Johdanto tutkimusaineistojen hallintaan opiskelijoille

TUTKIMUSAINEISTO OSANA TUTKIMUSTA

Tutkimusaineisto on keskeinen osa tutkimusta. Tutkimusasetelma ja tutkimuksen tavoitteet määrittävät, millaista aineistoa kerätään ja valitut tutkimusmenetelmät määrittävät minkä tyyppisiä (määrällinen, laadullinen) aineistoja tuotetaan. Tutkimusaineiston empiirisellä analyysillä pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Deduktiivisessa tutkimuksessa aineiston avulla testataan ennalta valittua teoriaa tai hypoteesia. Induktiivisessa tutkimuksessa tutkimuskysymykset ja teoria muotoutuvat aineiston analyysin myötä.

• Tutkimustulokset perustuvat tutkimusaineistoon, mutta myös aineiston syntyminen itsessään voi olla tutkimuksen merkittävä tulos!

Lähteet:

• Aineistotyypit (Tietoarkisto)
• Aineiston tuottaminen (Tietoarkisto)

AINEISTONHALLINNAN SUUNNITTELU

Aineistonhallinnan suunnittelu on osa tutkimussuunnitelmaa.

Aineistonhallinnan suunnittelu on tärkeä osa tutkimuksen suunnittelua. Suunnittelemalla opinnäytteesi tutkimusaineistojen hallinnan huolellisesti etukäteen varmistat, että:

• Huomioit kaikki aineistoosi liittyvät eettiset, käytännölliset ja lailliset kysymykset, kuten henkilötietojen suojan.
• Noudatat tutkimusaineiston keräämisessä ja käsittelyssä hyvää tieteellistä käytäntöä.
• Aineisto ei muutu, vääristy tai vaarannu missään tutkimusprosessin vaiheessa.
• Aineiston kerääminen ja käsittely on hyvin organisoitua ja dokumentoitua.
• Aineiston jatkokäyttö tuleviin tutkimusprojekteihin on tarvittaessa mahdollista. 

Aineistonhallintasuunnitelma

Aineistonhallinnan apuna on aineistonhallintasuunnitelma, joka täydentää tutkimussuunnitelmaa.

Kun keräät oman tutkimusaineiston, varaa riittävästi aikaa aineistonhallintasuunnitelmasi tekemiseen ennen aineiston keräämistä. 

Aineistonhallintasuunnitelma on työkalu, joka mahdollistaa tutkimusaineiston keruuseen, käsittelyyn, säilyttämiseen ja mahdolliseen jatkokäyttöön liittyvien kysymysten hallitun ratkaisemisen. 

Tee suunnittelutyötä yhdessä ohjaajasi kanssa osana muuta tutkimussuunnitelmatyötä.

Vaikka aineistonhallintasuunnitelma ei olisi sinulle pakollinen, kannattaa se silti tehdä.

Aineistonhallintasuunnitelman keskeiset kysymykset

• Aineiston yleiskuvaus ja laadun varmistaminen:
  • Millaiseen aineistoon tutkimuksesi perustuu? Millaista aineistoa keräät, tuotat tai käytät uudelleen? Miten varmistat aineistosi laadun, yhtenäisyyden ja muuttumattomuuden?
• Aineistoon liittyvät oikeudet:
  • Onko tarvetta tehdä sopimuksia aineiston käytöstä, esimerkiksi jos saat käyttöösi aiemmin kerätyn aineiston? Liittyykö aineistoon tekijänoikeuksia? Keräätkö aineistoa esimerkiksi verkkoalustalta, jonka palvelu- ja käyttöehdot jollain tapaa rajoittavat aineiston käyttöä tutkimukseen?
• Henkilötiedot:
  • Mitä henkilötietoja käsittelet ja mitä henkilötietoja käsitellessä täytyy huomioida? Miten suojelet tutkittavia?
• Tutkimusetiikka:
  • Millaisia eettisiä haasteita tutkimusaineistoosi liittyy?
• Dokumentointi ja metatiedot:
  • Miten dokumentoit ja kuvailet aineistosi niin, että se on muille ymmärrettävässä muodossa ja aineiston käsittely on systemaattista ja sujuvaa?
• Aineiston tietoturva:
  • Missä aineistoa saa säilyttää ja miten varmuuskopioit sen opinnäyteprosessisi aikana? Mitä ohjelmia ja laitteita aineiston käsittelyyn on turvallista käyttää?
• Aineiston jatkokäyttö tai hävittäminen:
  • Voidaanko jokin osa aineistostasi esimerkiksi arkistoida tai julkaista jatkokäyttöä varten ja mitä tällöin tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa? Jos hävität aineiston, miten teet sen tietoturvallisesti?

HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ

Vastuullinen tiede ja tutkimus on eettisesti kestävää ja mahdollisimman avointa. Tutkimuksen katsotaan olevan luotettavaa vain, jos se on toteutettu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti (HTK).

• Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (TENK) on eettinen ohjeistus, jota suomalainen tutkimusyhteisö on sitoutunut noudattamaan.
• Kotimainen ja Euroopan Unionin lainsäädäntö asettaa HTK:n reunaehdot.

Kun tutkimus on tehty hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla, sen voidaan katsoa olevan eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tuloksia voidaan pitää uskottavina. HTK-ohjeen on laatinut Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) yhdessä tiedeyhteisön kanssa.

Tutkimuksen avoimuus ja läpinäkyvyys kuuluvat näihin ohjenuoriin: jotta tutkimusta voidaan arvioida, täytyy tietää, miten tutkimus on tehty. Kerro siis opinnäytteessäsi selkeästi, mitä tutkimusmenetelmää olet käyttänyt, miten olet kerännyt tutkimusaineiston ja miten olet analysoinut sen. 

Jotta voit raportoida tutkimustuloksesi avoimesti ja läpinäkyvästi, sinun on dokumentoitava koko tutkimusprosessisi. Pidä kirjaa siitä, mitä olet tekemässä ja mitä olet sopinut tutkittavien tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Pidä tiedot organisoidusti tallessa, jotta voit tarvittaessa palata niihin jälkeenpäin.

Lähde: Hyvä tieteellinen käytäntö (TENK)

Vastuullisen tutkimuksen periaatteisiin kuuluu, että tutkimus on "niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä". Kaikkea ei voida avata esimerkiksi aineiston sisältämien henkilötietojen takia.

• Voit myös palauttaa mieleesi Kirjastotuutorista, mitä hyvällä tieteellisellä käytännöllä tarkoitetaan tutkimuskirjallisuuden käytön ja viittaamisen osalta.

OPINNÄYTETYÖN AIHEEN VALINTA

Kandi- tai gradutyössä ei kannata käsitellä aineistoa, jonka kerääminen tai tutkiminen voisi saattaa opinnäytteentekijän tai tutkittavat vaaraan tai johon liittyy kohtuuttomia riskejä.

Opiskelijan on myös syytä harkita, onko aineisto esimerkiksi eettisesti niin vaativa, että eettisiä kysymyksiä ei pystyttäisi ratkaisemaan opinnäytteen puitteissa. Nämä ovat asioita, joista kannattaa keskustella ohjaajan kanssa.

VALMIIT AINEISTOT

Tutkimusaineistoa ei ole välttämätöntä kerätä itse vaan voit myös hyödyntää aiemmin kerättyjä aineistoja.

• Valmiit aineistot ovat aiempaa tutkimusta varten kerättyjä aineistoja, jotka on avattu muiden jatkokäyttöön.
• Valmiit aineistot ovat usein sellaisia, joiden pohjalta voidaan hyvin tehdä useita eri tutkimuksia eri näkökulmista.
• Tällaiset aineistot voivat antaa sinulle pääsyn sellaiseen dataan, jota olisi mahdotonta kerätä yhden opinnäytteen puitteissa, kuten esimerkiksi pitkittäistutkimuksia tai kansainvälisiä vertailututkimuksia varten kerätty data.
• Datan jatkokäyttö on myös järkevää resurssien kannalta. Aineistojen tuottaminen vaatii paljon työtä, ja jos tutkimushankkeessa on kerätty laaja aineisto, on järkevää, että sitä käytetään useampaan tutkimukseen.

Valmiit aineistot löytyvät data-arkistoista ja niitä voi etsiä Etsin-palvelusta

• Etsin

Opiskelija voi myös saada käyttöönsä aineistoa omalta ohjaajalta kysymällä, esimerkiksi

• Meneillään olevan tutkimushankkeen aineistoa
• Opiskelija voi osallistua tutkimushankkeen aineiston tuottamiseen.
• Osan omalla laitoksella aiemmin tuotetusta aineistosta.

Miten viitataan aineistoon (Tietoarkisto)

Monet aineistonhallintasuunnitelman kohdat koskevat ennen kaikkea uuden aineiston keruuta. Valmiin aineiston jatkokäyttö onkin sikäli helpompaa, että useimmat aineistonhallinnan kysymyksistä on ratkaistu jo tutkimusaineistoa kerättäessä ja tallennettaessa. 

Vaikka sinulla olisi käytössäsi valmis aineisto, aineistonhallinnan suunnittelu on silti tärkeää. Perehdy tehtyihin ratkaisuihin ja ota ne omassa aineiston käsittelyssäsi huomioon, samoin kuin aineiston käyttöehdot. Lue käyttöehdoista lisää oppimateriaalin osioista: Aineistoon liittyvät oikeudet.

FAIR-PERIAATTEET

Tutkimusaineistojen osalta vastuullisen tieteen periaatteista huolehditaan noudattamalla mahdollisimman hyvin FAIR-periaatteita. FAIR-lyhenne tulee sanoista Findable, Accessible, Interoperable ja Re-usable eli suomeksi:

• Löydettävä
• Saavutettava (saatavilla oleva)
• Yhteentoimiva
• Uudelleenkäytettävä

FAIR-periaatteet mahdollistavat aineiston avaamisen, mutta ne eivät ole vain sitä varten. FAIR-periaatteet ja hyvät aineistonhallinnan käytänteet ovat osa hyvää tieteen tekemistä ja niiden noudattaminen tekee tutkimuksesta parempaa – se on toistettavampaa, verifioidumpaa, jäsennellympää ja helpommin raportoitavissa. 

Noudata periaatteita mahdollisuuksiesi mukaan.

• FAIR-periaatteiden noudattamiseen kannattaa pyrkiä, mutta myös tiedostaa, että ne ovat ideaali. Aineisto voi täyttää periaatteista vain osan ja olla silti arvokasta.
• Osa periaatteista voi olla aineistosta riippuen haastavia. Erityisesti yhteentoimivuus-osassa painotetaan koneluettavuutta, joka kaikilla aineistotyypeillä ei ole mahdollista.
• Tutkijan (ja opiskelijan) vastuulla on tiedostaa periaatteiden olemassa olo, mutta keskittyä ensisijaisesti aineiston kokoamiseen mahdollisimman järjestelmällisesti ja dokumentoidusti.

Löydettävyyteen ja saavutettavuuteen liittyviin metatietoihin, säilytykseen ja julkaisemiseen saa apua Avoimen tiedon keskuksesta.