Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin
Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin identiteetin ja mielen hyvinvoinnin keskimääräistä kehitystä aikuisuudessa sekä näiden välisiä yhteyksiä. Identiteettiä arvioitiin samojen tutkittavien ollessa 27-, 36-, 42-, 50- ja 61-vuotiaita ja mielen hyvinvointia tutkittavien ollessa 36-, 42-, 50- ja 61-vuotiaita.
Identiteetti rakentuu pohdinnan ja sitoutumisen kautta
Identiteetti viittaa ihmisen käsityksiin itsestään ja itselle tärkeistä asioista elämän eri osa-alueilla. Se luo ihmiselle kokemuksen minän jatkuvuudesta ajankohdasta toiseen. Identiteetin kehitystä arvioitiin tässä tutkimuksessa sen perusteella, kuinka vahvasti näihin käsityksiin oli sitouduttu ja olivatko ne muodostuneet oman pohdinnan kautta vai omaksuttu esimerkiksi lähipiiriltä tai laajemmin yhteiskunnasta.
Hyvin kehittynyttä identiteettiä kuvaa selkeät käsitykset, joihin on sitouduttu omakohtaisen pohdinnan kautta.
Identiteetti muovautuu läpi aikuisuuden
Identiteetin kehitys liitetään usein vain nuoruuteen. Tämä selittyy osin sillä, että sellaisia tutkimuksia, joissa aikuisten identiteettiä olisi tarkasteltu useissa eri vaiheissa, on vain vähän.
– Tutkimuksemme osoitti, että identiteetti voi muovautua läpi aikuisuuden. Tulosten mukaan identiteetti kehittyi myönteisesti 27 ja 61 ikävuoden välillä, vaikkakin eniten kehitystä tapahtui 27-vuotiaasta 42-vuotiaaksi, kertoo väitöskirjatutkija Liinu Marin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Identiteetti ja mielen hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa
Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin identiteetin yhteyksiä mielen hyvinvointiin, jota arvioitiin psykologisella ja sosiaalisella hyvinvoinnilla, elämäntyytyväisyydellä sekä ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tuntemuksilla. Psykologinen hyvinvointi sisältää esimerkiksi kokemukset itsensä toteuttamisesta ja elämän tarkoituksellisuudesta, kun taas sosiaalinen hyvinvointi liittyy esimerkiksi tunteeseen yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumisesta.
Tutkimus osoitti, että myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä parempaan mielen hyvinvointiin.
– Tämä näkyi muun muassa parempana psykologisena ja sosiaalisena hyvinvointina sekä vähäisempinä ahdistuneisuuden tuntemuksina, Marin sanoo.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan tarkasteltu yhteyden syy-seuraussuhdetta.
– Myös mielen hyvinvointi voi tukea tai haastaa identiteettikäsitysten muodostumista. Joka tapauksessa identiteetti ja mielen hyvinvointi näyttäisivät linkittyvän toisiinsa aikuisuudessa, Marin kuvaa.
Tutkimus on osa Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -pitkittäistutkimusta, jossa on seurattu samojen henkilöiden kehitystä yli 50 vuoden ajan. Tutkimusta johti professori Lea Pulkkinen vuosina 1968–2012, ja vuodesta 2013 lähtien sitä on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Nykyisin LAKU-tutkimusta toteutetaan Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimuksen päärahoittaja on ollut Suomen Akatemia.
Alkuperäisjulkaisu:
Marin, L., Fadjukoff, P., Kekäläinen, T., Tolvanen, A. & Kokko, K. (2026). Development of Overall Identity and Mental Well-Being and Their Associations in Adulthood. Journal of Adult Development. https://doi.org/10.1007/s10804-026-09572-y
