Käyttäjällä ei ole täyttä kontrollia hakuun vaan esimerkiksi tietokoneen ja/tai käyttäjätilin hakuhistoria vaikuttaa tuloksiin sekä siihen, missä järjestyksessä tulokset esitetään.
• Hakumekanismi ei ole läpinäkyvä.
• Hakuja ei voi toistaa.
• Hakutulosten määrä on suuri, mutta saat nähdä niistä vain ensimmäiset 1000 kappaletta.

Jos teet täydentävän haun Google Scholarilla, on sinun luotava sitä varten kokonaan oma hakustrategiansa, jossa huomioit hakukoneen heikkoudet.

Etukäteen tulee myös päättää:

• Mitä teet saamillasi hakutuloksilla.
  • Hakutuloksia tulee säännönmukaisesti paljon: aiotko seuloa ne kaikki vai asetatko rajaksi esimerkiksi 300 ensimmäistä hakutulosta?
• Kuinka dokumentoit ja raportoit haun?
  • Raportoi kaikki tekemäsi valinnat ja perustele ne.
  • Raportoi lisäksi saamasi hakutulokset PRISMA-vuokaaviossa.
• Kuinka tallennat haut ja hakutulokset?
  • Jos olet kirjautunut käyttäjä, voit tallentaa hakutulokset My library -kansioon napsauttamalla tähteä (Save) tuloksen alapuolella. 
    • Tuloksille kannattaa luoda oma tunniste (Label).
  • Vaihtoehtoisesti voit ottaa hakutulossivuista esimerkiksi kuvakaappaukset. 
    • Tämä keino on nopeampi, mutta tuloksiin palaaminen on vaikeaa.
• Kuinka lataat hakutulosten viitetiedot?
  • Voit kerätä viitetiedot hakutulossivu kerrallaan Zotero Connectorilla.
    • Varmista, että Connector varmasti kerää sivun kaikki hakutulokset.
  • Tarkasta kerätyt tiedot. Viitetiedot voivat olla hyvinkin puutteellisia ja julkaisuista voi puuttua tiivistelmät, mikä hankaloittaa aineiston seulontaa.

Vinkki:

• Google Scholariin kannattaa mennä JYKDOKin kautta, jolloin hakutuloksissa korostuvat avoimet tieteelliset aineistot.

Systemaattisten katsausten menetelmäohjeet suosivat viitteiden jäljittämistä aineiston kattavuuden lisäämiseksi. 

Myös muut katsaustyypit saattavat hyötyä viitteiden jäljittämisestä: 

• Jos katsauksen keskeiset käsitteet ovat monitulkintaisia ja niistä käytetty terminologia epäjohdonmukaista tai vakiintumatonta, voi käsitteiden muuntaminen hakusanoiksi olla haasteellista.
• Täsmällisten hakusanojen puuttuessa saattaa relevanttia aineistoa jäädä tietokantahakujen tulosten ulkopuolelle tai aineistoa voi olla ylipäätään mahdotonta saada kasaan pelkästään tietokantahauilla.

Viitteiden jäljitykseen liittyvä terminologia vaihtelee hieman menetelmäoppaista ja formaaleista menetelmäohjeista toiseen. Viitteitä voi myös jäljittää monella eri tavalla.

Viitteiden jäljitys käytännössä

• Helmenkasvatus (Pearl Growing)
  • Helmenkasvatus on hakumenetelmä, jossa valitaan yksi aiheen ja tutkimuskysymyksen kannalta erittäin relevantti artikkeli (= "helmi") ja pyritään löytämään uutta aineistoa hyödyntämällä:
    1. artikkelissa käytettyjä termejä,
    2. lähdeluetteloa (= viitteiden jäljitys taaksepäin),
    3. sekä tarkastelemalla mitkä myöhemmin julkaistut artikkelit viittaavat tähän kyseiseen artikkeliin (= viitteiden jäljitys eteenpäin).
• Viitteiden jäljitys eteenpäin
  • Viitteitä voi jäljittää eteenpäin paitsi yksittäisen helmiartikkelin, myös tietokantojen hakutuloksista löytyvien artikkelien avulla.
  • Käytännössä viitteiden jäljitys tapahtuu seuraavasti:
    • Valitse tietokantahakujen tulosten joukosta ne artikkelit, jotka ovat selvästi relevantteja ja täyttävät sisäänottokriteerit.
    • Etsi valitut artikkelit tieteellisestä tietokannasta (esimerkiksi Scopus tai tietokanta, josta alun perin löysit artikkelit). Kirjoita hakukenttään artikkelin otsikko lainausmerkeissä (= fraasihaku). 
      • Vaihtoehtoisesti voit hyödyntää Google Scholaria, joka todennäköisesti löytää enemmän viitteitä.
    • Katso mitkä artikkelit viittaavat haettuun artikkeliin (Citations, Cited by).
    • Lisää viittaavat artikkelit hakutuloksiisi seulontavaihetta varten.
• Viitteiden jäljitys taaksepäin
  • Viitteitä voi jäljittää taaksepäin yksittäisen helmiartikkelin tai tietokantojen hakutuloksista löytyvien relevanttien ja sisäänottokriteerit täyttävien artikkelien avulla.
  • Viitteitä voi jäljittää joko:
    • Käymällä manuaalisesti läpi artikkelien kokotekstien sisältämät lähdeluettelot.
    • Hyödyntämällä tietokantojen listauksia. Esimerkiksi Scopuksessa:
      • Etsi valitut artikkelit tieteellisestä tietokannasta. Kirjoita hakukenttään artikkelin otsikko lainausmerkeissä (= fraasihaku). 
      • Klikkaa hakutulosta.
      • Artikkelin viitetietojen ja tiivistelmän välistä löytyy lähdeluettelolistaus (References), heti Cited by -listauksen vierestä (ks. kuva alla).
  • Menetelmällä voi myös testata toteutettujen tietokantahakujen kattavuutta! 
    • Jos lähdeluetteloista ei löydy uusia relevantteja artikkeleita jo tehtyjen tietokantahakujen lisäksi, aineisto on todennäköisesti varsin kattava. 

(Booth 2016, 3; Glanville 2019; Hirt et al. 2024; Valentine et al. 2019, 59)

Viitteiden jäljitys dokumentoidaan ja raportoidaan, kuten kaikki muutkin hakumenetelmät. 

Raportista olisi hyvä käydä ilmi vähintään:

• Jäljitykseen hyödynnetyt tietokantahakujen relevantit artikkelit tai "helmi".
• Hyödynnetty jäljitysmenetelmä (helmenkasvatus, lähdeluettelojen manuaalinen tarkastaminen, eteen- / taaksepäin).
• Milloin jäljitys on toteutettu.
• Jäljityksessä käytetyt tietokannat, tieteelliset hakukoneet, muut työkalut.
• Lisäksi jäljityksestä kertyneiden hakutulosten määrä raportoidaan PRISMA-vuokaaviossa.

(Hirt et al. 2024)

Tieteellisten lehtien vuosikertojen selaaminen voi hyödyttää sellaisia katsauksia, joissa relevanttia aineistoa selvästi jää tietokantahakujen tulosten ulkopuolelle tai aineistoa on hakusanahaasteiden vuoksi hyvin vaikeaa saada kasaan pelkillä tietokantahauilla.

Lehtien selaaminen käytännössä

• Valitse relevantit lehdet.
• Päätä selaatko kaikki sisäänottokriteereitäsi julkaisuajan puolesta vastaavat vuosikerrat vai ainoastaan tietyt vuosikerrat, esimerkiksi viimeiset X vuotta.
• Etsi lehti kokoelmatietokannasta, kuten JYKDOK, tai etsi lehden verkkosivut. Kotimaisia tieteellisiä lehtiä löydät Journal.fi-alustalta.
• Selaa läpi jokaisen numeron sisällysluettelot.

Raportoi vähintään: 

• Mitkä lehdet valitsit ja millä perusteella .
• Selatut vuosikerrat.
• Selausaika.
• Raportoi hakutulokset PRISMA-vuokaaviossa.