1. Katsaustyypin valinta

Kirjallisuuskatsauksista käytetty termistö on kirjavaa ja omiaan aiheuttamaan päänvaivaa katsausmenetelmiin perehtyvälle (Pollock et al. 2025).

• Samaa termiä voidaan käyttää kuvaamaan lähestymistavoiltaan hyvinkin erilaisia katsauksia.
• Toisaalta samaa lähestymistapaa hyödyntäviä katsauksia voidaan eri tieteenaloilla kutsua eri termeillä. 

Hyvä esimerkki on niin kutsuttu systemaattinen katsaus (Systematic Review), jonka juuret ovat näyttöön perustuvassa lääketieteessä (Evidence-based Medicine, EBM). Sittemmin systemaattinen katsaus on jakautunut erilaisiin alalajeihin ja katsauksia toteutetaan myös muilla tieteenaloilla – vaihtelevin menetelmin. Samaan aikaan osa tieteenaloista on omaksunut käyttöönsä termin systemaattinen kirjallisuuskatsaus (Systematic Literature Review). Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen systemaattinen katsaus, joka noudattaa formaaleja menetelmäohjeita ja tiukkoja laatustandardeja. (Littell 2018; Gough et al. 2012)

Jos ovat termit vakiintumattomia englanniksi, niin sitä ne ovat valitettavasti myös suomeksi. Tulisiko puhua integroivasta vai integratiivisesta kirjallisuuskatsauksesta? Entä tulisiko scoping-katsaus (Scoping Review) kääntää suomeksi ja miten?

Kirjallisuuskatsaukset voidaan periaatteessa jakaa esimerkiksi laadullisiin, määrällisiin ja systemaattisiin. Käytännössä yksittäiset katsaustyypit eivät kuitenkaan asetu yksiselitteisesti tällaisiin luokkiin, vaan ne yhdistelevät eri lähestymistapoja. Eri katsaustyypit sisältävät myös paljon yhtäläisyyksiä työvaiheissa ja menetelmissä.

Laadullisissa kirjallisuuskatsauksissa käsitellään usein laajoja ja monimutkaisia aiheita sekä monipuolista tutkimusaineistoa. 

• Tutkimusaineisto voi koostua paitsi eri asetelmilla ja menetelmillä toteutetuista empiirisistä tutkimuksista, myös käsitteellisistä, teoreettisista tai metodologisista tutkimusjulkaisuista. 
• Laadullisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkimuskysymykset saattavat elää ja tarkentua katsausprosessin aikana. Kysymykset ovat myös sikäli subjektiivisia, että ne nojaavat tutkijan tietämykseen ja kokemukseen. 
• Tavoitteena ei yleensä olekaan tuottaa täysin puolueetonta, tyhjentävää ja systemaattista tiivistystä käsitellystä tutkimusaiheesta. (Munn et al. 2018)
  • Poikkeuksen muodostavat laadulliset systemaattiset katsaukset (Qualitative Systematic Review).

Määrälliset kirjallisuuskatsaukset ovat useimmiten tilastollisiin menetelmiin nojaavia meta-analyyseja. 

• Meta-analyysi voi olla systemaattinen katsaus tai hyödyntää systemaattista menetelmää vain soveltaen. 
• Katsaus voi olla myös yhdistelmä määrällistä ja laadullista.
  • Esimerkiksi mixed methods -lähestymistapaa hyödyntävä integratiivinen katsaus voi sisältää laadullisen sisältöanalyysin lisäksi määrällistä analyysia.

Systemaattisten katsausten tavoitteena on: 1) tunnistaa kaikki aiempi empiirinen tutkimus, joka täyttää ennalta määritellyt sisäänottokriteerit; sekä 2) vastata tutkimusten pohjalta selkeästi rajattuun tutkimuskysymykseen. 

• Systemaattiset katsaukset noudattavat eksplisiittistä, systemaattista menetelmää virheiden, vinoumien ja vääristymien minimoimiseksi. Systemaattinen katsaus tuottaa tutkimustiedosta synteesin, joka voi olla laadullinen, määrällinen tai näiden yhdistelmä. 

  (Dagher and Khan 2025, 887–88; Snyder 2019; Higgins et al. 2024)

Katsaustyypin valinnassa auttaa, kun tutustut eri katsaustyyppeihin ja niiden menetelmiin.

Pohdi samalla oman tutkimuksesi tavoitteita:

• Mistä syystä teet katsauksen ja mitä haluat saavuttaa?
• Mikä on katsauksen kohderyhmä tai yleisö?
• Millaista tutkimusaineistoa aiot käyttää? Kuinka suurta kattavuutta ja laajuutta tavoittelet aineistonkeruussa?
• Millaisia tuloksia tavoittelet?
• Missä muodossa katsauksesi julkaistaan?

Mieti lisäksi:

• Vaikutavatko opintojesi vaihe tai tieteenalasi vaatimukset katsaustyypin valintaan?
• Millaiset aika- ja henkilöresurssit sinulla on käytössäsi?
• Hallitsetko tarvittavat tutkimusmenetelmätaidot? Onko sinulla aikaa ja mahdollisuuksia hankkia uusia taitoja?
• Aiotko hyödyntää katsausprosessin aikana erilaisia työkaluja, kuten määrällisiä tai laadullisia analyysiohjelmistoja, viitteidenhallintasovelluksia tai erillisiä kirjallisuuskatsausohjelmistoja? Ovatko työkalut tuttuja vai tuleeko niiden käytön opetteluun varata aikaa?

Myös tutkimusaiheesi ja -kysymyksesi vaikuttavat katsaustyypin valintaan ja toisaalta päinvastoin: valittu katsaustyyppi vaikuttaa aiheen rajaukseen ja tutkimuskysymysten muotoiluun.

• Tätä käsitellään vielä erikseen oppaan osiossa 3: Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaihe ja -kysymykset.

Narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Narratiivinen kirjallisuuskatsaus on tavanomainen katsaustyyppi etenkin humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen opinnäytetöissä. 

• Narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa tutkimuksen aihetta käsitellään laaja-alaisesti ja aineistolähtöisesti.
• Tavallisesti katsauksen tavoitteena on tutkimuksen kohteena olevan ilmiön ymmärtäminen.
  • Tutkijan tehtävänä on etsiä vastauksia siihen, mitä ilmiöstä tiedetään, mitä kaikkea ilmiöön liittyy, ja mitkä ovat sen keskeiset käsitteet.
  • Katsaustyypin avulla voidaan myös kuvata tutkimuksen kohteena olevan aiheen historiaa ja kehitystä. 
  • Lähtökohtana voi olla myös ilmiön kyseenalaistaminen, tunnistaminen tai vahvistaminen, tai aiempien tutkimusten ristiriitojen ja tietoaukkojen esiin tuonti.

Narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa on tavallista, että tutkijan tietämys ja ymmärrys tutkittavasta aiheesta kasvaa prosessin edetessä. Tietämyksen kasvu puolestaan mahdollistaa omat tulkinnat ja johtopäätökset aineistosta. Viime kädessä katsauksen tulokset perustuvat siis tutkijan ymmärrykseen ja oivalluksiin siitä, miten aineistoista esiin nousseet asiat yhdistyvät toisiinsa. 

• Narratiivista kirjallisuuskatsausta välillä kritisoidaankin liiallisesta sattumanvaraisuudesta ja subjektiivisuudesta.

Narratiivisen katsauksen menetelmät ovat verrattain kevyitä ja eläviä. 

• Tutkimuskysymys voi olla laaja ja kysymys saattaa myös matkan varrella muuttua ja tarkentua. 
• Työvaiheet etenevät osin päällekkäin.
• Tutkimusaineiston keräämisessä ei pyritä systemaattisuuteen.
  • Tavoitteena ei ole kaiken aiheen kannalta relevantin julkaistun ja julkaisemattoman materiaalin löytäminen eikä vinoumien ja vääristymien välttäminen.
  • Katsauksen voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisia aineistoja. 
  • Hakustrategiaa ja hakumenetelmiä voidaan tutkimuksen edetessä mukauttaa aineistosta tehtyjen havaintojen pohjalta.
• Aineiston seulonnan on hyvä perustua määriteltyihin sisäänottokriteereihin, mutta kriteerit voivat tarkentua prosessin edetessä.
• Aineisto analysoidaan esimerkiksi teemoittelun, sisältöanalyysin tai narratiivisen analyysin keinoin.
• Itse julkaistava katsaus on kertova ja helppolukuinen.
• Kun narratiivinen kirjallisuuskatsaus toteutetaan tieteellisenä tutkimuksena, on suotavaa, että aineiston haku-, seulonta- ja analyysiprosessi kuvataan mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja läpinäkyvästi siitäkin huolimatta, että menetelmän subjektiivisen luonteen vuoksi katsauksen kaikki työvaiheet eivät ole toistettavia.

(Vilkka 2023; Brignardello-Petersen et al. 2025, 537)

Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Tunnetaan myös termeillä: integroiva ja kriittinen kirjallisuuskatsaus.

Integratiivisessa katsauksessa on piirteitä niin narratiivisesta kuin systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. 

• Kuten narratiivinen kirjallisuuskatsaus, integratiivinen katsaus tarjoaa laajan kuvan valitusta tutkimusaiheesta. 
• Pyrkimys laajan kuvan muodostamiseen puolestaan edellyttää sellaista tutkimusaihetta ja -kysymystä, josta on mahdollista löytää paljon tutkimusaineistoa.
• Katsauksen tavoitteena on tuottaa aineiston pohjalta esimerkiksi uusia näkökulmia ja käytäntöjä tai kehittää käsitteitä ja teoriaa. 
• Merkittävä ero narratiiviseen katsaukseen on integratiiviseen katsaukseen oleellisesti kuuluva tutkimusaineiston kriittinen tarkastelu sekä menetelmän suunnitelmallisuus ja systemaattisuus. 

Menetelmällisesti integratiivinen kirjallisuuskatsaus muistuttaa systemaattista katsausta.

• Tutkimuskysymys voi olla laaja ja monitahoinen.
• Tutkimusaineiston keruussa pyritään kattavuuteen.
• Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen erityispiirteenä on katsaukseen sisällytettävän aineiston monipuolisuus.
  • Tutkimusaineisto voi sisältää tutkimusjulkaisuiden lisäksi esimerkiksi mielipidekirjoituksia, raportteja ja politiikkadokumentteja – toisin kuin perinteinen systemaattinen katsaus.
  • Aineistossa voi yhdistyä niin laadullinen kuin määrällinenkin tutkimustieto.
• Aineisto seulotaan ennalta määritettyjen sisäänottokriteerien perusteella.
• Tutkimusaineiston laatu arvioidaan.
• Aineiston haku-, seulonta- ja analyysiprosessi raportoidaan.
• Katsauksen kaikissa työvaiheissa pyritään tarkkuuteen, läpinäkyvyyteen ja toistettavuuteen.

(Lubbe et al. 2020, 308, 311)

Meta-analyysi

Meta-analyysi kokoaa yhteen tarkasti rajattua aihetta koskevan empiirisen tutkimuksen ja analysoi näin kerättyä tietoa tilastollisin menetelmin. 

• Tällainen rajattu aihe voi olla esimerkiksi tietyn lääketieteellisen tai sosiaalipoliittisen intervention vaikuttavuuden arviointi. 

Meta-analyysi on sopiva lähestymistapa etenkin silloin, kun halutaan yhdistää tutkimuksia, jotka:

• tarkastelevat samoja tai samankaltaisia ilmiöitä; tai suhteita samankaltaisten muuttujien välillä,
• perustuvat samankaltaisiin tutkimusasetelmiin,
• ovat empiirisesti testanneet samaa hypoteesia,
• ja raportoivat määrällisiä tuloksia. 

(Booth et al. 2021; Deeks et al. 2024; Siddaway et al. 2019; Snyder 2019)

Meta-analyysin tavoitteita palvelee parhaiten systemaattinen menetelmä.

• Meta-analyysissa voidaan noudattaa formaalia menetelmäohjeistusta.
• Tutkimussuunnitelma esitetään julkisesti tallennettavassa tai julkaistavassa protokollassa.
• Tutkimuskysymys on selkeä ja tarkkaan rajattu.
• Tutkimusaineiston haussa pyritään kattavuuteen.
• Aineisto seulotaan ennalta määritettyjen sisäänottokriteerien perusteella.
• Valitun tutkimusaineiston laatu arvioidaan.
• Tavoitteena on varmistaa, että analyysi perustuu luotettavaan tietoon ja että johtopäätöksiin eivät vaikuta huonolaatuisten tutkimusten tai puutteellisen aineistonkeruun aiheuttamat vääristymät.
• Aineiston haku-, seulonta- ja analyysiprosessi raportoidaan.
• Katsauksen kaikissa työvaiheissa pyritään tarkkuuteen, läpinäkyvyyteen ja toistettavuuteen.

 (Booth et al. 2021; Deeks et al. 2024)

Meta-analyysilla on katsaustyyppinä useita merkittäviä etuja:

• Yksittäisen empiiristen tutkimusten tulokset perustuvat usein pieneen otokseen. Yhdistämällä yksittäisiä tutkimuksia otoksesta saadaan kattavampi ja johtopäätöksistä tarkempia.
• Yksittäisiä tutkimuksia yhdistämällä voidaan kysyä kysymyksiä, joihin alkuperäisissä tutkimuksissa ei ole ollut mahdollisuutta.
• Tilastollisen synteesin avulla on mahdollista tarkastella ja arvioida yksittäisten tutkimustulosten ristiriitaisuuksia tai epäjohdonmukaisuuksia sekä luoda kokonaan uusia hypoteeseja.

(Deeks et al. 2024)

Systemaattinen katsaus (Systematic Review)

Systemaattinen katsaus pyrkii tunnistamaan ja tiivistämään parhaan mahdollisen saatavilla olevan tiedon tarkkaan rajatusta aiheesta. 

• Tutkimuskysymyksenä on usein tietyn intervention, esimerkiksi lääketieteellisen hoidon tai diagnostiikkamenetelmän, vaikuttavuuden arvioiminen ja vertailu.
• Systemaattisia katsauksia tehdään kuitenkin myös muunlaisista aiheista, ja tutkimuskysymys voi keskittyä esimerkiksi laadullisen näytön tutkimukseen, seuraussuhteiden selvittämiseen tai talousvaikutusten arvioimiseen. 

(Booth et al. 2022; Peters et al. 2021; Siddaway et al. 2019; White 2019, 55)

Systemaattisen katsauksen tavoitteena on esimerkiksi:

• tunnistaa kansainvälinen näyttö tietyn intervention vaikuttavuudesta.
• vahvistaa nykyisiä käytäntöjä tai luoda uusia.
• tunnistaa ja ohjata tulevan tutkimuksen painopisteitä.
• tunnistaa ja tarkastella ristiriitaisia tutkimustuloksia.
• tuottaa suosituksia päätöksenteon tueksi.

(Munn et al. 2018)

Systemaattinen katsausprosessi tähtää tutkimustulosten laatuun ja oikeellisuuteen. Systemaattisessa katsauksessa kiinnitetään erityistä huomiota vääristymien ja vinoumien minimoimiseen niin tutkimusaineiston keräämisessä, tiivistämisessä, esittämisessä, tulkinnassa kuin raportoinnissakin.  (Levay & Craven 2019; Siddaway et al. 2019; White 2019, 55)  

Siksi systemaattinen katsaus noudattaa systemaattista menetelmää kaikissa työvaiheissa.

• Katsauksessa voidaan – ja kannattaa – noudattaa formaalia menetelmäohjeistusta.
• Tutkimussuunnitelma esitetään julkisesti tallennettavassa tai julkaistavassa protokollassa.
• Katsauksella on selkeästi määritellyt tavoitteet ja tarkka tutkimuskysymys.
• Tutkimusaineiston haussa pyritään kattavuuteen.
  • Tutkimusaineiston keräämiseen ja seulomiseen kuluva aika ja työmäärä ovat kuitenkin tavallisesti vähäisempiä kuin esimerkiksi scoping-katsauksessa (Scoping Review), koska systemaattisen katsauksen tutkimuskysymys on tarkemmin rajattu ja sisäänottokriteerit suhteellisesti selkeämmät.
• Aineisto seulotaan ennalta määritettyjen sisäänottokriteerien perusteella.
• Valitun tutkimusaineiston laatu arvioidaan tarkasti ja huolellisesti.
  • Systemaattisen katsauksen synteesi ja johtopäätökset ovat vain niin luotettavia ja laadukkaita, kuin niiden pohjana oleva tutkimusnäyttö.
  • Tutkijoiden on arvioitava esimerkiksi, että painottuuko tutkimusaineistossa liikaa vaikkapa tietyt julkaisukanavat tai tietyn kielinen tutkimus, sekä kuinka luotettavia ja varmoja aineistoon valikoituneiden julkaisujen tutkimustulokset ovat.
  • Arviointiin on olemassa valmiita työkaluja. Formaalit menetelmäohjeet sisältävät usein suosituksen siitä, mitä työkaluja katsauksessa tulee hyödyntää.
• Systemaattisuus näkyy myös tiedon poiminnassa ja synteesissä. 
• Synteesin pohjalta vedettyjen johtopäätösten varmuus arvioidaan. 
• Aineiston haku-, seulonta- ja analyysiprosessi raportoidaan.
• Katsauksen kaikissa työvaiheissa pyritään tarkkuuteen, läpinäkyvyyteen ja toistettavuuteen.

(Brignardello-Petersen et al. 2025, 539–40; Dagher and Khan 2025, 889; Sambunjak et al. 2017)

Formaalit menetelmäohjeet suosittelevat, että systemaattinen katsaus tehdään tutkimusryhmässä. 

• Esimerkiksi aineiston seulominen, aineiston laadun arvioiminen ja tiedon poimiminen ovat työvaiheita, joihin tulisi osallistua vähintään kaksi tutkijaa vääristymien ja virheiden minimoimiseksi.

(Dagher and Khan 2025, 889)

Systemaattisen katsauksen suunnitteluun, toteutukseen ja raportointiin on saatavilla useita formaaleja menetelmäohjeita. Valitessasi menetelmäohjeistusta systemaattiselle katsaukselle, ota huomioon seuraavat seikat:

• Teetkö perustutkintovaiheen opinnäytettä, jolla on omat kriteerinsä ja oma ohjeistus menetelmien suhteen?
• Onko sinulla tarpeeksi aika- ja henkilöresursseja, jotta voit noudattaa formaalia ohjeistusta?
• Onko tieteenalallasi vakiintuneita auktoriteetteja systemaattisen katsauksen menetelmien suhteen?
• Edellyttääkö valitsemasi julkaisumuoto ja -kanava sinun noudattavan tiettyä menetelmäohjeistusta?

Scoping-katsaus (Scoping Review)

Tieteen termipankissa Scoping Review'sta käytetään suomennosta "kartoittava katsaus", mikä kuvaa hyvin katsauksen luonnetta: se on kartoittava ja eksploratiivinen. Ongelmana on se, että tällöin katsaus sekoittuu helposti Mapping Review -nimellä tunnettuun katsaukseen, joka on kuitenkin oma erillinen katsaustyyppinsä (Khalil and Tricco 2022).

Scoping-katsaukseen ryhdytään, kun halutaan tietää, millaista tutkimusta jostain tietystä aiheesta on tehty ja kuinka paljon. 

• Katsaustyyppi soveltuukin hyvin nosteessa oleviin teemoihin ja tieteenaloihin sekä tutkimuskysymyksiin, joita on vaikeaa rajata kapeasti ja tarkasti. 
• Katsauksen kohdeyleisönä ovat usein paitsi toiset tutkijat myös viranomaiset ja päätöksentekijät.

(Levac, Colquhoun, and O’Brien 2010; Munn et al. 2018; Peters et al. 2021; Pollock et al. 2024)

Scoping-katsauksen tavoitteena on esimerkiksi:

• Tunnistaa kattavasti tietystä aiheesta saatavilla oleva tutkimustieto.
• Selventää tutkimuskirjallisuuden keskeisiä käsitteitä ja määritelmiä.
• Tarkastella, kuinka tutkimusta tehdään tietystä aiheesta ja/tai tietyllä alalla.
• Tunnistaa tiettyyn käsitteeseen liittyviä keskeisiä ominaisuuksia tai tekijöitä.
• Toimia esivaiheena systemaattiselle katsaukselle.
• Tunnistaa ja analysoida aukkoja tutkimustiedossa.

(Munn et al. 2018)

Scoping-katsauksen menetelmällisen pohjan loivat Arksey & O'Malley esittelemällä katsauksen työvaiheet:

1. tutkimuskysymyksen määrittely,
2. aiheeseen liittyvien tutkimusten tunnistaminen,
3. aineiston seulonta ja tiedon poimiminen,
4. aineiston laadullinen analyysi sekä määrällinen tiivistelmä,
5. tulosten vaikutukset päätöksentekoon tai käytänteisiin sekä raportointi,
6. konsultointi (vapaaehtoinen vaihe).

(Arksey and O’Malley 2005)

Päivityksen Arksey & O'Malleyn kehikolle tarjosivat Levac et al., ja nykyään erilaisia päivitettyjä, selkeämmin eri tieteenaloille suunnattuja, tai tiettyihin analyysimenetelmiin keskittyviä, menetelmäversioita on useita.

Scoping-katsauksessa hyödynnetään systemaattista menetelmää lähes kaikissa työvaiheissa.

• Katsauksessa voidaan noudattaa formaalia menetelmäohjeistusta.
• Tutkimussuunnitelma esitetään julkisesti tallennettavassa tai julkaistavassa protokollassa.
• Katsauksen tutkimuskysymys on laaja, eikä niin selkeärajainen kuin systemaattisessa katsauksessa.
• Tutkimusaineiston haussa pyritään kattavuuteen.
  • Aineisto kootaan erilaisia tutkimusasetelmia ja -menetelmiä hyödyntävistä alkuperäistutkimuksista sekä erilaisista julkaisutyypeistä.  
  • Kattavuudella pyritään pienentämään riskiä katsaustulosten vääristymisestä.
• Aineisto seulotaan ennalta määritettyjen sisäänottokriteerien perusteella.
• Systemaattisuus näkyy myös tiedon poiminnassa ja synteesissä.
• Toisin kuin systemaattinen katsaus, scoping-katsaus ei keskity tutkimusaineiston raportoimiin tuloksiin ja niiden tiivistämiseen, vaan ennemminkin siihen millaista tutkimusta on tehty, miten ja miksi. Tämän vuoksi aineiston laadun arviointi ei sisälly työvaiheisiin.
• Aineiston haku-, seulonta- ja analyysiprosessi raportoidaan.
• Katsauksen kaikissa työvaiheissa pyritään tarkkuuteen, läpinäkyvyyteen ja toistettavuuteen.

(Brignardello-Petersen et al. 2025, 537; Gottlieb et al. 2021; Sucharew and Macaluso 2019)

Tutkimuskysymyksen laaja-alaisuuden, aineistonkeruun kattavuuden ja tulosten validiuden varmistamiseksi menetelmäohjeet suosittelevat, että scoping-katsaus tulee tehdä tutkimusryhmässä, jossa on vähintään kaksi henkilöä. (Pollock et al. 2024)

Valitessasi menetelmäohjeistusta scoping-katsaukselle, ota huomioon seuraavat seikat:

• Onko sinulla tarpeeksi aika- ja henkilöresursseja, jotta voit noudattaa esimerkiksi JBI:n formaalia ohjeistusta?
• Onko tieteenalallasi vakiintuneita auktoriteetteja scoping-katsauksen menetelmissä?
• Edellyttääkö valitsemasi julkaisumuoto ja -kanava, että noudatat tiettyä menetelmäohjeistusta?

Muita katsaustyyppejä

• Sateenvarjokatsaus (Umbrella Review) tuottaa synteesin aiemmin tehdyistä systemaattisista katsauksista. Hyödyntää systemaattista menetelmää. 
• Pikakatsaus (Rapid Review) soveltuu nimensä mukaisesti tilanteisiin, joissa aika ja/tai henkilöresurssit eivät riitä noudattamaan systemaattista menetelmää katsauksen kaikissa työvaiheissa.
• Kartoittava katsaus (Mapping Review) tuottaa tutkimusaineiston synteesin ja analyysin sijaan alustavan kartan olemassa olevasta todistusaineistosta, liittyen esimerkiksi tietyn intervention vaikuttavuuteen tai tiettyyn ilmiöön. Tarkoituksena on tuottaa nopeasti tietoa esimerkiksi tutkimusrahoitushakemuksen tueksi.

(Brignardello-Petersen et al. 2025; Gough et al. 2012; Khalil and Tricco 2022)