Johdanto kirjallisuuskatsauksiin

Kirjallisuuskatsaus on itsenäinen tutkimusmenetelmä ja tutkimusjulkaisun muoto, jossa tutkimusaineistona käytetään aiempaa tutkimuskirjallisuutta uuden tiedon tuottamiseksi.

Julkaisuna kirjallisuuskatsaus voi olla esimerkiksi:

• opinnäyte, kuten kandidaatin- tai maisterintutkielma,
• osa väitöskirjaa,
• itsenäinen vertaisarvioitu julkaisu tieteellisessä lehdessä,
• tilaustyönä tuotettu raportti.

Julkaisumuoto vaikuttaa kirjallisuuskatsauksen tavoitteisiin, laajuuteen ja vaatimuksiin (Booth et al. 2022).

Tieteellisenä julkaisuna toteutetun kirjallisuuskatsauksen tulisi olla menetelmiltään ainakin jossain määrin systemaattinen, kuten kaiken muunkin tieteellisen tutkimuksen. 

• Systemaattisuutta käsitellään tarkemmin oppaan osiossa 2. Systemaattinen menetelmä kirjallisuuskatsauksessa.

Kirjallisuuskatsauksen avulla: 

1) kerätään tietyn aiheen kannalta keskeinen tutkimustieto; 

2) ja tiivistetään tiedon olennainen sisältö. 

Kirjallisuuskatsaus ei kuitenkaan ole pelkkä yhteenveto aineistosta, vaan sen tavoitteena on vastata ennalta määriteltyyn tutkimuskysymykseen ja muodostaa aiheesta kokonaisvaltainen ymmärrys eli synteesi. Synteesin tulee olla analyyttinen ja perustua kriittiseen aineiston arviointiin. 

Katsauksen tekijän tehtävänä on: 

• analysoida ja yhdistää aineistoon sisältyvää tutkimustietoa;
• tunnistaa tutkimusten välisiä yhtäläisyyksiä, eroja ja mahdollisia ristiriitoja; 
• tehdä aineiston pohjalta perusteltuja johtopäätöksiä; 
• sekä arvioida johtopäätösten merkitystä tulevan tutkimuksen, teorian, käsitteiden, tutkimusmenetelmien, päätöksenteon tai ammatillisten käytäntöjen näkökulmasta.

(Siddaway et al. 2019; Vilkka 2023; White 2019)

Katsaustyypistä riippuen kirjallisuuskatsaus voi olla tieteellisyyttä ja luovuutta yhdistelevä joustava tutkimusprosessi tai jäykempi prosessi, jossa suoritetaan tietyt työvaiheet tiettyjä menetelmäohjeita noudattaen. Molemmissa ääripäissä katsauksen toteuttajalta edellytetään tutkimustaitoja sekä tietoa ja ymmärrystä tutkitusta aiheesta.

(Snyder 2019, Vilkka 2023)

Syitä toteuttaa kirjallisuuskatsaus on useita. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, että opinnäytetyö edellytetään tehtäväksi osin tai kokonaan kirjallisuuskatsauksena. 

Laajasti ymmärrettynä katsauksen tavoitteena on tukea joko: 

1) tiedontuotantoa, 

2) tai päätöksentekoa. 

Kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan:

• sijoittaa oma tutkimus laajempaan tutkimuskenttään.
• selvittää tietyn aihepiirin tutkimusjulkaisujen, tutkijoiden tai teemojen välisiä yhteyksiä.
• tiivistää aiempien tutkimusten tuloksia ja arvioida niitä kriittisesti.
• testata hypoteeseja, teorioita tai metodeja.
• tunnistaa ja ratkaista aiempien tutkimusjulkaisujen ristiriitaisuuksia.
• vertailla eri tieteenalojen lähestymistapoja tietyn ilmiön suhteen.
• paljastaa aiempien tutkimusten puutteita tai tietotyhjiöitä.
• nostaa esiin uusia tutkimuskysymyksiä ja -tavoitteita.
• vastata tutkimuskysymyksiin, joihin yksittäinen empiirinen tutkimus ei kykene.
• etsiä vastauksia käytännön elämän tarpeisiin ja ongelmanratkaisuun.
• koota tietoa poliittisen, hallinnollisen tai ammatillisen päätöksenteon tueksi.

(Booth et al. 2022; Siddaway et al. 2019; Snyder 2019; Vilkka 2023)

Kirjallisuuskatsauksella on myös rajoitteensa ja on tilanteita, joihin se ei välttämättä sovi. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:

• tutkimusaihe koskettaa ajankohtaista ilmiötä, josta ei ole vielä kertynyt tutkimustietoa.
• tutkimusaihe koskettaa käytänteitä, asenteita tai näkemyksiä, joista ei ole dokumentoitua tietoa.
• tutkimusaiheesta on vastikään julkaistu – tai on tekeillä – lähes täsmälleen suunnitellun kaltainen kirjallisuuskatsaus. 
  • Tähän tilanteeseen palataan oppaan osiossa 3. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaihe ja -kysymykset. 

(Booth et al. 2022)

Kirjallisuuskatsaukseen kuuluvat tavallisesti seuraavat työvaiheet:

Katsauksen suunnittelu

• Katsauksen suunnitteluvaiheessa päätät:
  • tutkimuksen tavoitteet;
  • katsaustyypin ja -menetelmät;
  • aiheen ja tutkimuskysymykset;
  • sisäänottokriteerit – eli ennalta määritellyt kriteerit, joiden perusteella valitset, mitkä julkaisut sisällytät katsausaineistoosi;
  • menetelmät ja työkalut viitteidenhallintaan, kaksoiskappaleiden poistoon ja aineiston seulontaan;
  • sekä tavat, joiden avulla dokumentoit ja raportoit työskentelyäsi.
• Päätösten pohjalta laadit tutkimussuunnitelman sekä suunnitelman aineistohakuun.
  • Jos on kyse tohtoriopintovaiheessa laadittavasta, tieteellisenä artikkelina julkaistavasta systemaattisesta (Systematic Review) tai scoping-katsauksesta (Scoping Review), tutkimussuunnitelmaa kutsutaan protokollaksi. Protokolla tallennetaan julkiselle tallennusalustalle tai julkaistaan. 
    • Lisää tietoa protokollasta löydät oppaan osiosta 2: Systemaattinen menetelmä kirjallisuuskatsauksessa.

Tutkimusaineiston kerääminen

• Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineistoon valittu materiaali riippuu valitsemastasi katsaustyypistä, tavoitteista ja tutkimuskysymyksistä. 
  • Tyypillisesti tutkimusaineisto koostuu aiheeseen liittyvistä aiemmin julkaistuista tutkimuksista. 
• Aineiston keruuvaiheessa toteutat aineistohakusuunnitelmasi ja suoritat tarvittavat:
  • tietokantahaut;
  • täydentävät haut – eli täydennät tietokantahakuja esimerkiksi tutkimusten lähdeluetteloiden läpikäynnillä;
  • sekä dokumentoit kuinka olet kerännyt aineiston.

Tutkimusaineiston seulonta (screening)

• Seulontavaihe alkaa kaksoiskappaleiden (= duplikaattien) poistamisella.
  • Tietokanta- ja täydentävissä hauissa aineistoon voi kertyä samaan julkaisuun liittyvät viitetiedot useaan kertaan. Päällekkäisten lähdeviitteiden poiston jälkeen jokainen yksittäinen julkaisu esiintyy aineistossa enää kerran.
• Seuraavaksi aineisto varsinaisesti seulotaan, eli valikoit ne hakutulokset, jotka vastaavat asettamaasi tutkimuskysymystä ja sisäänottokriteerejä. Lopullinen tutkimusaineistosi koostuu näistä valituista hakutuloksista. Seulonta tehdään tavanomaisesti kahdessa vaiheessa: 
  • ensin julkaisujen otsikoiden ja tiivistelmien perusteella;
  • ja sitten vielä julkaisujen kokotekstien perusteella.
  • Myös seulonta dokumentoidaan.

Tiedon poimiminen (data extraction)

• Tiedon poimimisvaiheessa katsaukseen valitusta aineistosta etsitään ja tallennetaan:
  • perustiedot (esimerkiksi: kirjoittaja, julkaisuvuosi, tutkimusasetelma, tutkimusmenetelmät);
  • sekä kaikki tutkimuskysymystesi kannalta relevantti tieto.
• Jos on kyse systemaattisesta katsauksesta (Systematic Review): 
  • ennen poimintaa luot poimintapohjan (data extraction template) – eli lomakkeen tai taulukon, johon keräät järjestelmällisesti olennaiset tiedot mukaan valituista tutkimuksista;
    • Pohjan toimivuutta kannattaa myös testata. 
    • Poimintapohjan avulla varmistat, että keräät systemaattisesti kaikki tutkimuskysymyksesi kannalta olennaiset tiedot. 
    • Huomaa, että poimintapohjaa voi hyödyntää myös muuntyyppisissä katsauksissa!
  • arvioit myös aineiston laadun, luotettavuuden ja mahdolliset vinoumat (critical appraisal / risk of bias / quality assessment).

Synteesi ja analyysi

• Tähän vaiheeseen kuuluu:
  • oleellisen tietosisällön tiivistäminen; 
  • aineiston analysoiminen;
  • tulosten tulkinnat ja johtopäätökset;
  • sekä tutkimuskysymykseen vastaaminen.

Kirjoittaminen ja julkaisu

• Viimeisessä vaiheessa laadit varsinaisen katsausjulkaisun opinnäytteen, julkaisukanavan tai menetelmäohjeiden määrittämien kriteerien mukaisesti.
• Julkaisun yhteydessä raportoit katsausprosessintyövaiheet valitsemasi menetelmäohjeen ja standardien edellyttämällä tavalla

Tämä opas tarjoaa perustiedot seuraavista työvaiheista:

• Katsauksen suunnittelu
• Tutkimusaineiston kerääminen
• Tutkimusaineiston seulonta

Eri katsaustyypeissä ja menetelmäohjeissa saattaa olla myös muita työvaiheita tai joitain vaiheita voidaan jättää pois. 

• Vaiheet voivat myös olla päällekkäisiä tai aiempiin työvaiheisiin saatetaan palata myöhemmin. 
• Lisäksi eri tieteenaloilla on erilaisia vakiintuneita käytäntöjä ja eri tutkintotasoilla (kandi, maisteri, tohtori) tieteelliselle katsaukselle on eritasoisia vaatimuksia. 
• Myös käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat suunniteltuun työnkulkuun.

Noudata aina ensisijaisesti opinnäytteesi ohjaajan, julkaisukanavan, sekä valitsemasi katsaustyypin ohjeita!

TIEDONHAKUA VAI AINEISTOHAKUA?