Kirjallisuus, Sonja Sihvola: yleissivistystä ja luovuutta niin opettajille kuin työssään paljon kirjoittaville

Olen utelias luonne. Opiskelu on minulle kuin karkkikaupassa olemista ja valitsen monipuolisesti itseäni kiinnostavia kursseja ja opintoja. Minulla on maisterintutkinto soveltavasta kielitieteestä, mutta olen opiskellut kaikkea mahdollista kasvatustieteistä suomen kieleen, yrittäjyyteen ja sosiologiaan sekä maatalouslomittamisesta graafiseen suunnitteluun.

Olen työskennellyt muun muassa viestintäyrittäjänä, toimittajana ja maatalouslomittajana. Muutama vuosi sitten päädyin sijaistamaan paikalliseen kouluun, josta tarjottiin lopulta vapaata S2-opettajan paikkaa yläkoulun ja lukion puolelta. Opettajan työ sai minut hakemaan avoimen yliopiston kirjallisuuden opintoihin, jotta saisin hankittua täyden äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyyden.

Kokemukseni Jyväskylän yliopistosta olivat niin hyvät ensimmäisen tutkintoni ajoilta, etten edes harkinnut muita avoimia yliopistoja.

Opittua pystyy soveltamaan suoraan omassa opetuksessa

Opiskelu avoimessa onnistuu hyvin työn ohella ja opinnoista saa suoraan vinkkejä opetukseen. Esimerkiksi Kirjallisuuden pedagogiikka -kurssi oli todella kiinnostava ja pidin sen konkreettisuudesta. Suunnittelimme käytännön tuntirunkoja ja pohdimme esimerkiksi ilmastofiktion, eli mielikuvitusta, myyttejä ja tiedettä yhdistelevän ja ilmastonmuutosta käsittelevän kirjallisuuden hyödyntämistä opetuksessa. Saimme konkreettisia kirjavinkkejä, joiden kautta voi helpottaa vaikkapa oppilaan ilmastoahdistusta.

Kirjallisuuden historiaan syventyminen on auttanut minua esittämään opetuksessa tuttuja henkilöitä, kuten Minna Canthia ja Aleksis Kiveä, uudella tavalla. Olen löytänyt uusia näkökulmia heihin ja pystyn välittämään paremmalla tunteella näiden henkilöjen tarinaa ja merkitystä.

Mitä tarkoitusperää varten teksti on tuotettu? Mikä on tekoälyn ja mikä ihmisen kirjoittamaa?

Tänä päivänä on vaikeaa löytää oikeaa tietoa. Kirjallisuuden opinnoissa opit analysoimaan tekstiä ja sitä kautta tunnistamaan, mitä erilaisia ulottuvuuksia tekstissä on. Mikä on ihmisen tekemää, mikä tekoälyn? Entä minkälaisten ”lasien” läpi teksti on tuotettu? Kirjallisuuden opinnot auttavat tunnistamaan muun muassa näitä näkökulmia.

Ennen sanottiin, että tieto on valtaa. Väitän, että nykyään tiedon seulominen on valtaa. Kirjallisuuden opinnot auttavat seulomaan tietoa ja löytämään olennaisen.

Toisena esimerkkinä haluan nostaa kirjallisuuden historian käsittelyn, joka avaa silmiä uudella tavalla isojen kokonaisuuksien hahmottamiseen. Minulle Kalevalan syntyyn syventyminen ja sen yhteys Suomen itsenäistymispyrkimyksiin olivat todella kiinnostavia oivalluksia. Avoimen opintojen myötä kirkastui uudella tavalla, millainen merkitys kirjallisuudella on ollut itsenäistymisessä, koulutuksen parantumisessa ja ihmisten elämässä.

Hyvin suunnitellut kurssikokonaisuudet sujuvat lähes itsestään

Parasta avoimessa opiskelussa ovat olleet vaihtelevat opiskelutavat. Opinnoissa on ollut itsenäisiä tehtäviä ja tenttejä, ryhmätyöskentelyä niin pienissä kuin isommissa ryhmissä sekä lukupiirityöskentelyä.

Verkkokursseilla opintoihin sisällytetyt välitehtävät vaiheistavat opiskelua hyvin, ja välitehtäviä tehdessä opinnot etenevät ikään kuin salaa.

Avoimen yliopiston asiakaspalvelutaito on jäänyt erityisesti mieleen. Opettajat haluavat aina auttaa, jos on kursseihin tai opiskeluun liittyen kysyttävää. Avoimen henkilökunnasta suorastaan huokuu halu auttaa opiskelijoita opintojen edistämisessä.

Ovi uusien maailmojen näkemiseen ja yleissivistykseen

Voin suositella kirjallisuuden opintoja avoimessa periaatteessa kaikille, koska ne ovat niin yleissivistävät ja avaavat maailmoja, joita muuten ei tulisi kohdattua. Erityisesti näen opintojen sopivan kaikille, jotka pitävät kirjoittamisesta, koska opinnot tuovat edellä mainitun yleissivistyksen lisäksi luovuutta tekstien tuottamiseen. Lisäksi voin suositella opintoja kaikille äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyyttä tavoitteleville.