Perhekeskukset tukevat vanhempien tiimityötä niin vauva-aikana kuin ero- ja ristiriitatilanteissa
Suomalaisissa perhekeskuksissa autetaan tehokkaasti ja monipuolisesti perheen aikuisia toimimaan tiiminä lapsen kasvattamisessa. Neuvoloissa, perhetyössä, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä sosiaalityössä työntekijät kannustavat vanhempia reiluun ja tasapuoliseen työnjakoon, keskinäiseen tukemiseen ja löytämään yhteisen linjan kasvatuksesta.
Perhepalveluiden ammattilaisten toimintaa tarkasteleva tutkimus on toteutettu Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja THL:n yhteistyönä.
Kolme tapaa tukea toimivaa yhteisvanhemmuutta
Tutkimuksen mukaan perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset käyttävät kolmea keskeistä tapaa tukea perheen aikuisten välistä yhteistyötä. Näitä ovat osallistaminen, taitojen vahvistaminen ja ristiriitojen sovittelu.
Odotus- ja vauva-aikana, työntekijät vahvistavat molempien vanhempien tasavertaista osallisuutta ja sitoutumista yhteisvanhemmuuteen. Lapsen kasvaessa aikuisten taitoja toimia yhteisvanhempina tuetaan keskustelemalla, neuvonnalla ja tarjoamalla malleja lapsen kanssa toimimiseen
Jos vanhempien keskinäinen suhde on kärjistynyt ero- tai riitatilanteessa, työntekijät auttavat sovittamaan yhteen vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen etu edellä.
Tukea tarvitaan systemaattisemmin – katse isiin ja arjen verkostoihin
Tutkijoiden mukaan näitä toimintatapoja tulisi hyödyntää palveluissa nykyistä systemaattisemmin yhteisvanhemmuuden tukemiseksi. Palveluissa tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota niihin isiin, jotka vetäytyvät, jäävät passiivisiksi tai kokevat itsensä avuttomiksi yhteisvanhempina.
Lisäksi palveluissa tulee tunnistaa muut, lapsen arjessa ja huolenpidossa mukana olevat aikuiset ja kysyä heidän toiveistaan ja näkemyksistään. Kohdennettua tukea tulisi ohjata perheille, joista on herännyt erityinen huoli sekä turvata lapsen oikeudet molempiin vanhempiin erotilanteissa.
Perheille palvelulupaus vanhemmuuden tueksi
Perhekeskuksen palvelulupauksen mukaan perhekeskus on mukana perheen elämässä koko lapsen kasvuajan. Tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja, parisuhdetta ja vanhemmuutta yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Tutkimustulokset tukevat tätä lähestymistapaa.
Yhteisvanhemmuuden tukeminen osana kaikille suunnattuja perhepalveluita on kansainvälisesti vielä uutta, korostaa tutkimusta johtanut professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta.
Julkisessa keskustelussa esillä on ollut esimerkiksi rahakorvauksen maksaminen lapsen syntyessä, jolla voitaisiin houkutella nuoria aikuisia perheen perustamiseen ja näin torjua syntyvyyden laskua.
”Samaan aikaan kasvatus- ja perheneuvonnan palveluista leikataan. Tämä murentaa nuorten aikuisten luottamusta siihen, että he saavat tarvitsemaansa tukea ja apua vanhemmuuteen ja yhteisvanhemmuuteen lapsen odotuksen, syntymän ja kasvuvuosien aikana”, THL:ssa erikoistutkijana työskennellyt Marjatta Kekkonen arvelee.
”Jos perhe saisi äitiyspakkauksen mukana sitovan palvelulupauksen siitä, että perhe kaikkine jäsenineen saa tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa lapsen asioissa, se voisi kannustaa vanhemmuutta pohtivia jopa rahalahjaa enemmän”, Rönkä pohtii.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty osana Suomen Akatemian rahoittamaa, jo päättynyttä CopaGloba-tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui 21 suomalaista työntekijää. Tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu Family Process -lehdessä.
Tutkimusartikkeli:
Kekkonen, M., Abela, A., Böök, M., Moilanen, J., Malinen, K. & Rönkä, A. (2026). Ways of supporting coparenting in child and family services: Discourses of involvement, capacity Building and reconciliation. Family Process 65 (2) https://doi.org/10.1111/famp.70159
