Johdanto kirjallisuuskatsauksiin

Kirjallisuuskatsaus on itsenäinen tutkimusmenetelmä ja tutkimusjulkaisun muoto, jossa tutkimusaineistona käytetään aiempaa tutkimuskirjallisuutta uuden tiedon tuottamiseksi.

Julkaisuna kirjallisuuskatsaus voi olla esimerkiksi:

• opinnäyte, kuten kandidaatin- tai maisterintutkielma,
• osa väitöskirjaa,
• itsenäinen vertaisarvioitu julkaisu tieteellisessä lehdessä,
• tilaustyönä tuotettu raportti.

Julkaisumuoto luonnollisesti vaikuttaa kirjallisuuskatsauksen tavoitteisiin, laajuuteen ja vaatimuksiin (Booth et al. 2022).

Tieteellisenä julkaisuna toteutetun kirjallisuuskatsauksen tulisi olla menetelmiltään ainakin jossain määrin systemaattinen, kuten kaiken muunkin tieteellisen tutkimuksen. 

• Systemaattisuutta käsitellään tarkemmin oppaan osiossa 2. Systemaattinen menetelmä kirjallisuuskatsauksessa.

Kirjallisuuskatsauksen avulla: 

1) kerätään tietyn aiheen kannalta keskeinen tutkimustieto; 

2) ja tiivistetään tiedon olennainen sisältö. 

Kirjallisuuskatsaus ei kuitenkaan ole pelkkä yhteenveto aineistosta, vaan sen tavoitteena on vastata ennalta määriteltyyn tutkimuskysymykseen ja muodostaa aiheesta kokonaisvaltainen ymmärrys eli synteesi. Synteesin tulee olla analyyttinen ja perustua kriittiseen aineiston arviointiin. 

Katsauksen tekijän tehtävänä on: 

• analysoida ja yhdistää aineistoon sisältyvää tutkimustietoa;
• tunnistaa tutkimusten välisiä yhtäläisyyksiä, eroja ja mahdollisia ristiriitoja; 
• tehdä aineiston pohjalta perusteltuja johtopäätöksiä; 
• sekä arvioida johtopäätösten merkitystä tulevan tutkimuksen, teorian, käsitteiden, tutkimusmenetelmien, päätöksenteon tai ammatillisten käytäntöjen näkökulmasta.

(Siddaway et al. 2019; Vilkka 2023; White 2019)

Katsaustyypistä riippuen kirjallisuuskatsaus voi olla tieteellisyyttä ja luovuutta yhdistelevä elävä tutkimusprosessi tai enemmänkin menetelmäohjeiden suorittamista, tiettyjen sääntöjen noudattamista ja tietojen mekaanista yhdistämistä. Molemmissa ääripäissä katsauksen toteuttajalta edellytetään tietoa ja ymmärrystä tutkitusta aiheesta sekä tutkimustaitoja.

(Snyder 2019, Vilkka 2023)

Syitä toteuttaa kirjallisuuskatsaus on useita. Yksi on ihan vain se, että esimerkiksi opinnäytetyö edellytetään tehtäväksi osin tai kokonaan kirjallisuuskatsauksena. 

Laajasti ymmärrettynä katsauksen tavoitteena on tukea joko: 

1) tiedontuotantoa, 

2) tai päätöksentekoa. 

Kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan:

• sijoittaa oma tutkimus laajempaan tutkimuskenttään.
• selvittää tietyn aihepiirin tutkimusjulkaisujen, tutkijoiden, tai teemojen välisiä yhteyksiä.
• tiivistää aiempien tutkimusten tuloksia ja arvioida niitä kriittisesti.
• testata hypoteeseja, teorioita tai metodeja.
• tunnistaa ja ratkaista aiempien tutkimusjulkaisujen ristiriitaisuuksia.
• vertailla eri tieteenalojen lähestymistapoja tietyn ilmiön suhteen.
• paljastaa aiempien tutkimusten puutteita tai tietotyhjiöitä.
• nostaa esiin uusia tutkimuskysymyksiä ja -tavoitteita.
• vastata tutkimuskysymyksiin, joihin yksittäinen empiirinen tutkimus ei kykene.
• etsiä vastauksia käytännön elämän tarpeisiin ja ongelmanratkaisuun.
• koota tietoa poliittisen, hallinnollisen tai ammatillisen päätöksenteon tueksi.

(Booth et al. 2022; Siddaway et al. 2019; Snyder 2019; Vilkka 2023)

Kirjallisuuskatsauksella on myös rajoitteensa ja on tilanteita, joihin se ei välttämättä sovi. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa:

• tutkimusaihe koskettaa ajankohtaista ilmiötä, josta ei ole vielä kertynyt tutkimustietoa.
• tutkimusaihe koskettaa käytänteitä, asenteita tai näkemyksiä, joista ei ole dokumentoitua tietoa.
• tutkimusaiheesta on vastikään julkaistu – tai on tekeillä – lähes täsmälleen suunnitellun kaltainen kirjallisuuskatsaus. Tähän tilanteeseen palataan oppaan osiossa 3. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaihe ja -kysymykset. 

(Booth et al. 2022)