Heikentynyt kestävyyskunto nuorena on yhteydessä alentuneeseen työkykyyn läpi aikuisiän
Pitkässä, 45-vuotisessa seurantatutkimuksessa koehenkilöiden fyysinen kunto mitattiin koulun kuntotesteillä heidän ollessaan 12–19-vuotiata. Työkykyä seurattiin itsearvioituna kahdesti työuran aikana 37–44- ja 57–64-vuotiaana.
Nuoruuden heikentynyt kestävyyskunto oli yhteydessä sekä alentuneeseen työkykyyn että suurempaan sairauspoissaolojen määrään työuran keskivaiheilla. Lisäksi havaittiin yhteys nuoruusiän kestävyyskunnon ja työuran lopun työkyvyn välillä. Heikentyneellä lihaskunnolla tai korkealla painoindeksillä ei ollut kestävyyskunnon tapaan yhteyttä myöhempään työkykyyn.
Tutkimus osoittaa ensi kertaa nuoruusiän kestävyyskunnon ja työkyvyn yhteyden työssäkäyvillä henkilöillä ja se on julkaistu arvostetussa JAMA Network Open tiedelehdessä. Ilmiöstä on saatu aiemmin viitteitä tutkimalla ruotsalaismiesten armeijan kutsunnoissa mitatun kunnon ja rekisteritiedoista saadun ennenaikaisen työkyvyttömyyden yhteyttä.
Väitöskirjatutkija Perttu Laakson mukaan tulos on huolestuttava, vaikkakin työkyky on ilmiönä monitahoinen ja siihen vaikuttaa useat tekijät.
“Tulos huolettaa, koska tutkimuksessa mukana olleet henkilöt edustavat 1960-luvun taitteessa syntynyttä ikäluokkaa, jonka kestävyyskunnon keskimääräisen tason on osoitettu olevan korkeampi kuin myöhempien ikäluokkien.
"Voidaan siis olettaa, että nykynuorilla alentuneen työkyvyn riski on jopa korkeampi”, Laakso sanoo.
Alentunut työkyky, sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen heikentävät yksilöiden koettua elämänlaatua ja muodostavat myös merkittävän kansantaloudellisen taakan.
Koska lasten ja nuorten kunto on vahvasti polarisoitunut, Laakso korostaa fyysisen kunnon seurannan tärkeyttä kouluissa. Lasten ja nuorten kestävyyskunnon parantamiseksi Laakso kannustaa lisäämään arkiliikuntaa niin yksin, kavereiden kuin perheen kesken.
“Lisäksi olisi tärkeää, että liikuntaseurat kannustaisivat nuoria jatkamaan liikuntaharrastusta tarjoamalla matalan kynnyksen harrastuksia kilpaurheilun rinnalle.”
Pakollisen koululiikunnan lisäämisestä tulisi Laakson mukaan myös keskustella.
Alkuperäinen artikkeli:
Laakso PTT, Ortega FB, Huotari P, Tolvanen AJ, Kujala UM, Jaakkola TT. Adolescent cardiorespiratory fitness and future work ability. JAMA Network Open. 2024;7(3):e243861.
Lisätietoja:
Perttu Laakso
perttu.laakso@hotmail.com
+358503209797
