Alumniesittelyssä Anna Haverinen

Haverinen suoritti maisterintutkinnon Jyväskylän yliopistossa kulttuuriantropologian pääaineesta vuonna 2009, ja väitteli sen jälkeen digitaalisen kulttuurin tutkimuksesta Turun yliopistossa vuonna 2014. Hän on tehnyt monivaiheisen uran antropologian sekä konsultoinnin parissa, ja työskentelee nyt omalla toiminimellään sekä konsulttiyhtiö un/known'lla.
Anna Haverinen, jolla on vaaleat lyhyet hiukset ja silmälasit. Hän on kuvattuna peikonlehden edessä.
Anna Haverinen
Julkaistu
17.1.2024

Huolehdi siitä, että opit ajattelemaan hyvin. Sillä ei ole merkitystä mitä opintoja siihen käytät, mutta kyky ajatella monipuolisesti, kriittisesti, ja avoimesti auttaa sinua myöhemmin soveltamaan näitä taitoja monessa asiantuntijatyössä.

Milloin valmistuit? Mitä muuta opiskelit?

Valmistuin Jyväskylästä vuonna 2009 kulttuuriantropologiasta. Oppiaineen nimi oli opintojen aikana vaihtunut etnologiaksi, mutta kaikki aiemmalla kurssisuunnitelmalla aloittaneet saivat tehdä opintonsa loppuun suuntautumisvaihtoehtojen mukaisesti (etnologia, folkloristiikka, kultturiantropologia). Sivuaineina tein laajan opintokokonaisuuden arkeologiasta, ja tämän lisäksi suoritin museologian perusteet, luin luovaa kirjoittamista, espanjan kielen ja kulttuurin opintoja, sekä naistutkimusta.

Perusopintojen jälkeen jatkoin suoraan väitösopintoihin Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineeseen ja väittelin vuonna 2014.

Mitä teet työksesi? Miten olet päätynyt tähän tehtävään?

Toimin nykyään helsinkiläisessä johdon konsultoinnin yrityksessä nimeltä un/known. Toimin johtavana tutkijana (Lead Researcher) sekä antropologina. Jo väitösopintojen aikana lähdin kokeilemaan siipiäni konsulttipuolella ja erityisesti palvelumuotoilussa, sillä en ollut varma haluanko akateemiselle uralle. Väitöstutkimuksen aikana olin myös mukana perustamassa ja johtamassa Suomalaisen kuolemantutkimuksen seuraa sekä toimittamassa ja taittamassa seuran akateemista verkkolehteä Thanatosta. Seurassa toimiminen antoi monia taitoja, joista oli myöhemmin työllistymisessä hyötyä.

Huolimatta siitä, että tein väitöksen aikana myös muita töitä palvelujen ja tuotekehittämisen parissa, ei työllistyminen yliopiston ulkopuolelle ollut mitenkään helppoa. Useimmiten sain vastaukseksi, että olin joko ylikoulutettu tai epäpätevä, mistä johtuen hain vielä rahoitusta post doc -tutkimusta varten. Sain rahoituksen 2015 verkkoväkivallan tutkimusta varten, mutta vuotta myöhemmin rahoitukseni katkesi, ja elämäntilanteeni vuoksi päätin lopettaa pysyvästi apurahojen hakemisen. Muutama kuukausi myöhemmin työllistyin design-antropologina turkulais-helsinkiläiseen teknologiayritykseen ja siitä lähtien olen ollut erilaisissa IT-, markkinointi- sekä tutkimusalan rooleissa.

Vuonna 2019 perustin myös oman uravalmennukseen ja koulutukseen keskittyvän toiminimen Havainna.

Nykyiseen rooliin päädyin suhteiden kautta. En ole yhtäkään työpaikkaani saanut koskaan avoimien hakujen kautta, vaan vahvat verkostot ja suositukset ovat aina auttaneet eteenpäin. Olen aktiivinen LinkedInissä ja osallistun näkyvästi monenlaiseen alan keskusteluun sekä tapahtumiin. Nykyinen työpaikkani oli asiakkaani 2021, ja aloitin un/knownilla syyskuussa 2023.

Mikä on parasta työssäsi? Entä ikävintä?

Parasta työssäni on omien vahvuuksieni käyttäminen: tutkimustaidot, ihmisymmärrys sekä konsultointityö. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään markkinaa mm. erilaisilla tutkimusmenetelmillä, kehitämme palveluita muotoilun menetelmillä, ja autamme asiakkaitamme jalkauttamaan strategiaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritys tai organisaatio on luonut vaikkapa viisivuotistavoitteet, ja me autamme heitä pilkkomaan nämä tavoitteet konkreettisiksi kehityshankkeiksi. Teemme paljon myös tekoälyn vastuullisuuden kanssa töitä, missä ihmistieteellinen ja eettinen osaaminen on erityisesti eduksi.

Parasta työssäni on ehdottomasti se, kun pystyn käymään yritysjohdossa toimivien henkilöiden kanssa syvällisiä keskusteluja ihmismielestä, kulttuurista ja kehittämistyön erilaisista kiemuroista. Kouluttauduin 2019-2020 myös ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi, ja tuo koulutus teki minusta paljon paremman antropologin.

Asun itse Turussa ja muu tiimini on Helsingissä, joten ikävintä on ehkä se, että emme näe kasvokkain kovin usein, mutta muutoin etätyö sopii minulle erinomaisesti.

Millaisia taitoja työsi vaatii? Miten opinnot valmistivat sinua tähän työhön?

Vahvaa ymmärrystä siitä miten digitaalisia ja fyysisiä tuotteita ja palveluja suunnitellaan ja rakennetaan, sekä vahvaa ymmärrystä siitä miten yrityksiä ja organisaatioita johdetaan. En ole koskaan joutunut opettelemaan käyttöliittymäsuunnittelua tai ohjelmointia, mutta olen johtanut projekteja, joissa tätä työtä tehdään. Olen erinomaisen hahmottamaan aikatauluja, luomaan suunnitelmia, johtamaan tiimejä, sekä kommunikoimaan asiakkaan kanssa siten, että vaikka meillä olisi suurikin aikataulupaine (kuten esimerkiksi vuosi sitten sote-uudistuksen parissa), asiakkaalle syntyy luottamus ja rauha sen suhteen, että asiat järjestyvät. Kaikki nämä taidot ovat rakentuneet työskentelemällä alan parhaiden suunnittelijoiden kanssa, sekä yksityisen että julkisen sektorin hankkeissa. Olen urallani ollut kehittämässä Suunnon urheilukelloja, Turun yliopistollisen sairaalan palveluja, taksialan mobiilisovellusta, naisten ehkäisyvalmisteen markkinointia, sekä esimerkiksi Aarikan kohderyhmäymmärrystä.

Tyypillisesti vastuualueelleni kuuluu myynnin, markkinoinnin ja asiakastyön lisäksi myös meidän sisäisen osaamisen kehittäminen tutkimustyössä.

Perusopinnot eivät juurikaan valmistaneet minua tähän työhön, vaikka niistä olikin runsaasti etua museoalalla, missä työskentelin opintojen aikana. Sen sijaan väitöstutkimus, työn ohessa suoritetut itseopiskelut, sekä aiemmin mainitsemani ratkaisukeskeisen valmentajan opinnot ovat auttaneet minua nykyisessä työssäni. Viime aikoina olen yhä enemmän palannut tiettyihin antropologian klassikkoteoksiin rituaaleista, lahjoista sekä puhtaudesta ja vaarasta, sillä koen niiden soveltamisen olevan työssäni helpointa. Olen myös käyttänyt identiteettiteoriaa sekä diskurssianalyysia.

Olen mielestäni nykyään parempi antropologi, kun olen työskennellyt kauppatieteilijöiden, koodareiden, suunnittelijoiden, myyjien ja markkinoijien parissa. Osaan paremmin soveltaa tutkimustietoa ja viedä sitä konkreettisesti käytäntöön.

Millaisia neuvoja haluaisit antaa tulevaisuuttaan suunnitteleville opiskelijoille?

Kerron saman neuvon kuin itsekin aikanaan sain: viisi vuotta on tosi pitkä aika opiskella jotain joka ei kiinnosta, mutta joka ehkä tuntuu “järkevältä”. En ole päässyt juurikaan käyttämään hyväkseni arkeologian opintojani, mutta nautin opintojen joka hetkestä. Se oli suosikkisivuaineeni. Museologian opinnot tein siksi, että minulla olisi sentään jokin ammattipätevyys, ja ilman vuoden 2008-2010 lamaa olisin saattanut jäädäkin museoalalle.

Huolehdi siitä, että opit ajattelemaan hyvin. Sillä ei ole merkitystä mitä opintoja siihen käytät, mutta kyky ajatella monipuolisesti, kriittisesti, ja avoimesti auttaa sinua myöhemmin soveltamaan näitä taitoja monessa asiantuntijatyössä. Opettele tunnistamaan omat ennakkoluulosi ja asenteesi. Erityisesti IT-alalla tarvitaan ihmistieteilijöitä yhä enemmän tulevaisuudessa, kun tekoälyn käyttö tulee yleistymään. Tarvitsemme tähän luovia, eettisesti taitavia ihmistieteilijöitä kysymään vahvoja kysymyksiä.

Lisää urapolustani voit lukea Ratkaiseva humanisti -teoksesta.