Psykologia 2026

Katseen kosketuksesta mielten kohtaamiseen 

Jari Hietanen, Tampereen yliopisto 

Katse on voimakas sosiaalinen ärsyke. Katseen avulla säädellään vuorovaikutusta ja ilmaistaan läheisyyttä. Toisen henkilön suoran ja poispäin suunnatun katseen havaitsemista ja katseen vaikutuksia kasvojen havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen ja affektiivisiin reaktioihin on tutkittu paljon parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksi keskeinen tutkimustulos on ollut se, että katsekontakti näyttää saavan aikaan positiivissävyisen tunnereaktion. Eräs kiinnostava kysymys on ollut se, missä määrin katseen erilaiset vaikutukset ovat pelkästään ärsykelähtöisiä, reaktioita silmiin näköärsykkeenä, ja missä määrin vaikutukset heijastavat silmien näkemisen syvempiä psykologisia merkityksiä ”sielun peilinä”, sitä että minä on toisen ”mielen” huomion kohteena. Esittelen luennossani katseen havaitsemiseen ja sen vaikutuksiin liittyviä tutkimusryhmämme kokeellisia tutkimuksia. Pääosin tutkimuksemme ovat kohdistuneet toisten ihmisten katseen havaitsemiseen ja sen vaikutuksiin, mutta muutaman viimeisen vuoden aikana olemme laajentaneet tutkimuksemme kohdistumaan myös ihmisten ja humanoidirobottien välisen katseen vaikutuksiin. 

30 vuotta lähisuhdeväkivallan interventioita ja tutkimusta Jyväskylässä 

Juha Holma, Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos 

Lähisuhdeväkivallan uhriksi tunnistettujen henkilöiden terveydenhuoltokustannukset ovat yli kaksinkertaiset vertailuryhmään nähden ja sen on arvioitu aiheuttavan 861 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset julkiselle terveydenhuollolle. Näiden potilaiden kustannukset ylittivät väestön keskiarvon jo puolitoista vuotta ennen heidän tunnistamistaan terveydenhuollossa. Lähisuhdeväkivallan vaikutukset ovat raskaita myös psyykkiselle terveydelle ja siksi tarvitaan tehokkaita tukipalveluita ja hoitoja lähisuhdeväkivallan uhreille. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikan yhteistyö lähisuhdeväkivallan tekijöiden ohjelman kehittämisessä Kriisikeskus Mobilen kanssa alkoi jo vuonna 1995. Ryhmätoiminnasta on vuosien varrella koottu laajoja tutkimusaineistoja, ja tutkimus on nojannut psykoterapian laadulliseen prosessitutkimusperinteeseen kohdistuen keskusteluprosesseihin ja terapeuttisiin strategioihin, joita käytetään hoitoryhmässä.  Pariterapian ja monen perheen ryhmämuotoisen hoitomenetelmän mahdollisuuksia parisuhdeväkivallan hoidossa on tutkittu useissa tutkimushankkeissa. Interventiotutkimuksen lisäksi lähisuhdeväkivallan tutkimusta on tehty yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Näissä tutkimuksissa olemme kehittäneet uusia palvelumalleja ja työkaluja lähisuhdeväkivallan kohteina olleiden aikuisten tunnistamiseen, väkivallan puheeksi ottamiseen ja siihen puuttumiseen erikoissairaanhoidossa.  Hyödyllisiä terapeuttisia toimintatapoja ovat väkivallan eri muotojen jatkuva arvioiminen ja turvallisuuden takaaminen sekä lasten ja väkivallan kohteen näkökulman esillä pitäminen keskusteluissa. 

Kohti vaikuttavampaa työuupumuksen tutkimusta ja käytännön ratkaisuja 

Professori Anne Mäkikangas, Tampereen yliopisto

Professori ja työpsykologian dosentti Anne Mäkikangas toimii Työelämän tutkimuskeskuksen johtajana Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut työhyvinvoinnin tutkimukseen ja on viime vuosina ollut johtamassa useita työuupumukseen liittyviä tutkimushankkeita, kuten Työuupumuksen alkulähteillä, sekä yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa toteutetun Työuupumukseen liittyvät käytännöt ja niiden vaikutukset eri maissa. Hänen keynote‑luentonsa “Kohti vaikuttavampaa työuupumuksen tutkimusta ja käytännön ratkaisuja” keskittyy ajankohtaisiin työuupumukseen liittyviin kysymyksiin uuden tutkimustiedon valossa, kuten sen syytekijöihin nykyisessä työelämässä, uusiutumiseen ja siihen kytkeytyviin tekijöihin, sekä tarpeeseen kehittää toimivia preventio- ja interventioratkaisuja. Lisäksi luennossa esitellään työuupumustutkimuksen kehitystarpeita ja tulevaisuuden visioita.  

Mitä kiusaamisilmiöstä on opittu puolen vuosisadan aikana?  

Christina Salmivalli, INVEST lippulaiva ja psykologian ja logopedian laitos/Turun yliopisto 

Mikä synnyttää kiusaamista ja miten sitä voidaan ehkäistä – vai onko kyseessä ihmisluontoon kuuluva ilmiö, josta emme pääse eroon? Kiusaamisväkivallan tutkimus alkoi 1970-luvulla pohjoismaissa ja siitä on kuluneen puolen vuosisadan aikana tullut keskeinen tutkimuskohde kehityspsykologian alalla kaikkialla maailmassa.  Puheenvuorossa esitellään tämän tutkimuksen päälinjoja ja erityisesti Turun yliopistossa tehtyä tutkimusta kiusaamisen dynamiikasta ja seurauksista sen ennaltaehkäisyyn ja näyttöön perustuviin interventioihin. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat lyhyen ja pitkän aikavälin seurantatutkimuksista kokeellisiin asetelmiin ja satunnaistettuihin kontrolloituihin vaikuttavuustutkimuksiin sekä edellisten yhdistämiseen geneettisiin tietoihin ja rekisteriaineistoihin.