Tutkijoiden kehittämä työkalu auttaa metsänomistajia tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa kehitetty interaktiivinen monitavoitteisen optimoinnin työkalu auttaa metsänhoidon suunnittelemisessa.
Työkalu auttaa metsänomistajaa visualisesti hahmottamaan metsänhoitoon liittyvien päätösten vaikutuksia ja eri tavoitteiden riippuvuuksia toisistaan. Se antaa lisää tietoa siitä, miten päätökset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen, metsästä saataviin taloudellisiin tuloihin, metsän virkistyskäyttömahdollisuuksiin ja hiilitasapainoon.
Tutkimus on osa UTOPIA-hanketta, jolle on myönnetty Euroopan unionin elpymisvälinerahoitusta (NextGenerationEU) Suomen Akatemian kautta. Hankkeessa olivat mukana myös Luke ja Itä-Suomen yliopisto.
Hankkeessa tutkijana toiminut Juho Roponen kertoo metsien olevan keskeinen osa suomalaista identiteettiä, taloutta ja ilmastostrategiaa.
”Metsät ovat Suomen tärkein luonnollinen hiilinielu, mutta myös tärkeä elinkeinon lähde. Suomalaisista metsistä yli 60 prosenttia on yksityisessä omistuksessa ja siksi on tärkeää tarjota metsänomistajille työkaluja, jotka auttavat heitä tekemään ilmastoystävällisempiä päätöksiä”, Roponen kertoo.
Työkalu auttaa huomioimaan metsänomistajan omat arvot ja tavoitteet
Tutkijoiden kehittämä työkalu antaa metsänomistajalle mahdollisuuden huomioida omat arvonsa ja tavoitteensa ja tekee niiden vaikutukset näkyviksi.
”Voimme nähdä esimerkiksi millaisia vaikutuksia erilaisilla metsänhoitotavoilla on metsän hiilitasapainoon tai taloudelliseen tulokseen”, Roponen kuvailee.
Suomalaisista metsistä käytössä oleva avoin data mahdollistaa hyvin yksilöllisen tiedon ja vaikutusten saamisen eri metsistä. Työkalu yhdistää toisiinsa avointa dataa, metsäsimulaattoreita, monitavoitteisen optimoinnin menetelmiä ja avoimen lähdekoodin optimointiohjelmiston.
“Työkalun kehittämisessä on hyödynnetty Jyväskylän yliopistossa pitkäjänteisesti kehitettyä avoimen lähdekoodin DESDEO-ohjelmistoa. DESDEO on maailmassa ainutlaatuinen. Se on luotu tukemaan päätöksentekijöitä erityisesti interaktiivisten monitavoitteisen optimoinnin menetelmien avulla”, kertoo hanketta Jyväskylässä johtanut Kaisa Miettinen.
Kuva: Tutkijaryhmän kehittämään DESDEO-ohjelmistoon perustuvan optimointityökalun avulla metsänomistajat voivat visuaalisesti tarkastella miten päätökset vaikuttavat muun muassa hiilensidontaan, luonnon monimuotoisuuteen ja taloudellisiin tuloihin.
Osana hanketta järjestettiin työpajoja, joissa työkalua esiteltiin ja kehitettiin yhdessä metsänomistajien kanssa.
”Työpajoissa huomattiin, että etenkin pienien metsätilojen omistajat olivat motivoituneempia ottamaan käyttöön hiilivarastointia lisääviä käytäntöjä, kun heille annettiin tietoa ja päätösvaltaa”, Miettinen kuvailee.
Tutkijoiden mukaan interaktiiviset, tietopohjaiset päätöksenteon työkalut toimivat kannustimina ilmastoystävälliseen käyttäytymiseen. Työkalut auttavat siinä, että metsänomistajat olivat tyytyväisiä valintoihinsa, koska ne olivat yhdenmukaisia heidän omien arvojensa kanssa ja niiden voitiin osoittaa edistävän Suomen hiilineutraaliutta ja kestävää kasvua paikallisella tasolla. He myös arvostivat saamaansa kokonaisvaltaista ymmärrystä.
Perinteisten tukijärjestelmien korvaaminen olisi yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa
Tutkijoiden mukaan työkaluilla voitaisiin täydentää tai jopa korvata perinteisiä tukijärjestelmiä tehden ilmastoviisaasta metsätaloudesta yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa ja antamalla metsänomistajille suuremman roolin päätöksenteossa omien metsiensä suhteen.
”Toisin kuin yhdenmukaiset ohjeet. työkalu antaa metsänomistajalle mahdollisuuden huomioida päätöksissä omat arvonsa ja tavoitteensa tehden niiden vaikutukset ja riippuvuudet myös näkyviksi", Miettinen kertoo.
Toimiakseen työkalujen pitäisi olla helposti saavutettavissa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksien, osuuskuntien tai digitaalisten julkisten palvelujen kautta, jotta metsänomistajat voivat tutkia ilmastoviisaita vaihtoehtoja yhtä helposti kuin verkkopankkia.
Tutkijoiden sanovat, että digitaaliset julkiset innovaatiot voivat edistää ilmastotavoitteita kansalaisten osallistumisen kautta. Pitkän aikavälin vaikutuksia olisivat ilmastoviisaiden metsänhoitokäytäntöjen laajamittainen käyttöönotto, kansallisten hiilinielujen parantuminen ja kulttuurinen muutos kohti metsänhoitoa, jossa arvostetaan myös ilmastoa, biodiversiteettiä ja hyvinvointia pelkän taloudellisen tuoton sijaan.
Tutkimushankkeelle on myönnetty Euroopan unionin elpymisvälinerahoitusta (NextGenerationEU) Suomen Akatemian kautta projektinumerolla 352784.
