Lapsesta aikuiseksi: Elämänkaaren aikana muotoutuvat yksilölliset kehityspolut elämänsiirtymiin 60-vuotiaana (LAKU/TRAILS)
Sisällysluettelo
Hankekuvaus
Elämänkaaren aikana muotoutuvat yksilölliset kehityspolut elämänsiirtymiin 60-vuotiaana (TRAILS) -tutkimusvaihe täydentää vuonna 1968 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella alkanutta Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -tutkimusta. Pitkittäistutkimuksessa on seurattu samoja osallistujia 8-vuotiaasta nyt noin 60-vuoden ikään asti. TRAILS-tutkimusvaihe toteutetaan Jyväskylän yliopistossa Gerontologian tutkimuskeskuksessa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja sen on rahoittanut Suomen Akatemia. TRAILS-hanketta johtaa tutkimusjohtaja, psykologian dosentti Katja Kokko.
Tutkimuskokonaisuus lisää ymmärrystä myöhäisaikuisuudesta elämänvaiheena
Vuosien 2020–2021 aikana kerätty aineisto lisää ymmärrystä myöhäisaikuisuudesta elämänvaiheena. Se tuo tietoa myöhäisaikuisuuden elämänvaiheen hyvinvoinnista ja siihen johtavista kehityksellisistä poluista sekä yksilön omasta roolista tässä yhteydessä.
TRAILS-tutkimus lisää tietoa yksilön elämänhistorian aikaisista riskitekijöistä, jotka voivat vaarantaa onnistuneen ns. myöhäisaikuisuuden siirtymän noin 60 vuoden iässä. Tämä tieto auttaa kehittämään keinoja näihin riskitekijöihin puuttumiseen ja siten suotuisaan myöhäisaikuiseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös niitä positiivisia tekijöitä, jotka kytkeytyvät hyvinvointiin ja mahdollisesti myöhäisaikuisuuden kokemiseen psyykkisesti tyydyttävänä elämänvaiheena. Tätä kautta myös sekä mielikuvia että asenteita ikääntyviä kohtaan niin työ- kuin muissakin ympäristöissä voidaan kehittää myönteisempään suuntaan.
Lisätietoa TRAILS- ja LAKU-tutkimuksista
LAKU-tutkimus on kansainvälisestikin ainutlaatuisen pitkään jatkunut pitkittäistutkimus, joka on tuottanut merkittävää tutkimustietoa vuonna 1959 syntyneiden suomalaisten eri ikävaiheista ja kehityksestä. Osallistujat olivat tutkimuksen alkaessa noin 8-vuotiaita, jonka jälkeen heitä on seurattu 14, 20, 27, 36, 42 ja 50 vuoden iässä. TRAILS-tutkimusvaiheessa seurataan samoja henkilöitä noin 60 vuoden iässä
LAKU-tutkimuksen aloitti professori Lea Pulkkinen vuonna 1968 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Professori Pulkkinen toimi tutkimuksen johtajana vuoteen 2012 asti. LAKU-tutkimus oli yksi Suomen Akatemian rahoittaman (1997–1999 ja 2000–2005) ja professori Pulkkisen johtaman Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippuyksikön kolmesta ydinohjelmasta. TRAILS-hanketta johtaa tutkimusjohtaja, psykologian dosentti Katja Kokko. Hän on ollut vastuussa LAKU-tutkimusaineistosta ja johtanut LAKU-tutkimusta vuodesta 2013 lähtien ja toiminut tutkimuksen parissa sitä ennen jo vuodesta 1995 alkaen. Uusimman aineistonkeruun koordinoinnista vastasi tutkijatohtori Milla Saajanaho.
LAKU-tutkimus ja sitä täydentävä TRAILS-tutkimusvaihe on tieteellisesti merkittävä kokonaisuus sen pitkän seurannan ja laadukkaasti toteutettujen aineistonkeruuvaiheiden ansiosta. Pitkittäistutkimuksen vahvuus on useiden tutkimusmenetelmien ja -mittareiden toistaminen, mikä mahdollistaa ainutlaatuisten, kehityksen jatkuvuuteen ja muutoksiin liittyvien tutkimuskysymysten asettamisen. Uusimmassa tutkimusvaiheessa on lisäksi tärkeää tavoittaa tutkittavien tämänhetkisen elämänvaiheen kannalta keskeisiä asioita, ja siksi aineistonkeruuseen on sisällytetty uusia tutkimusmenetelmiä.
Seurantatutkimuksella tietoa kehityksen kulusta
Ihmisen kehitys lapsuudesta keski-ikään ja edelleen myöhäiseen aikuisikään on monivaiheinen ja monisuuntainen prosessi, josta on mahdollista saada tietoa vain seuraamalla samojen henkilöiden kehitystä riittävän usein ja laaja-alaisesti. Useita kymmeniä vuosia jatkuneet samojen henkilöiden seurantatutkimukset tuottavat ainutlaatuista tietoa ihmisen kehityksen jatkuvuudesta ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Tällaisella pitkittäistutkimusotteella on mahdollista hahmottaa, millaisten vaiheiden ja kokemusten kautta kehitys etenee.
Sosioemotionaalisen käyttäytymisen viitekehys
Professori Lea Pulkkisen käynnistämän Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen (LAKU) alku oli sosioemotionaalisessa käyttäytymisessä esiintyvien yksilöiden välisten erojen tutkimuksessa. Viitekehyksenä oli kaksiulotteinen sosioemotionaalisten käyttäytymiserojen malli, jonka Lea Pulkkinen esitti väitöskirjatyössään (Pitkänen, 1969). Sittemmin viitekehys on esitelty useammissa julkaisuissa (esim. Pulkkinen, 1982, 1994, 2006, 2017; Pulkkinen, Feldt, & Kokko, 2005), joka on antanut perustan kehityskulkujen seuraamiselle. Mallin perusajatus on ollut, että ihmiset voivat säädellä kognitiivisesti tunneperäistä käyttäytymistä olipa se luonteeltaan ulospäin suuntautuvaa tai sisäänpäin kääntyvää ja että säätelyssä on jo lapsena havaittavia eroja. Erot eivät ole kategorisia vaan luokitukset kuvaavat yksilöiden välisten erojen vaihtelun sisältöä.
Vahva tunteiden säätely ulospäin suuntautuvaan käyttäytymiseen kytkeytyneenä (tyyppi B) lisää sosiaalisesti rakentavan ja muita huomioon ottavan käyttäytymisen todennäköisyyttä. Tehokkaasti tunteitaan säätelevät mutta sosiaalisesti vetäytyvät yksilöt (tyyppi C) puolestaan todennäköisesti joko välttävät sekaantumasta tunteita kiihottaviin asioihin sillä perusteella, etteivät ne heille kuulu, tai mukautuvat tilanteeseen selittelemällä asiat parhain päin. Heikko tunteiden säätely yhtyneenä ulospäin suuntautuvaan käyttäytymiseen (tyyppi A) lisää aggressiivisen käyttäytymisen todennäköisyyttä, kun taas heikko tunteiden säätely yhtyneenä sosiaaliseen vetäytyvyyteen (tyyppi D) lisää kokemusta ahdistuneisuudesta ja voimattomuudesta. Tyyppi A on äärimuodossaan rinnastettavissa alan kirjallisuudesta tunnettuun ulospäin suuntautuvaan ongelmakäyttäytymiseen ja tyyppi D sisäänpäin suuntautuvaan ongelmakäyttäytymisessään. Niille yhteisenä piirteenä on heikko tunteiden säätely. Tyypit B ja C puolestaan edustavat sosiaalisesti adaptiivista käyttäytymistä.
LAKU-tutkimuksen aiempia tuloksia
LAKU-tutkimuksen tulokset (lisätietoa julkaisuista löytyy täältä) 8-vuotiaiden lasten käyttäytymiseroista tukivat edellä kuvattua sosioemotionaalisen käyttäytymisen viitekehystä (Pitkänen, 1969) ja synnyttivät kiinnostuksen sen seuraamiseen, onko lapsena havaittavilla eroilla merkitystä heidän kehityksensä kannalta. Tähän mennessä keski-ikään jatkunut kehityksen seuraaminen on LAKU-tutkimuksessa edennyt seuraavilla alueilla sekä näiden alueiden vuorovaikutuksen tarkasteluna: persoonallisuuden kehitys, hyvinvoinnin rakentuminen, koulutuksen ja työuran eteneminen, perhe-elämä, terveystottumukset ja terveydentila sekä yhteiskuntaan sopeutuminen. Osittain viitekehyksenä on ollut emootioiden ja käyttäytymisen malli, osittain muut teoreettiset lähtökohdat tutkimuksen ongelman asettelusta riippuen. Tulokset ovat osoittaneet kehityksellistä jatkuvuutta ja jo varhain havaittavien käyttäytymiserojen merkityksen elämän eri alueilla.
LAKU-tutkimuksen tulokset osoittavat, ensinnäkin, että yksilölliset käyttäytymiserot, joita on tarkasteltu esimerkiksi edellä mainitun sosioemotionaalisen käyttäytymisen viitekehyksen sekä persoonallisuuden piirteiden näkökulmasta, ovat suhteellisen pysyviä elämän kuluessa (M.-L. Kinnunen ym., 2012; Kokko, Rantanen, & Pulkkinen, 2015; Pulkkinen, Kokko, & Rantanen, 2012; Rantanen ym., 2007). Toisaalta yksilölliset erot persoonallisuudessa selittävät monenlaisia muita toimintakyvyn alueita, kuten työuraa (Syrén, Kokko, Pulkkinen, & Pehkonen, 2020; Viinikainen & Kokko, 2012; Viinikainen, Kokko, Pulkkinen, & Pehkonen, 2010), työhyvinvointia (Mäkikangas ym., 2015), itsearvioitua terveyttä (M.-L. Kinnunen ym., 2012), vanhemmuuden kokemuksia (Rantanen ym., 2015), elämäntavoitteita (Hietalahti, Rantanen, & Kokko, 2016) sekä fyysistä aktiivisuutta (Karvonen, Törmäkangas, Pulkkinen, & Kokko, 2020).
Toiseksi, pysyvyyttä ja kasautumista tapahtuu LAKU-tutkimuksen tulosten perusteella myös seuraavilla alueilla: parisuhde (U. Kinnunen & Pulkkinen, 2003), työn ja perheen yhteensovittaminen (U. Kinnunen, Feldt, Geurts, & Pulkkinen, 2006; Rantanen, U. Kinnunen, Pulkkinen, & Kokko, 2012; Rantanen, Pulkkinen & U. Kinnunen, 2005), sosiaalisen toimintakyvyn ongelmat (Rönkä, U. Kinnunen, & Pulkkinen, 2001), yhteiskuntaan sopeutuminen ja syrjäytyminen (Pulkkinen, Lyyra, & Kokko, 2009; Savolainen, Mason, Lyyra, Pulkkinen, & Kokko, 2017), aggressiivinen käyttäytyminen (Kokko & Pulkkinen, 2005), pitkäaikaistyöttömyys (Kokko & Pulkkinen, 2000; Kokko, 2006), alkoholin käyttö (Pitkänen, Kokko, Lyyra, & Pulkkinen, 2008; Pitkänen, Lyyra, & Pulkkinen, 2005) sekä sydän ja verisuonitautien riskitekijän, metabolisen oireyhtymän kehitys (M.-L. Kinnunen, Kokkonen, Kaprio, & Pulkkinen, 2005).
Kolmanneksi, erityisen kiinnostavaksi on LAKU-tutkimuksessa noussut myönteisen kehityksen eteneminen ja sen perusta. Kehityksellistä jatkuvuutta on todettu muun muassa uraorientaatiossa (Pulkkinen, Ohranen, & Tolvanen, 1999), työuran välittävässä merkityksessä myönteisen kehityksen kannalta (Pulkkinen, Feldt & Kokko, 2006), sosiaalisessa toimintakyvyssä (Pulkkinen, Nygren, & Kokko, 2002), mielen hyvinvoinnissa (Kekäläinen, Freund, Sipilä, & Kokko, 2019; Kokko & Feldt, 2018; Kokko, Korkalainen, Lyyra, & Feldt, 2013; Kokko, Tolvanen, & Pulkkinen, 2013), myönteisessä suhtautumisessa elämään (Feldt, Mäkikangas & Aunola, 2006), persoonallisuuden tyyleissä (Pulkkinen, Feldt, & Kokko, 2005) ja identiteetin kehityksessä (Fadjukoff, Feldt, Kokko, & Pulkkinen, 2019; Fadjukoff, Pulkkinen, & Kokko, 2005; Fadjukoff & Pulkkinen, 2006).
Monet edellä kuvatuista kehityksellistä jatkuvuutta koskevista tuloksista sisältyvät aineistoon pohjautuviin väitöskirjoihin, jotka koskevat mediaväkivaltaa (Mustonen, 1997), miesten elämäntyylejä (Perttula, 1998), sosiaalista toimintakykyä (Rönkä, 1999), pitkäaikaistyöttömyyttä (Kokko, 2001), emootion säätelyä (Kokkonen, 2001), kiintymyssuhteita (Männikkö, 2001), vanhemmuutta (Metsäpelto, 2003), aggressiivisuutta (Juujärvi, 2003), terveyttä (M.-L. Kinnunen, 2005), alkoholin käyttöä (Pitkänen, 2006), identiteetin kehitystä (2007), työn ja perheen yhteensovittamista (Rantanen, 2008), elämäntapahtumia (Räikkönen, 2012), työuraa (Viinikainen, 2012), elämänarvoja (Hietalahti, 2016) ja vapaa-ajan liikuntaa (Kekäläinen, 2019). Tutkimusaineisto on ollut perustana monille pro gradu -tutkielmille, joiden pohjalta on kirjoitettu myös artikkeleita.
Kansainvälisten vertailujen perusteella kehityksellistä jatkuvuutta koskevat tulokset ovat yleistettäviä Kanadaan (Pulkkinen & Tremblay, 1992), Yhdysvaltoihin (Dubow, Huesmann, Boxer, Pulkkinen & Kokko, 2006; Kokko, Pulkkinen, Huesmann, Dubow, & Boxer, 2009; Kokko ym., 2014) ja Ruotsiin (Kokko, Bergman & Pulkkinen (2003).
LAKU-tutkimuksen kytkennät muihin tutkimusprojekteihin tutkimuksen aiemmissa vaiheissa
LAKU-tutkimuksella on vuosien varrella ollut kytköksiä useisiin muihin tutkimusprojekteihin ja -verkostoihin. Professori Lea Pulkkinen on osallistunut 1990-luvun alusta kaksosten sosiaalisen käyttäytymisen ja kehityksen seurantatutkimukseen (FinnTwin12) (Kaprio, 2006; Rose, 2006). Tutkimuksen johtajana on ollut professori Richard Rose Yhdysvalloista ja toisena päätutkijana on ollut professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta. Kaksosten sosioemotionaalista kehitystä ja siihen vaikuttavia geneettisiä tekijöitä on tutkittu LAKU:n yhteydessä kehitetyssä emootioiden ja käyttäytymisen säätelyn mallin viitekehyksessä (Vierikko, Pulkkinen, & Rose, 2006).
Sosioemotionaalista kehitystä koskevia tutkimustuloksia on sovellettu lasten kehityksen tukemiseen Mukava-hankkeessa, jonka toteuttamiseen tarvittava aloite tuli eduskunnan taholta. Hankkeen yhteydessä on kehitetty eheytetyn koulupäivän malli Sitran myöntämän rahoituksen tuella.
Tämä työ johti yhteistyöhön eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa, joka kutsui Lea Pulkkisen arvioimaan tieto- ja viestintätekniikan vaikutusta sosiaaliseen pääomaan erityisesti lasten ja nuorten kannalta. Työn tuloksena valmistui kaksi katsausta: Pekonen, O., & Pulkkinen, L. (2002). Sosiaalinen pääoma ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys. Esiselvitys. Tulevaisuusvaliokunta, Teknologian arviointeja 11. Eduskunnan kanslian julkaisu 5/2002. Helsinki: Edita Prima Oy; and Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (2003). Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka. Loppuraportti. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 14. Eduskunnan kanslian julkaisu 1/2003 Helsinki: Edita Prima Oy.
LAKU-tutkimus oli vuosina 2003–2013 mukana kansainvälisessä, pitkittäistutkimusten tulosten vertailuun keskittyvässä verkostossa, jota koordinoi Michiganin yliopistossa sijaitseva kehityspolkujen analysointiin keskittyvä keskus (Center for the Analysis of Pathways from Childhood to Adulthood: CAPCA). Tämän keskuksen toimintaan valittiin mukaan yhteensä noin 20 tunnettua pitkittäistutkimusta USA:sta, Kanadasta, Isosta-Britanniasta, Ruotsista ja Suomesta (LAKU). Keskuksen tärkeimpänä tavoitteena oli vertailla ihmisen kehityksestä lapsuusiästä aikuisikään saatuja tuloksia eri tutkimusaineistoissa ja eri kulttuureissa. LAKU-tutkimus, jota edustivat Katja Kokko ja Lea Pulkkinen, oli mukana mm. vertailuissa, jotka koskevat aggressiivisen käyttäytymisen jatkuvuutta lapsuudesta keski-ikään, keski-iän ammattiaseman ennakoimista, alkoholin käytön kehitystä sekä elämäntapahtumien ajoittumista. Alkoholin käyttöön liittyviin analyyseihin osallistui LAKU:sta myös Tuuli Pitkänen ja Anna-Liisa Lyyra sekä elämäntapahtumiin liittyviin analyyseihin Eija Räikkönen.
Lapsesta aikuiseksi -tutkimus (engl. the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, JYLS), alkoi professori Lea Pulkkisen väitöskirjatutkimuksena vuonna 1968 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella (Pitkänen, 1969; Pulkkinen, 2006, 2017). Lea Pulkkinen toimi tutkimuksen johtajana vuoteen 2012 asti ja vuoden 2013 alusta alkaen tutkimuksen johtajana on toiminut dosentti, tutkimusjohtaja Katja Kokko. Katja Kokon johtamana tutkimus on siirtynyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekuntaan, Gerontologian tutkimuskeskukseen.
Alunperin tutkimukseen osallistui keskisuomalaisen kaupungin kouluista 12 kokonaista, satunnaisesti poimittua kansakoulun toista luokkaa, joilla oli 196 poikaa ja 173 tyttöä. Tutkittavat, jotka olivat syntyneet 1959, olivat tuolloin noin 8-vuotiaita. Heitä on tutkittu uudelleen useita kertoja päävaiheiden ollessa 14-, 20-, 27-, 36-, 42- ja 50-vuotiaana (taulukko 1). Vuonna 2020 on käynnistynyt noin 60-vuotiaiden tutkittavien aineistonkeruu.
Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden ollessa noin 38-vuotiaita ne, joilla oli 8-13-vuotiaita lapsia, kutsuttiin puolisoineen ja lapsineen (yksi tai kaksi kouluikäistä lasta) tutkimuksiin lasten itsesäätelyn analyysia varten (Pulkkinen, Savioja, Juujärvi, Kokkonen, & Metsäpelto, 2000)
Aineistonkeruun päämenetelmät olivat kouluiässä opettajien ja tovereiden arvioinnit oppilaiden sosiaalisesta käyttäytymisestä, aikuisiässä henkilökohtainen haastattelu ja kyselylomakkeet. Tutkittavien ollessa 42- ja 50-vuotiaita heille tehtiin terveystarkastus ja joukko lääketieteellisiä laboratoriotutkimuksia. Yksityiskohtaista tietoa käytetyistä menetelmistä löytyy tutkimuksen englanninkielisiltä sivuilta. Lisätietoa on saatavilla myös Tietoarkiston sivuilla (Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimus - Tietoarkisto (tuni.fi)).
Viiteenkymmeneen ikävuoteen mennessä tehdyt vertailut osoittavat, että osallistuminen tutkimukseen on ollut kiitettävää, sillä 95 prosentista tutkittavia on olemassa tietoa sekä lapsuudesta että aikuisuudesta. Aikuisiässä seurantatietoa on kullakin tutkimuskerralla saatu noin 80 prosentista alkuperäisotoksesta. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden on todettu edustavan hyvin omaa ikäluokkaansa, kun vertailussa on käytetty Tilastokeskuksesta saatuja tietoja koulutuksesta, ammattiasemasta, perhesuhteista ja työttömyydestä (Pulkkinen, Fyrstén, U. Kinnunen, M.-L. Kinnunen, Pitkänen, & Kokko, 2003; Pulkkinen & Kokko, 2010).
LAKU-tutkimuksen päärahoittajana on toiminut Suomen Akatemia (1974, 1979, 1986–). Vuosina 1997–2005 tutkimus oli osa Suomen Akatemian Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippututkimusyksikköä (v. 2000–2005 päätösnumero 44858). Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Jyväskylän yliopisto (erityisesti 2000–2005), Suomen kulttuurirahasto (1986–1988), Alkoholitutkimussäätiö (1986–1987, 1996) ja Sosiaali- ja terveysministeriö (1981-1982, 1986–1987).
Aineisto on arkistoitu tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kaikki identifikaatiotiedot poistettuina Tietoarkistoon Tampereelle. Tietoarkiston ohjeiden mukaisesti rekisteröitymällä Tietoarkiston sivuilta pääsee tutustumaan tutkimusmenetelmiin ja aineiston käyttöön liittyviin ehtoihin.
TRAILS-hankkeessa kerättiin uutta aineistoa Lapsesta aikuiseksi -tutkimukseen nyt noin 60-vuotiailta tutkittavilta. Aineistonkeruu alkoi helmikuussa 2020, jolloin tutkittaville lähetettiin kutsukirjeet ja tutkimustiedotteet sekä elämäntilannekysely. Terveystarkastukset ja psykologiset haastattelut alkoivat maaliskuun alussa Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveyslaboratorion tiloissa.
Koronatilanteen vuoksi aineistonkeruu jouduttiin keskeyttämään pian sen aloittamisen jälkeen. Psykologisia haastatteluita päästiin kuitenkin jatkamaan etähaastatteluina videoneuvotteluyhteyden avulla jo huhtikuussa 2020. Kesäkuun alusta päästiin jälleen jatkamaan terveystarkastuksia ja myöhemmin kesällä kasvokkain tapahtuvia haastatteluita. Koronatilanteen vuoksi käyttöön otettiin erinäisiä turvatoimia, kuten kasvomaskit. Aineistonkeruu saatiin päätökseen kesäkuussa 2021.
TRAILS-hankkeen aineistonkeruuseen sisältyvät osiot
Elämäntilannekysely
Elämäntilannekyselyn tarkoitus on kartoittaa tutkittavien tämänhetkistä elämäntilannetta niin työn, asumisen, perheen kuin vapaa-ajankin osalta. Lisäksi siinä kysytään mm. elämäntavoista, terveydestä, henkilökohtaisista näkemyksistä sekä tietotekniikan käytöstä.
Psykologinen haastattelu
Psykologisen haastattelun aluksi täytetään elämänhistoriakalenteri, johon merkitään tutkittavan elämäntapahtumat viimeisen kymmenen vuoden ajalta keskeisillä elämänalueilla (asuminen, parisuhde, lapset ja lastenlapset, koulutus, työ sekä erityiset elämäntapahtumat). Haastatteluun sisältyy lisäksi tarkempia kysymyksiä työstä, eläköitymisestä, tulevaisuuden odotuksista, perhesuhteista, vapaa-ajan aktiviteeteista, identiteetistä sekä henkilökohtaisista näkemyksistä erilaisten asioiden suhteen. Haastattelun yhteydessä tutkittavat täyttävät itse edellä mainittuja osa-alueita täydentäviä kyselylomakkeita.
Persoonallisuuskyselyt
Tutkittavien persoonallisuuden piirteitä arvioidaan kahden kattavan persoonallisuuskyselyn (NEO-PI, KSP) avulla. Lisäksi heidän henkilökohtaisia arvojaan kartoitetaan arvojen tärkeyttä mittaavalla kyselyllä (Schwartz Value Survey).
Terveystarkastus
Terveystarkastuksessa kartoitetaan tutkittavien terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä, lääkitystä sekä toimintakykyä. Terveystarkastuksessa mitataan pituus, paino, vytärön- ja lantionympärys, käden puristusvoima sekä verenpaine. Kehonkoostumusmittauksella (bioimpedanssi-menetelmällä) määritetään kehon rasvan ja rasvattoman kudoksen suhteellinen osuus. Terveystarkastuksen yhteydessä tutkittavat antavat laskimoverinäyttee, josta määritetään pieni verenkuva, paastoverensokeri, kolesteroliarvot sekä tulehdusarvo.
Terveystarkastuksen yhteydessä tehdään myös kognitiivisia testejä, joilla arvioidaan mm. muistia, kielellistä sujuvuutta sekä toiminnanohjausta.
Päivittäisen liikkumisen arviointi
Terveystarkastuksen yhteydessä tutkittavat saavat käyttöönsä liikemittarin viikon ajaksi. Mittari rekisteröi päivittäisen liikkumisen määrää ja intensiteettiä kiihtyvyysanturin avulla. Mittarin käytön ohessa tutkittavat pitävät myös liikuntapäiväkirjaa.
TRAILS-hankkeen aineistonkeruuseen osallistuvat henkilöt
Anja Ahlgren, terveystarkastus ja verikoe
Johanna Ahola, psykologinen haastattelu ja liikemittari
Maria Hämäläinen, ajanvaraus ja psykologinen haastattelu
Markus Ilkka, psykologinen haastattelu
Tiia Kekäläinen, psykologinen haastattelu ja liikemittari
Katja Kokko, psykologinen haastattelu
Emmi Korhonen, psykologinen haastattelu
Hanna Lampinen, terveystarkastus
Katja Lindeman, terveystarkastus
Jarno Rautiainen, psykologinen haastattelu
Emmi Reinilä, psykologinen haastattelu
Milla Saajanaho, koordinointi ja ajanvaraus
TRAILS-hankkeeseen liittyvät uutiset löytyvät täältä.
Yleistä tietoa LAKU- ja TRAILS-tutkimuksista
Koko tähänastista tutkimuksen historiaa, menetelmiä ja tuloksia 50 ikävuoteen asti kuvaava teos: Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged. (In collaboration with Katja Kokko). London: Routledge. Avoimesti luettavissa täältä.
Uusinta aineistonkeruuta kuvaava artikkeli:
Kokko, K., Fadjukoff, P., Reinilä, E., Ahola, J., Kinnunen, M.-L., Kroger, J., Laakkonen, E. K., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Rantanen, T., Staudinger, U. M., Taipale, S., Törmäkangas, T., Kekäläinen, T., & Saajanaho, M. (2024). Developmental Perspectives on Transitions at Age 60: Individuals Navigating Across the Lifespan (TRAILS) – latest data collection in a longitudinal JYLS study. Longitudinal and Life Course Studies, 1–31. doi: 10.1332/17579597Y2023D000000009 Open Access
Uusimmat TRAILS-hankkeen aikaiset kansainväliset julkaisut
Ahola, J., Kekäläinen, T., Chastin, S., Rantalainen, T., Kinnunen, M.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2024). Do personality profiles contribute to patterns of physical activity and sedentary behavior in adulthood? A prospective cohort study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 21, Article 107. https://doi.org/10.1186/s12966-024-01662-y Open access
Ahola, J., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Tolvanen, A., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2024). Stability in health behavior patterns in middle adulthood : a 19-year follow-up study. Psychology and Health, Early online. https://doi.org/10.1080/08870446.2024.2316676 Open access
Ahola, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Kekäläinen, T. (2023). Child socioemotional behavior and adult temperament as predictors of physical activity and sedentary behavior in late adulthood. BMC Public Health, 23(1), 1179. doi: 10.1186/s12889-023-16110-y Open Access
Karvonen, J., Törmäkangas, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2019). Associations of temperament and personality traits with frequency of physical activity in adulthood. Journal of Research in Personality. doi: 10.1016/j.jrp.2019.103887 Open Access.
Kekäläinen, T., Ahola, J., Reinilä, E., Savikangas, T., Kinnunen, M.-L., Pitkänen, T., & Kokko, K. (2025). Cumulative associations between health behaviours, mental well-being, and health over 30 years. Annals of Medicine, 57(1), Article 2479233. https://doi.org/10.1080/07853890.2025.2479233 Open access
Kekäläinen, T., Karvonen, J., Törmäkangas, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2022). Pathways from childhood socioemotional characteristics and cognitive skills to midlife health behaviours. Psychology & Health, 1-19. doi: 10.1080/08870446.2022.2041639 Open Access
Kekäläinen T., Sipilä S., Saajanaho M. & Kokko K. (2021). The role of personality traits in leisure time physical activity during COVID-19 pandemic. Personality and Individual Differences, 182, 111080. doi: 10.1016/j.paid.2021.111080 Open Access
Reinilä, E., Kekäläinen, T., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). The structure of mental well-being and its relationship with generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood. International Journal of Behavioral Development, 01650254231165837. doi: 10.1177/01650254231165837 Open Access
Reinilä, E., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). Longitudinal associations between emotional well-being and subjective health from middle adulthood to the beginning of late adulthood. Psychology and Health, Early online. doi: 10.1080/08870446.2023.2261038 Open Access
Reinilä, E., Saajanaho, M., Fadjukoff, P., Törmäkangas, T., & Kokko, K. (2023). The development of generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood: A longitudinal study from age 42 to 61. Journal of Adult Development, 1-14. doi: 10.1007/s10804-022-09436-1 Open Access
Savikangas, T., Kekäläinen, T., Tirkkonen, A. Sipilä, S. & Kokko, K. (2024). The associations of positive and negative mental well-being with physical activity during the COVID-19 across late adulthood. BMC Public Health 24, 3288. https://doi.org/10.1186/s12889-024-20803-3 Open access
Kansainväliset julkaisut
Ahola, J., Kekäläinen, T., Chastin, S., Rantalainen, T., Kinnunen, M.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2024). Do personality profiles contribute to patterns of physical activity and sedentary behavior in adulthood? A prospective cohort study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 21, Article 107. https://doi.org/10.1186/s12966-024-01662-y Open access
Ahola, J., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Tolvanen, A., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2024). Stability in health behavior patterns in middle adulthood : a 19-year follow-up study. Psychology and Health, Early online. https://doi.org/10.1080/08870446.2024.2316676 Open access
Ahola, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Kekäläinen, T. (2023). Child socioemotional behavior and adult temperament as predictors of physical activity and sedentary behavior in late adulthood. BMC Public Health, 23(1), 1179. doi: 10.1186/s12889-023-16110-y Open Access
Aunola, K., Nurmi, J.-E., Onatsu-Arvilommi, T., & Pulkkinen, L. (1999). The role of parents´ self-esteem, mastery-orientation and social background in their parenting styles. Scandinavian Journal of Psychology, 40, 307-317. doi: 10.1111/1467-9450.404131
Dubow, E. F., Huesmann, L. R., Boxer, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2006). Middle childhood and adolescent contextual and personal predictors of adult educational and occupational outcomes: A mediational model in two countries. Developmental Psychology, 42, 937-949. doi: 10.1037/0012-1649.42.5.937
Duncan, G. J., Bergman, L., Duckworth, K., Kokko, K., Lyyra, A.-L., Metzger, M., Pulkkinen, L., & Simonton, S. (2012). Child skills and behaviors in intergenerational inequality. In J. Ermisch, M. Jäntti, & T. Smeeding (Eds.), From parents to children: The intergenerational transmission of advantage (pp. 207–234). New York: Russell Sage Foundation.
Eerola, M., & Helske, S. (2016). Statistical analysis of life history calendar data. Statistical Methods in Medical Research, 25, 571-597.
Fadjukoff, P., Feldt, T., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2019). Identity status change within personal style clusters: A longitudinal perspective from early adulthood to midlife. Identity: An International Journal of Theory and Research, 19, 1–17. doi: 10.1080/15283488.2019.1566066. Open access.
Fadjukoff, P., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2007). Implications of timing of entering adulthood for identity achievement. Journal of Adolescent Research, 22, 504–530. (ref.) doi: 10.1177/0743558407305420
Fadjukoff, P., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2010). Changing economic conditions and identity formation in adulthood. European Psychologist, 15, 293-303. doi: 10.1027/1016-9040/a000061
Fadjukoff, P., & Pulkkinen, L. (2006). Identity formation, personal control over development, and well-being. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. (pp. 265-285). Cambridge: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.019
Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2005). Identity processes in adulthood: diverging domains. Identity: an International Journal of Theory and Research, 5, 1-20. doi: 10.1207/s1532706xid0501_1
Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2016). Identity formation in adulthood: A longitudinal study from age 27 to 50. Identity: An International Journal of Theory and Research, 16, 8–23.
Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2016). Parental identity and its relation to parenting and psychological functioning in middle age. Parenting: Science and Practice, 16, 87–107. doi: 10.1080/15295192.2016.1134989
Farrington, D. P., & Pulkkinen, L. (2009). Introduction: The unusualness and contribution of life span longitudinal studies of aggressive and criminal behavior. Aggressive Behavior, 35, 115-116. doi: 10.1002/ab.20299
Feldt, T., Kokko, K., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2005). The role of family background, school success, and career orientation in the development of sense of coherence. European Psychologist, 10, 298-308. doi: 10.1027/1016-9040.10.4.298
Feldt, T., Metsäpelto, R.-L., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2007). Sense of coherence and five-factor approach to personality: conceptual relationships. European Psychologist, 12, 165-172. doi: 10.1027/1016-9040.12.3.165
Feldt, T., Mäkikangas, A., & Aunola, K. (2006). Sense of coherence and optimism: A more positive approach to health. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 286-305). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.020
Helske, S., Steele, F., Kokko, K., Räikkönen, E., & Eerola, M. (2015). Partnership formation and dissolution over the life course: Applying sequence analysis and event history analysis in the study of recurrent events. Longitudinal and Life Course Studies, 6, 1–25.
Hietalahti, M., Rantanen, J., & Kokko, K. (2016). Do life goals mediate the link between personality traits and mental well-being? The Journal of Happiness & Well-Being, 4, 72–89.
Hietalahti, M., Tolvanen, A., & Kokko, K. (2015). Values and personal life investment in middle-age: Measures and relations. Journal of Adult Development, 22, 206–220. doi: 10.1007/s10804-015-9212-7
Hietalahti, M., Tolvanen, A., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2018). Relationships between personality traits and values in middle aged men and women. The Journal of Happiness and Well-Being, 6, 18–32. Retrieved February 5, 2018, from http://journalofhappiness.net/volume/volume-6-issue-1
Hurme, H. (2006). Grandparents as resource factors in the family. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (Eds.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 245-262). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.017
Hämäläinen, M., & Pulkkinen, L. (1995). Aggressive and non-prosocial behaviour as precursors of criminality. Studies on Crime and Crime Prevention, 4, 1, 6-21.
Hämäläinen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Problem behavior as a precursor of male criminality. Development and Psychopathology, 8, 443-455. doi: 10.1017/S0954579400007185
Jalonen, N., Kinnunen, M.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2015). Job skill discretion and emotion control strategies as antecedents of recovery from work. European Journal of Work and Organizational Psychology, 24, 389–401. doi: 10.1080/1359432X.2014.914923
Juujärvi, P., Kaartinen, J., Laitinen, T., Vanninen, E., & Pulkkinen, L. (2006). Effects of physical provocations on heart rate reactivity and reactive aggression in children. Aggressive Behavior, 32, 99-109. doi: 10.1002/ab.20129
Juujärvi, P., Kaartinen, J., Vanninen, E., Laitinen, T., & Pulkkinen, L. (2006). Controlling of reactive aggression through cognitive evaluation of proactive aggression cues. Cognition & Emotion, 6, 759-784. doi: 10.1080/02699930500368022
Juujärvi, P., Kooistra, L., Kaartinen, J., & Pulkkinen, L. (2001). An aggression machine. V. Determinants in reactive aggression revisited. Aggressive Behavior, 27, 430-445. doi: 10.1002/ab.1028
Karvonen, J., Törmäkangas, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2019). Associations of temperament and personality traits with frequency of physical activity in adulthood. Journal of Research in Personality. doi: 10.1016/j.jrp.2019.103887 Open Access.
Kekäläinen, T., Ahola, J., Reinilä, E., Savikangas, T., Kinnunen, M.-L., Pitkänen, T., & Kokko, K. (2025). Cumulative associations between health behaviours, mental well-being, and health over 30 years. Annals of Medicine, 57(1), Article 2479233. https://doi.org/10.1080/07853890.2025.2479233 Open access
Kekäläinen, T., Freund, A. M., Sipilä, S., & Kokko, K. (2019). Cross-sectional and longitudinal associations between leisure time physical activity, mental well-being and subjective health in middle adulthood. Applied Research in Quality of Life. Advance online publication. doi: 10.1007/s11482-019-09721-4 Open access.
Kekäläinen, T., Karvonen, J., Törmäkangas, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2022). Pathways from childhood socioemotional characteristics and cognitive skills to midlife health behaviours. Psychology & Health, 1-19. doi: 10.1080/08870446.2022.2041639 Open Access
Kekäläinen, T., & Kokko, K. (2018). Personality and computer use in midlife. In S. Taipale, T.-A. Wilska, and C. Gilleard (Eds.), Digital technologies and generational identity: ICT usage across the life course (pp. 183–200). London: Routledge.
Kekäläinen T., Sipilä S., Saajanaho M. & Kokko K. (2021). The role of personality traits in leisure time physical activity during COVID-19 pandemic. Personality and Individual Differences, 182, 111080. doi: 10.1016/j.paid.2021.111080 Open Access
Kinnunen, M.-L., Feldt, T., Kinnunen, U., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2006). Association between long-term job strain and metabolic syndrome factor across sex and occupation. Journal of Individual Differences, 27, 151-161. doi: 10.1027/1614-0001.27.3.151
Kinnunen, M.-L., Feldt, T., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2008). Self-esteem: an antecedent or a consequence of social support and psychosomatic symptoms? Cross-lagged associations in adulthood. Journal of Research in Personality, 42, 333-347. doi: 10.1016/j.jrp.2007.06.004
Kinnunen, M.-L., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2005). Allostatic load of men and women in early middle age. Journal of Individual Differences, 26, 20-28. doi: 10.1027/1614-0001.26.1.20
Kinnunen, M.-L., Kokkonen, M., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2005). The associations of emotion regulation and dysregulation with the metabolic syndrome factor. Journal of Psychosomatic Research, 58, 513-521. doi: 10.1016/j.jpsychores.2005.02.004
Kinnunen, M.-L., Metsäpelto, R-L., Feldt, T., Kokko, K., Tolvanen, A., Kinnunen, U., Leppänen, E., & Pulkkinen, L. (2012). Personality profiles and health: Longitudinal evidence among Finnish adults. Scandinavian Journal of Psychology, 53, 512-522. doi: 10.1111/j.1467-9450.2012.00969.x
Kinnunen, M.-L., Pietiläinen, K., & Rissanen, A. (2006). Body size and overweight from birth to adulthood. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (Eds.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 95-107). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.008
Kinnunen, U., Feldt, T., Geurts, S., & Pulkkinen, L. (2006). Types of work-family interface: Well-being correlates of negative and positive spillover between work and family. Scandinavian Journal of Psychology, 47, 149-162. doi: 10.1111/j.1467-9450.2006.00502.x
Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (1998). Linking economic stress to marital quality among Finnish marital couples: Mediator effects. Journal of Family Issues, 19, 705-724. doi: 10.1177/019251398019006003
Kinnunen, U. & Pulkkinen, L. (2001). Linking job characteristics to parenting behavior via job-related affect. In J. R. M. Gerris (Ed.), Dynamics of Parenting (pp.233-249). Leuven, Belgium: Garant-Uitgevers.
Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2003). Childhood socioemotional characteristics as antecedents of marital stability and quality. European Psychologist, 8, 223-237. doi: 10.1027/1016-9040.8.4.223
Kinnunen, U., & Rantanen, J. (2006). Parental work and children’s behavior: The mediator roles of partner relationship and parenthood. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp.228-244). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.016
Kivimäki, M., Elovainio, M., Kokko, K., Pulkkinen, L., Kortteinen, M., & Tuomikoski, H. (2003). Hostility, unemployment and health status: testing three theoretical models. Social Science and Medicine, 56, 2139-2152. doi: 10.1016/S0277-9536(02)00219-8
Kivimäki, M., Kinnunen, M.-L., Pitkänen, T., Vahtera, J., Elovainio, M., & Pulkkinen, L. (2004). Contribution of early and adult factors to socioeconomic variation in blood pressure: Thirty-four-year follow-up study of school children. Psychosomatic Medicine, 66, 184-189. doi: 10.1097/01.PSY.0000126821.33005.6b
Kokko, K. (2005). Le rôle d’un faible contrôle des émotions et de la réussite scolaire dans le chômage de longue durée [translated from English into French]. L’orientation Scolaire et Professionnelle, 34, 337-352. doi: 10.4000/osp.645
Kokko, K. (2006). Unemployment and psychological distress, and education as a resource factor for employment. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 306-327). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.021
Kokko, K. (2007). Commentary: Aggressive behavior in a life span perspective. Supplement to International Journal of Behavioral Development, 31, 15–17.
Kokko, K. (2018). Adult development. In M. Bornstein (Ed.), The SAGE encyclopedia of lifespan human development (pp. 60–61). Thousand Oaks: SAGE Publications Ltd. doi: 10.4135/9781506307633.n28
Kokko, K., Bergman, L. R., & Pulkkinen, L. (2003). Child personality characteristics and selection into long-term unemployment in Finnish and Swedish longitudinal samples. International Journal of Behavioral Development, 27, 134-144. doi: 10.1080/01650250244000137
Kokko, K., Fadjukoff, P., Reinilä, E., Ahola, J., Kinnunen, M.-L., Kroger, J., Laakkonen, E. K., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Rantanen, T., Staudinger, U. M., Taipale, S., Törmäkangas, T., Kekäläinen, T., & Saajanaho, M. (2024). Developmental Perspectives on Transitions at Age 60: Individuals Navigating Across the Lifespan (TRAILS) – latest data collection in a longitudinal JYLS study. Longitudinal and Life Course Studies, 1–31. doi: 10.1332/17579597Y2023D000000009 Open Access
Kokko, K., & Feldt, T. (2018). Longitudinal profiles of mental well-being as correlates of successful aging in middle age. International Journal of Behavioral Development, 42, 485–495. doi: 10.1177/0165025417739177
Kokko, K., Korkalainen, A., Lyyra, A-L., & Feldt, T. (2013) Structure and continuity of well-being in mid-adulthood: A longitudinal study. Journal of Happiness Studies, 14, 99-114. doi: 10.1007/s10902-011-9318-y
Kokko, K., & Pulkkinen, L. (1998). Unemployment and psychological distress: Mediator effects. Journal of Adult Development, 5, 205-217. doi: 10.1023/A:1021450208639
Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood: A cycle of maladaptation and some protective factors. Printed originally Developmental Psychology, 36, 463-472. doi: 10.1037/0012-1649.36.4.463. Reprinted in Prevention & Treatment, volume 3, article 32, posted December 1, 2000. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.332a. First commentary on the article by Kokko and Pulkkinen from Barling, J. titled A Response to Kokko and Pulkkinen’s “Aggression in Childhood and Long-Term Unemployment in Adulthood”. Prevention & Treatment, volume 3, article 33. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.333c. Second.commentary by Wright, B.R.E. Aggression and Unemployment, Mediation and Moderation. Prevention and Treatment, volume 3, article 34. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.334c. Third commentary by Pettit, G.S. Mechanisms in the Cycle of Maladaptation: The Life-Course Perspective. Preventation & Treatment, volume 3, article 35. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.335c
Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Breaking the cycle of maladaptation. Prevention & Treatment, volume 3, article 36. (A response to commentaries on Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood: a cycle of maladaptation and some protective factors.) doi: 10.1037/1522-3736.3.1.336r
Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2005). Stability of aggressive behavior from childhood to middle age in women and men. Aggressive Behavior, 31, 485-497. doi: 10.1002/ab.20063
Kokko, K., Pulkkinen, L., Huesmann, L. R., Dubow, E. F., & Boxer, P. (2009). Intensity of aggression in childhood as a predictor of different forms of adult aggression: A two country (Finland and United States) analysis. Journal of Research on Adolescence, 19, 9-34. doi: 10.1111/j.1532-7795.2009.00579.x
Kokko, K., Pulkkinen, L., & Mesiäinen, P. (2009). Timing of parenthood in relation to other life transitions and adult social functioning. International Journal of Behavioral Development, 33, 356-365. doi: 10.1177/0165025409103873
Kokko, K., Pulkkinen, L., Mesiäinen, P., & Lyyra, A-L. (2008). Trajectories based on postcomprehensive and higher education: Their correlates and antecedents. Journal of Social Issues, 64, 59-76. doi: 10.1111/j.1540-4560.2008.00548.x
Kokko, K., Pulkkinen, L., & Puustinen, M. (2000). Selection into long-term unemployment and its psychological consequences. International Journal of Behavioral Development, 24, 310-320. doi: 10.1080/01650250050118295
Kokko, K., Rantanen, J., & Pulkkinen, L. (2015). Associations between mental well-being and personality from a life span perspective. In M. Blatny (Ed.), Personality and well-being across the life-span (pp. 134–159). New York: Palgrave Macmillan.
Kokko, K., Simonton, S., Dubow, E., Lansford, J. E., Olson, S. L., Huesmann, R., Boxer, P., Pulkkinen, L., Bates, J. E., Dodge, K. A., & Pettit, G. S. (2014). Country, sex, and parent occupational status: Moderators of the continuity of aggression from childhood to adulthood. Aggressive Behavior, 40, 552–567. doi: 10.1002/ab.21546
Kokko, K., Tolvanen, A., & Pulkkinen, L. (2013). Associations between personality traits and psychological well-being across time in middle adulthood. Journal of Research in Personality, 47, 748–756. doi: 10.1016/j.jrp.2013.07.002
Kokkonen, M., & Kinnunen, M.-L. (2006). Emotion regulation and well-being. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional Development and Health from Adolescence to Adulthood (pp. 197-208). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.014
Kokkonen, M., Kinnunen, T., & Pulkkinen, L. (2002). Direct and indirect effects of adolescent self control of emotions and behavioral expression on adult health outcomes. Psychology and Health, 17, 657-670. doi: 10.1080/08870440290025849
Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (1999). Emotion regulation strategies in relation to personality characteristics indicating low and high self-control of emotions. Personality and Individual Differences, 27, 913 932. doi: 10.1016/S0191-8869(99)00040-9
Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2001). Examination of the paths between personality, current mood, its evaluation, and emotion regulation. European Journal of Personality,15, 83-104. doi: 10.1002/per.397
Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2001). Extraversion and neuroticism as antecedents of emotion regulation and dysregulation in adulthood. European Journal of Personality, 15, 407-424. doi: 10.1002/per.425
Kokkonen, M., Pulkkinen, L., & Kinnunen, T. (2001). Low self-control of emotions as an antecedent of self-reported physical symptoms: A longitudinal perspective. European Psychologist, 6, 26-35. doi: 10.1027//1016-9040.6.1.26
Laursen, B., Pulkkinen, L., & Adams, R. (2002). The antecedents and correlates of agreeableness in adulthood. Developmental Psychology, 38, 591-603. doi: 10.1037/0012-1649.38.4.591
Lehto, J. E., Juujärvi, P., Kooistra, L., & Pulkkinen, L. (2003). Dimensions of executive functioning: evidence from children. British Journal of Developmental Psychology, 21, 59-80. doi: 10.1348/026151003321164627
Mattila, M., Wass, H., Söderlund, P., Fredriksson, S., Fadjukoff, P., & Kokko, K. (2011). Personality and turnout: Results from the Finnish longitudinal studies. Scandinavian Political Studies, 34, 287-306. doi: 10.1111/j.1467-9477.2011.00273.x
Metsäpelto, R L., & Juujärvi, P. (2005). Parental knowledge and family atmosphere in relation to children's socioemotional behavior. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 209-227). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.015
Metsäpelto, R.-L., & Pulkkinen, L. (2003). Personality traits and parenting: Neuroticism, Extraversion and openness to experience as discriminative factors. European Journal of Personality, 17, 59-78. doi: 10.1002/per.468
Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2005). The moderating effect of extraversion on the relation between self-reported and observed parenting. Journal of Applied Developmental Psychology, 26, 371-384. doi: 10.1016/j.appdev.2005.04.005
Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2012). Socioemotional behavior and school achievement in relation to extracurricular activity participation in middle childhood. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, 167-182.
Metsäpelto, R.-L., Pulkkinen, L., & Poikkeus, A.-M. (2001). A search for parenting style: A cross-situational analysis of parental behavior. Genetic, Social and General Psychology Monographs, 127, 169-192.
Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1992). Brutality of aggression in television programs. In F. Farabollini, & S. Parmigiani (Eds.), From conflict to cooperation: Multidisciplinary studies on aggression in animals and humans (p. 188). Universita Degli Studi di Siena.
Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Television violence: A development of a coding scheme. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 41, 168-189. doi: 10.1080/08838159709364399
Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Personality and television use: some roots of media choices. In A. Mustonen, Media violence and its audience. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä.
Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Adults as viewers of media violence. In A. Mustonen, Media violence and its audience. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä.
Mäkikangas, A., Feldt, T., Kinnunen, U., Tolvanen, A., Kinnunen, M.-L., & Pulkkinen, L. (2006). The factor structure and factorial invariance of the 12-item General Health Questionnaire (GHQ-12) across time: Evidence from two community-based samples. Psychological Assessment, 18, 444-451. doi: 10.1037/1040-3590.18.4.444
Mäkikangas, A., Rantanen, J., Bakker, A. B., Kinnunen, M.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2015). The circumplex model of occupational well-being: Its relation with personality. Journal for Person-Oriented Research, 1, 115–129. doi: 10.17505/jpor.2015.13
Männikkö, K., & Pulkkinen, L. (2001). Parenting and personality styles. A long-term longitudinal approach. In J. R. M. Gerris (Ed.), Dynamics of Parenting (pp.179-195). Leuven, Belgium: Garant-Uitgevers.
Pitkänen, L. (1969). A descriptive model of aggression and nonaggression. Appendices. Reports from the department of Psychology, University of Jyväskylä
Pitkänen, L. (1973). An aggression machine: I The intensity of aggressive defence aroused by aggressive offence. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 56-64. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00091.x
Pitkänen, L. (1973). An aggression machine: II. Interindividual differences in the aggressive defence responses aroused by varying stimulus conditions. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 65-74. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00092.x
Pitkänen, L. (1973). An Aggression machine: III. The stability of aggressive and nonaggressive patterns of behaviour. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 75-77. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00093.x
Pitkänen, L. (1974). Från aggression mot konstruktivt beteende. Nordisk psykologi, 4, 300-310.
Pitkänen, L. (1974). Nonaggressive patterns of coping with thwarting situations as alternatives to aggression. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 159.
Pitkänen, T., Kokko, K., Lyyra, A.-L., & Pulkkinen, L. (2008). A developmental approach to alcohol drinking behaviour in adulthood: A follow-up study from age 8 to age 42. Addiction, 103 (Suppl. 1), 48-68. doi: 10.1111/j.1360-0443.2008.02176.x
Pitkänen, T., Lyyra, A.-L., & Pulkkinen, L. (2005). Age of onset of drinking and the use of alcohol in adulthood: A follow-up study from age 8-42 for females and males. Addiction. 100, 652-661. Translated into Greek in Exartisis Scientific Journal on Addiction Issues, 8, 57-75. doi: 10.1111/j.1360-0443.2005.01053.x
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1976). Self-control as a prerequisite for constructive behaviour. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, 179.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1977). Effects of simulation programmes on the development of self control. In C.F.M. van Lieshout & D.J. Ingram (Eds.), Stimulation of social development in school (pp. 176-190). Amsterdam: Swets & Zeitlinger.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1979). Self control as a prerequisite for constructive behavior. In S. Feshbach & A. Fraczek (Ed.), Aggression and behavior change: Biological and social processes (pp. 250-270). New York: Praeger.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). An aggression machine. IV: Concurrent and predictive validity over ten years. Scandinavian Journal of Psychology, 21, 275-281. doi: 10.1111/j.1467-9450.1980.tb00371.x
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). The aggressive child. Nordisk Psykologi, 32, 161-163.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). The child in the family. Nordisk Psykologi, 32, 147-157.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Concurrent and predictive validity of self-reported aggressiveness. Aggressive Behavior, 7, 97-110. doi: 10.1002/1098-2337(1981)7:2<97::AID-AB2480070203>3.0.CO;2-1
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Long term studies on the characteristics of aggressive and non-aggressive juveniles. In P. F. Brain & D. Benton (Eds.), Multidisciplinary approaches to aggression research (pp. 225–243). Amsterdam: Elsevier/North Holland Biomedical Press.
Pulkkinen, L. (1982). Continuity and discontinuity in personality development. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 249.
Pulkkinen, L. (1982). Gender role differences in aggression. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 248.
Pulkkinen, L. (1982). Rökning och alkoholbruk bland ungdomen -kontinuitet och möjligheter till prognos. Alkoholpolitik, 45, 120-127.
Pulkkinen, L. (1982). Self control and continuity from childhood to adolescence. In B. P. Baltes & O. G. Brim, Jr. (Eds.), Life span development and behavior (pp. 63-105). Vol. 4. New York: Academic Press.
Pulkkinen, L. (1982). The onset and continuity of smoking and drinking in adolescence. Acta Psychologica Fennica IX, 11-30.
Pulkkinen, L. (1982). Youth development and smoking and drinking. A Finnish 12-year longitudinal study. The International Society for the Study of Behavioural Development Newsletter, 2, 2-3.
Pulkkinen, L. (1983). Development of the ways of life. A longitudinal study from childhood to adolescence (pp. 39-50). Publications of the Finnish-Soviet Committee on Scientific-Technological Co-operation, No. 19.
Pulkkinen, L. (1983). The search for alternatives to aggression. In A. P. Goldstein & M. Segall (Eds.) Aggression in global perspective (pp. 104-144). New York: Pergamon Press.
Pulkkinen, L. (1983). Youthful smoking and drinking in a longitudinal perspective. Journal of Youth and Adolescence, 12, 253-283. doi: 10.1007/BF02088726
Pulkkinen, L. (1984). Longitudinal study on adolescent drinking in Finland. Conference Report. Unhealthful risk taking behaviors in adolescence (pp. 105-121). Stanford University.
Pulkkinen, L. (1984). The inhibition and control of aggression. Aggressive Behvior, 10, 221-225. doi: 10.1002/1098-2337(1984)10:3<221::AID-AB2480100306>3.0.CO;2-K
Pulkkinen, L. (1985). Continuità eterotipica dall'aggressività al fumo, al bere e al comportamento delinguenziale. In G. V. Caprara & P. Renzi (Eds.) L'aggressività umana (pp. 207-224). Roma: Bulzoni.
Pulkkinen, L. (1985). Continuity and discontinuity in personality development and the problem of age stages. In C. J. Brainers and V. F. Reyna (Eds.), Developmental psychology (pp. 427-437). Amsterdam: Elsevier/North Holland.
Pulkkinen, L. (1985). Longitjudnoe issledovanije orientatssii podrostkov na budustseje. Psihologitseskii Zurnal, 6, 144.
Pulkkinen, L. (1985). Sosial utvikling i hjem og fosterhjem: et perspektiv på en oekologisk overgang. In I. Boe (Ed.), Barn i miljoe. Oppvekst i en utviklingsoekologisk sammenheng (pp. 168-186). Lillehammer, Norge: Cappelen.
Pulkkinen, L. (1986). The role of impulse control in the development of antisocial and prosocial behavior. In D. Olweus, J. Block, & M. Radke Yarrow (eds.) Development of antisocial and prosocial behavior: Theories, research, and issues (pp. 149-175). New York: Academic Press.
Pulkkinen, L. (1987). An eighteen year longitudinal study of social development. In Proceedings of the IXth Biennial Meetings of the International Society for the Study of Behavioural Development (pp. 264-265). Tokyo: The Center of Developmental Education and Research.
Pulkkinen, L. (1987). Identitetens uppklarnande och kulturvärden. Nordisk Psykologi, 39, 186-202.
Pulkkinen, L. (1987). Longitudnoe issledovanie orientatsii na budushtshee u podrotskov. In E. V. Shorohova (Ed.), Psihologija litsnosti i obraz zizni (pp. 153-158). Moskva: Nauka.
Pulkkinen, L. (1987). Offensive and defensive aggression in humans: A longitudinal perspective. Aggressive Behavior, 13, 197-212. doi: 10.1002/1098-2337(1987)13:4<197::AID-AB2480130404>3.0.CO;2-E
Pulkkinen, L. (1987). Palenie i picie wsrod mlodziezy studium longitudinalne. Polskie Towarzystwo Psychologiczne. Przeglad Psychologiczny XXVIII, 645-666.
Pulkkinen, L. (1987). Stanovlenie obraza zizni s deltskogo junosskogo vozrasta. In E. V. Shorohova (Ed.), Psihologija litsnosti i obraz zizni (pp. 132-137). Moskva: Nauka.
Pulkkinen, L. (1987). Zukunftsorientierung bei Jugendlichen: Untersuchungen zur Multidimensionalität und Multidirektionalität der psychischen Entwicklung. Psychologie in Erziehung und Unterricht, 34, 20-32.
Pulkkinen, L. (1988). Aggressive and anxious children grow up. In L. Pulkkinen, & J. M. Raminez (Eds.), Aggression in children (pp. 71-84). Sevilla, Spain: Publicaciones de la Universidad de Sevilla.
Pulkkinen, L. (1988). A two dimensional model as a framework for interindividual differences in social behaviour. In D. H. Saklofske, & S. B. G. Eysenck (Eds.), Individual differences in children and adolescents: International perspectives (pp. 27-37). London: Hodder & Stoughton Educational.
Pulkkinen, L. (1988). Delinquent development: theoretical and empirical considerations. In M. Rutter (Ed.), The power of longitudinal data: Studies of risk and protective factors for psychosocial disorders (pp. 184-199). Cambridge: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L. (1989). Predictability of the length of educational routes and the development of career lines. Scandinavian Journal of Educational Research, 33, 203-214. doi: 10.1080/0031383890330303
Pulkkinen, L. (1989). Transition to adulthood. In M. A. Luszcz & T. Nettlebeck (Eds.), Psychological development: Perspectives across the life-span (pp. 321-333). Amsterdam: Elsevier, North-Holland Science Publishers.
Pulkkinen, L. (1990). Adult life-styles and their precursors in social behaviour of children and adolescents. European Journal of Personality, 4, 237-251. doi: 10.1002/per.2410040305
Pulkkinen, L. (1990). Home atmosphere and adolescent future orientation. European Journal of Psychology of Education, 5, 33-43. doi: 10.1007/BF03172767
Pulkkinen, L. (1990). Young adults health and its antecedents in evolving life-styles. In K. Hurrelmann, & F. Lösel (Eds.) Health hazards in adolescence (pp. 67-90). Berlin: de Gruyter.
Pulkkinen, L. (1991). Variable-oriented and person-oriented approaches to longitudinal research on aggression as an early risk factor of adult social behaviour. Ninth Biennial World Meeting. International Society for Research on Aggression. Banff, Alberta, Canada, June 12-17, 1990. Abstract. Aggressive Behavior, 17, 92-93.
Pulkkinen, L. (1992). Life-styles in personality development. European Journal of Personality, 6, 139-155. doi: 10.1002/per.2410060206
Pulkkinen, L. (1992). The path to adulthood for aggressively inclined girls. In K. Björkqvist, & P. Niemelä (Eds.), Of mice and women: Aspects of female aggression (pp. 113-121). New York: Academic Press.
Pulkkinen, L. (1993). Longitudinal approaches to adult lifestyles. Acta Psychologica Fennica XIII, 13-37.
Pulkkinen, L. (1995). Behavioral precursors to accidents and resulting physical impairment. Child Development, 66, 1660-1679. doi: 10.1111/j.1467-8624.1995.tb00957.x
Pulkkinen, L. (1995). Selbstkontrolle in der Kindheit und Persönlichkeitsstile im Erwachsenalter. In K. Pawlik (Ed.), Bericht über dem 39. Kongress der Deutschen Gesellschaft für Psychologie in Hamburg 1994 (pp. 127-142). Göttingen: Hogrefe-Verlag für Psychologie.
Pulkkinen, L. (1996). Coping with economic recession: A Finnish longitudinal study from the age of 8 through 36. International Journal of Psychology, 31, 327. (Abstract.)
Pulkkinen, L. (1996). Female and male personality styles: A typological and developmental analysis. Journal of Personality and Social Psychology, 70, 1288-1306. doi: 10.1037/0022-3514.70.6.1288
Pulkkinen, L. (1996). Impulse control in children. The Journal of Forensic Psychiatry, 7, 228-233. doi: 10.1080/09585189608415008
Pulkkinen, L. (1996). Proactive and reactive aggression in early adolescence as precursors to anti- and prosocial behavior in young adults. Aggressive Behavior, 22, 241-257. doi: 10.1002/(SICI)1098-2337(1996)22:4<241::AID-AB1>3.0.CO;2-O
Pulkkinen, L. (1998). Levels of longitudinal data differing in complexity and the study of continuity in personality characteristics. In R. B. Cairns, L. R. Bergman, & J. Kagan (Eds.), Methods and models for studying the individual (pp. 161-184). Beverly Hills: Sage.
Pulkkinen, L. (2001). Reveller or striver? How childhood self-control predicts adult social behavior? In A. C. Bohart & D. J. Stipek (Eds.), Constructive and Destructive Behavior: Implications for Family, School, and Society (pp. 167- 185). Washington DC: APA. doi: 10.1037/10433-008
Pulkkinen, L. (2005). Continuidades e descontinuidades no desenvolvimento positivo e no comportamento anti-social. In C. M. C. Vieira, A. M. Seixas, A. P. M. Matos, M. P. de Lima, M. M. Vilar, & M. Pinheiro (Eds.), Ensaios sobre o comportamento humano: Do dianóstico à intervenção. Contributos nacionais e internacionais (pp. 37-69). Coimbra, Portugal: Almedina.
Pulkkinen, L. (2006). The Jyväskylä longitudinal study of personality and social development (JYLS). In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 29-55). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.004
Pulkkinen, L. (2009). Personality – a resource or risk for successful development. Scandinavian Journal of Psychology, 6, 602-610. doi: 10.1111/j.1467-9450.2009.00774.x
Pulkkinen, L. (2011). Family factors in the development of antisocial behavior. In T. Bliesener, A. Beelman, & M. Stemmler (Eds.). Antisocial behavior and crime: Contributions of development and evaluation research to prevention and intervention (pp. 89-108). Göttingen, Germany: Hogrefe.
Pulkkinen, L. (2012). Ten pillars of good childhood. A Finnish perspective. Childhood Education, 88, 326-330. http://www.acei.org/programs-initiatives/
Pulkkinen, L. (2012). The integrated schoolday: Improving the educational offering of schools in Finland. In C. Clouder, B. Heys, M. Matthes, & P. Sullivan (Eds.), Improving the quality of childhood in Europe 2012 (pp. 40-67). Brighton: ECSWE.
Pulkkinen, L. (2013). Self-control at the heart of successful development. In J. Brooks-Gunn, R. M. Lerner, A. C. Petersen, & R. K. Silbereisen (Eds.). The development science of adolescence: History through autobiography (pp. 373-385). New York: Psychology Press.
Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged. (In collaboration with Katja Kokko.) London: Routledge.
Pulkkinen, L., Feldt, T., & Kokko, K. (2005). Personality in young adulthood and functioning in middle age. In S. Willis, & M. Martin (Eds.). Middle adulthood: A lifespan perspective (pp. 99-141). Thousand Oaks: Sage.
Pulkkinen, L., Feldt, T., & Kokko, K. (2006). Adaptive behavior in childhood as an antecedent of psychological functioning in early middle age: Linkage via career orientation. Social Indicators Research, 77, 171-195. doi: 10.1007/s11205-005-5558-8
Pulkkinen, L., & Hurme, H. (1984). Aggression as a predictor of weak self control. In L. Pulkkinen, & P. Lyytinen (Eds.), Human action and personality (pp. 172-189). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, No. 54.
Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1995). Low self-control as a precursor to crime and accidents in a Finnish longitudinal study. Criminal Behaviour and Mental Health, 5, 424-438.
Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R. J. (Eds.) (2006). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784
Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R. J., (2006). Summary and future directions. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 343-352). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.023
Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2000). Identity development in adulthood: A longitudinal study. Journal of Research in Personality, 34, 445-470. doi: 10.1006/jrpe.2000.2296
Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2012). Foundational issues in longitudinal data collection. In B. Laursen, T. D. Little, & N. A. Card (Eds.), Handbook of developmental research methods (pp. 129–147). New York: The Guilford Press.
Pulkkinen, L., Kokko, K., & Rantanen, J. (2012). Paths from socioemotional behavior in middle childhood to personality in middle adulthood. Developmental Psychology, 48, 1283-1291. doi: 10.1037/a0027463
Pulkkinen, L., Kokkonen, M., & Mäkiaho, A. (1998). Positive affectivity, self-mastery, and a sense of failure as predictors of self-assessed health. European Psychologist, 3, 133-142. doi: 10.1027/1016-9040.3.2.113
Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2009). Life success of males on nonoffender, adolescence-limited, persistent, and adult-onset antisocial pathways: Follow-up from age 8 to 42. Aggressive Behavior, 35, 117–135. doi: 10.1002/ab.20297
Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2011). Is social capital a mediator between self-control and psychological and social functioning across 34 years. International Journal of Behavioral Development, 35, 475-481. doi: 10.1177/0165025411422993
Pulkkinen, L., Männikkö, K., & Nurmi, J.-E. (2000). Self-description and personality styles. In L. R. Bergman, R. B. Cairns, L.-G. Nilsson, & L. Nystedt (Eds.), Developmental science and the holistic approach (pp. 265-280). Mahwah: Erlbaum.
Pulkkinen, L., Nurmi, J.-E., & Kokko, K. (2002). Individual differences in personal goals in mid thirties. In L. Pulkkinen & A. Caspi (Eds.), Paths to successful development: personality in the life course. (pp. 331-352). Cambridge: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L., Nygren, H., & Kokko, K. (2002). Successful development: Childhood antecedents of adaptive psychosocial functioning in adulthood. Journal of Adult Development, 9, 251-265. doi: 10.1023/A:1020234926608
Pulkkinen, L., Ohranen, M., & Tolvanen, A. (1999). Personality antecedents of career orientation and stability among women compared to men. Journal of Vocational Behavior, 54, 37-58. doi: 10.1006/jvbe.1998.1653
Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (1993). Continuities in aggressive behavior from childhood to adulthood. Aggressive Behavior, 19, 249-263. doi: 10.1002/1098-2337(1993)19:4<249::AID-AB2480190402>3.0.CO;2-I
Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (1994). A prospective study of the precursors to problem drinking in young adulthood. Journal of Studies on Alcohol, 55, 578-587.
Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (2010). Temperance and the strengths of personality: Evidence from a 35-year longitudinal study. In R. Schwarzer & P. A. Frensch (Eds.), Personality, human development, and culture: International perspectives on psychological science. Vol. 2 (pp. 127-140). Hove: Psychology Press.
Pulkkinen, L., & Rönkä, A. (1994). Personal control over development, identity formation, and future orientation as components of life orientation: A developmental approach. Developmental Psychology, 30, 260-271. doi: 10.1037/0012-1649.30.2.260
Pulkkinen, L., & Tremblay, R. E. (1992). Patterns of boys' social adjustment in two cultures and at different ages: A longitudinal perspective. International Journal of Behavioural Development, 15, 527-553.
Pulkkinen, L., Virtanen, T., af Klinteberg, B., & Magnusson, D. (2000) Child behaviour and adult personality: Comparisons between criminality groups in Finland and Sweden. Criminal Behaviour and Mental Health, 10, 155-169. doi: 10.1002/cbm.354
Pulver, A., Allik, J., Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1995). A Big Five Personality Inventory in two non-Indo-European languages. European Journal of Personality, 9, 109-124. doi: 10.1002/per.2410090205
Puustinen, M., Kokkonen, M., Tolvanen, A., & Pulkkinen, L. (2004). Children’s help seeking and impulsivity. Learning and Individual Differences, 14, 231-246. doi: 10.1016/j.lindif.2004.04.001
Puustinen, M., Lyyra, A.-L., Metsäpelto, R., & Pulkkinen, L. (2008). Children's help seeking: The role of parenting. Learning and Instruction, 18, 160-171. doi: 10.1016/j.learninstruc.2007.02.001
Rantanen, J., Feldt, T., Hakanen, J. J., Kokko, K., Huhtala, M., Pulkkinen, L., & Schaufeli, W. (2015). Cross-national and longitudinal investigation of a short measure of workaholism. Industrial Health, 53, 113–123.
Rantanen, J., Kinnunen, U., Feldt, T., & Pulkkinen, L. (2008). The work-family conflict and psychological well-being: Stability and cross-lagged relations within one- and six-year follow-ups. Journal of Vocational Behavior, 73, 37-51. doi: 10.1016/j.jvb.2008.01.001
Rantanen, J., Kinnunen, U., Mauno, S., & Tillemann, K. (2011). Introducing theoretical approaches to work-life balance and testing a new typology among professionals. In S. Kaiser, M. J. Ringlstetter, M. Pina e Cunha, & D. R. Eikhof (Eds.), Creating balance? International perspectives on the work-life integration of professionals (pp. 27-42). Berlin/Heidelberg: Springer. doi: 10.1007/978-3-642-16199-5_2
Rantanen, J., Kinnunen, U., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2012). Developmental trajectories of work-family conflict for Finnish workers in midlife. Journal of Occupational and Health Psychology, 17, 290-303. doi: 10.1037/a0028153
Rantanen, J., Pulkkinen, L., & Kinnunen, U. (2005). The Big Five personality dimensions, work-family conflict, and psychological distress: A longitudinal view. Journal of Individual Differences, 26, 155-166. doi: 10.1027/1614-0001.26.3.155
Rantanen, J., Metsäpelto, R-L., Feldt, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2007). Long-term stability in the Big Five personality traits in adulthood. Scandinavian Journal of Psychology, 48, 511-518. doi: 10.1111/j.1467-9450.2007.00609.x
Rantanen, J., Tillemann, K., Metsäpelto, R.-L., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2015). Longitudinal study on reciprocity between personality traits and parenting stress. International Journal of Behavioral Development, 39, 65–76. doi: 10.1177/0165025414548776
Reinilä, E., Kekäläinen, T., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). The structure of mental well-being and its relationship with generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood. International Journal of Behavioral Development, 01650254231165837. doi: 10.1177/01650254231165837 Open Access
Reinilä, E., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). Longitudinal associations between emotional well-being and subjective health from middle adulthood to the beginning of late adulthood. Psychology and Health, Early online. doi: 10.1080/08870446.2023.2261038 Open Access
Reinilä, E., Saajanaho, M., Fadjukoff, P., Törmäkangas, T., & Kokko, K. (2023). The development of generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood: A longitudinal study from age 42 to 61. Journal of Adult Development, 1-14. doi: 10.1007/s10804-022-09436-1 Open Access
Räikkönen, E., Kokko, K., Chen, M., & Pulkkinen, L. (2012). Patterns of adult roles, their antecedents and psychosocial wellbeing correlates among Finns born in 1959. Longitudinal and Life Course Studies, 3, 211-227.
Räikkönen, E., Kokko, K., & Rantanen, J. (2011). Timing of adult transitions: Antecedents and implications for psychological functioning. European Psychologist, 16, 314-323. doi: 10.1027/1016-9040/a000050
Rönkä, A., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2000). The accumulation of problems of social functioning as a long-term process: women and men compared. International Journal of Behavioral Development, 24, 442-450. doi: 10.1080/016502500750037991
Rönkä, A., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2001). Continuity in problems of social functioning in adulthood: a cumulative perspective. Journal of Adult Development, 8, 161-171. doi: 10.1023/A:1009590223686
Rönkä, A., Oravala, S., & Pulkkinen, L. (2002). I met this wife of mine and things got onto a better track. Journal of Adolescence (Special Issue Personality and Personal Agency in Adolescence), 25, 47-63. doi: 10.1006/jado.2001.0448
Rönkä, A., Oravala, S., & Pulkkinen, L. (2003). Turning points in adults’ lives: The effects of gender and the amount of choice. Journal of Adult Development, 10, 203-215. doi: 10.1023/A:1023418414709
Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1995). Accumulation of problems in social functioning in young adulthood: A developmental approach. Journal of Personality and Social Psychology, 69, 381-391. doi: 10.1037/0022-3514.69.2.381
Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1998). Work involvement and timing of motherhood in the accumulation of problems in social functioning in young women. Journal of Research on Adolescence, 8, 221-239. doi: 10.1207/s15327795jra0802_3
Savikangas, T., Kekäläinen, T., Tirkkonen, A. Sipilä, S. & Kokko, K. (2024). The associations of positive and negative mental well-being with physical activity during the COVID-19 across late adulthood. BMC Public Health 24, 3288. https://doi.org/10.1186/s12889-024-20803-3 Open access
Savolainen, J., Mason, W. A., Lyyra, A.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2017). Antisocial and human capital pathways to socioeconomic exclusion: A 42-year prospective study. Developmental Psychology, 53, 1597–1609. doi: 10.1037/dev0000344
Syrén, S., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2020). Income and mental well-being: Personality traits as moderators. Journal of Happiness Studies, 21, 547–571. doi: 10.1007/s10902-019-00076-z Open access
Viinikainen, J., & Kokko, K., (2012). Personality traits and unemployment: Evidence from longitudinal data. Journal of Economic Psychology, 33, 1204-1222. doi: 10.1016/j.joep.2012.09.001
Viinikainen, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2010). Personality and labour market income: Evidence from longitudinal data. Labour, 24, 201-220. doi: 10.1111/j.1467-9914.2010.00477.x
Viinikainen, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2014). Labour market performance of dropouts: The role of personality. Journal of Economic Studies, 41, 453–468. doi: 10.1108/JES-02-2012-0022
Virtanen, M., Kivimäki, M., Elovainio, M., Vahtera, J., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2005). Mental health and hostility as predictors of temporary employment: evidence from two prospective studies. Social Science & Medicine, 61, 2084-2095. doi: 10.1016/j.socscimed.2005.04.028
Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen uusimmasta vaiheesta, eli TRAILS-hankkeesta, on julkaistu kuvailevia tutkimustuloksia sisältävä vihkonen:
- Saajanaho, M., Kekäläinen, T., Reinilä, E., Ahola, J. & Kokko K. (2021). Lapsesta aikuiseksi: Elämänkaaren aikana muotoutuvat yksilölliset kehityspolut elämänsiirtymiin 60-vuotiaana. Koottuja tutkimustuloksia. Vihkonen on vapaasti luettavissa seuraavasta linkistä: TRAILS kootut tulokset
Edellistä, vuonna 2009 toteutettua tutkimuksen vaihetta kuvaa seuraava teos:
- Pulkkinen, L., & Kokko, K. (toim.) (2010). Keski-ikä elämänvaiheena. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Julkaisu on vapaasti luettavissa täältä.
Tietoa Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksesta ja sen tuloksista 42 ikävuoteen saakka löytyy seuraavista teoksista:
- Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R. J. (Eds), (2006). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. New York: Cambridge University Press.
- Pulkkinen, L., Fyrstén, S., Kinnunen, U., Kinnunen, M-L., Pitkänen, T., & Kokko, K. (2003). 40+ Erään ikäluokan selviytymistarina. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, Nr. 349.
- Pulkkinen, L., Rönkä, A., Feldt, T., Kinnunen, M-L., & Kokko, K. (2005). Työuran ja hyvinvoinnin kehityspolkuja. Helsinki: Työturvallisuuskeskus
Vastaavasti tuloksia 36 ikävuoteen asti kuvaavat teokset:
- Pulkkinen, L. (edited with U. Kinnunen, M. Kokkonen, and A. Rönkä), (1996). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus.
- Sinkkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, Nr., 333.
27 ikävuoteen:
- Pulkkinen, L. (1988). Nuoren aikuisen elämänrakenne. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, Nr. 293
20 ikävuoteen:
- Pulkkinen, L. (1984). Nuoret ja kotikasvatus. Keuruu: Otava
14 ikävuoteen:
- Pulkkinen, L. (1977). Kotikasvatuksen psykologia. Jyväskylä: Gummerus
Suomenkieliset julkaisut
Fadjukoff, P. 2009. Identiteetti persoonallisuuden kokoavana rakenteena. Teoksessa R.-L. Metsä-pelto ja T. Feldt (toim.) Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset piirteet. Juva: PS-kustannus, 179–193.
Fadjukoff, P. 2008. Identiteetti ihmisen voimavarana. Ryhmätyö 1 (37), Feldt, T., Mäkikangas, A., & Kokko, K. (2005). Persoonallisuus ja työhyvinvointi. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 75-94). Jyväskylä: PS-kustannus.
Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2020). Identiteetin kehitys aikuisuudessa työn ja perheen elämänalueilla [Identity formation in adulthood in the domains of family and work]. Psykologia, 55, 212–226.
Hietalahti, M., Helkama, K., & Kokko, K. (2018). Henkisyysarvo, perimmäisten kysymysten pohdinta ja henkinen hyvinvointi keski-iässä. Psykologia, 53, 11-26.
Hämäläinen, M., Pulkkinen, L., Allik, J., & Pulver, A. (1994). NESTA-persoonallisuustestin standardointi ’viiden suuren’ persoonallisuuden piirteen arvioimiseksi. Psykologian laitoksen julkaisuja Nro 327. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Immonen, M., & Kokko, K. (2008). Epänormatiivisten elämäntapahtumien ajoittuminen aikuisiässä ja yhteydet psykologiseen hyvinvointiin. Psykologia, 43, 4–17.
Juujärvi, P., & Nummenmaa, L. (2004). Emootiot, emootion säätely ja hyvinvointi. Psykologia, 39, 59-66.
Kekäläinen, T. (2019). Hyvinvoiva mieli saa keski-ikäiset ja ikääntyneet liikkumaan. Liikunta ja Tiede, 56, 39-42.
Kekäläinen, T., Wilska, T.-A., & Kokko, K. (2017). Varttuneet kuluttajat, vapaa-aika ja hyvinvointi. Kulutustutkimus.nyt, 11, 4–17. (Saatavilla osoitteessa: http://www.kulutustutkimus.net/)
Kekäläinen, T., Wilska, T.-A., & Kokko, K. (2017). Yli 50-vuotiaiden kuluttajien vapaa-ajan kytkökset hyvinvointiin ja persoonallisuuteen. Teoksessa T.-A. Wilska, & S. Kuoppamäki (toim.), Varttuneet kuluttajat, digitalisoituva arki ja kulutusympäristöjen muutos. DIGI50+ -hankkeen loppuraportti (s. 98-109). Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu. Julkaisuja N:o 209/2017. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (Saatavilla osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/54393)
Kettunen, N., Krats, S., & Kinnunen, U. (1996). Parisuhde ja lasten kasvattaminen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 74-89). Jyväskylä: Atena.
Kinnunen, M-L., & Pulkkinen, L. (2003). Kulttuuriharrasteet kehityksen ja hyvinvoinnin voimavarana. http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kup/tekstit/konferenssit… (8.2.2010).
Kinnunen, U. (1996). Lamasta selviytyminen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 122-131). Jyväskylä: Atena.
Kinnunen, U. (1996). Työn ja perheen vuorovaikutus. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 46-73). Jyväskylä: Atena.
Kinnunen, U., Feldt, T., Rantanen, J., & Pulkkinen, L. (2005). Työn ja perheen vuorovaikutus: Menetelmä kielteisen ja myönteisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Psykologia, 40, 43-52.
Kinnunen, U., Rytkönen, O., Miettinen, N., & Pulkkinen, L. (2000). Persoonallisuus ja parisuhde: persoonallisuuden piirteet parisuhteen laadun ja pysyvyyden ennustajina. Psykologia, 35, 332-345.
Kokko, K. (1996). Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 132-145). Jyväskylä: Atena.
Kokko, K. (1999). Lapsuuden aggressiivisuus ja aikuisiän pitkäaikaistyöttömyys: riskitekijät ja suojaavat vaikutukset. Teoksessa M. Kuorelahti & R. Viitanen (toim.), Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun B nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot (s. 31-35). Nuoran julkaisuja nro 14. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nuorisoasiain neuvottelukunta.
Kokko, K. (2000). Pitkäaikaistyöttömyyttä ennakoivat tekijät ja pitkäaikaistyöttömyyden yhteydet psyykkiseen pahoinvointiin. Nuorisotutkimus, 18, 8-16.
Kokko, K. (2001). Pitkäaikaistyöttömyyden ennakoijia ja seurauksia. Psykologia, 36, 393-397.
Kokko, K. (2004). Kehityspolkuanalyysi tilastollisena menetelmänä: soveltajan näkökulma. Psykologia, 39, 424-433.
Kokko, K. (2004). Tutkijatohtorina paikkaansa hakemassa. Tiedonjyvä, 1, 18.
Kokko, K. (2004). Vastaus primatohtorille esitettyyn tohtorikysymykseen. Documentary publication presenting the highlights of the Finnish ceremonial conferring of degrees for masters and doctorates on the 22 of May, 2004, 40–43.
Kokko, K. (2005). Eräitä näkökulmia epälineaarisuuteen: kehitystä lapsesta aikuiseksi. Psykologia, 40, 552-558.
Kokko, K. (2005). Työttömyys ja psyykkinen pahoinvointi: altistumista ja seurauksia. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina - työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 200-227). Jyväskylä: PS-kustannus.
Kokko, K. (2009). Aggressiivisuus persoonallisuuteen liittyvänä toimintatapana. Teoksessa R.-L. Metsäpelto, & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 159–175). Jyväskylä: PS-kustannus.
Kokko, K. (2010). Keski-iän määrittelyä ja kuvailua. In L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (Eds.) Keski-ikä elämänvaiheena (s. 1–4). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kokko, K. (2010). Mitä on keskiaikuisiän hyvä psykologinen toimintakyky? Psykologia, 45, 300–315.
Kokko, K. (2010). Työ. Teoksessa L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (toim.) Keski-ikä elämänvaiheena (s. 32–39). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kokko, K. (2010). Psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (toim.) Keski-ikä elämänvaiheena (s. 91–96). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kokko, K. (2014). Lea Pulkkinen (s. 1939): Lasten puolestapuhuja. Teoksessa T. Markkanen, A. Tiitta, & P. Havaste (toim.), Suomalaisia tieteen huipulla: 100 tieteen ja teknologian saavutusta (s. 172–173). Tallinna: Gaudeamus.
Kokko, K., & Pulkkinen, L. (1997). Työttömien psyykkinen selviytyminen ja sen kehityksellinen tausta. Psykologia, 32, 349-359.
Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2001) Lapsesta aikuiseksi - miten ehkäistä työelämästä syrjäytymistä? Tieteessä tapahtuu, 5, 29-34.
Kokko, K., Pulkkinen, L., & Ohranen, M. (1998). Pitkittäistutkimuksen näkökulma työuran kehitykseen. Teoksessa Nuoret ja työ (s. 17-25). Helsinki: Työterveyden Edistämisyhdistys ry.
Kokko, K., & Shehadeh, H. (2016). Aikuisiän myönteisen persoonallisuuden kehityksen yhteydet psykologiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Teoksessa E. Kallio (toim.), Ajattelun kehitys aikuisuudessa: kohti moninäkökulmaisuutta (s. 269-294). Jyväskylä: Kasvatusalan tutkimuksia, 71. Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
Kokkonen, M. (1996). Tunteiden kokemisesta tunteiden kohtaamiseen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 191-205). Jyväskylä: Atena.
Kokko, K., Sipilä, S., Saajanaho, M., & Kekäläinen, T. (2020). 60-vuotiaiden liikunta koronapandemian aikana. In Marko Kantomaa (toim.), Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan (. 35–36). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.
Kokkonen, M., & Kinnunen, M-L. (2009). Tunteiden säätelyssä persoonallisuus pelissä. Teoksessa R-L. Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s.145-158). PS-kustannus.
Kokkonen, M., & Kinnunen, M.-L. (2008). Tunteiden säätely terveyden osatekijänä. Suomen Lääkärilehti.
Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Tunteet ja niiden säätely. Psykologia, 31 (6), 404-411.
Korkalainen, A., & Kokko, K. (2008). Psykologinen näkökulma aikuisiän hyvinvointiin ja siihen kytkeytyviin tekijöihin. Psykologia, 43, 261–276.
Lahtela, L., Rajala, A.-M., Kokko, K., Räikkönen, E., & Feldt, T. (2014). Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä. Psykologia, 49, 4–22.
Merikallio-Pajunen, A., Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1996). Alkoholinkäyttö. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 146-157). Jyväskylä: Atena.
Metsäpelto, R-L. (2004). Lastenkasvatus ja sen yhteys vanhemman persoonallisuuden piirteisiin. Psykologia, 39, 244-248.
Metsäpelto, R. L., & Pulkkinen, L. (2004). Vanhempien kasvatustyylit ja psykososiaalinen toimintakyky. Psykologia, 39, 212-221.
Metsäpelto, R-L., & Rantanen, J. (2009). Persoonallisuudenpiirteet ihmisten samanlaisuuden ja erilaisuuden kuvaajina. Teoksessa R-L. Metsäpelto, & T. Feldt (toim.), Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 71-90). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Mustonen, A. (1996). Median yksilölliset merkitykset. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 206-216). Jyväskylä: Atena.
Perttula, J. (1996). Ihminen elämäntilanteensa kokijana. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 217-231). Jyväskylä: Atena.
Perttula, J. (2001). Olenko onnellinen? Psykologista tunnustelua suomalaisen aikuisen onnellisuudesta. Jyväskylä: PS-kustannus.
Pitkänen, L. (1970). Lasten aggressiivisista ja epäaggressiivisista tottumuksista. Psykologia, 5, 17-26.
Pitkänen, L., & Kanto, R. (1974). Aggressivinen nuori. Nuorisotyö, 28, 8-11.
Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2003). Onko alkoholin käytön alaikäraja tuulesta temmattu? Teoksessa J. Heinonen, H. Alho, J. Lindeman, K. Raitasalo, & R. Roine (toim.) Tommi 2003. Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja. Helsinki: Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry.
Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2012). Nuoruusiän käyttäytymisen yhteys alkoholin ongelmakäyttöön keski-iässä. Teoksessa J. Heinonen (toim.), Kuin kala verkossa: Ihminen ja alkoholi (s. 50-59). Tallinna: Prometheus.
Pulkkinen, L. (1977). Kotikasvatuksen psykologia. Jyväskylä: Gummerus.
Pulkkinen, L. (1981). Lapsen ja nuoren sosiaalinen kehitys. Tiede 2000, 4, 5-10.
Pulkkinen, L. (1981). Nuorten rikoksentekijäin kehitystaustaa. Ryhmätyö, 10, 25-27.
Pulkkinen, L. (1982). Nuorten tupakoinnin ja alkoholinkäytön ennustettavuus ja jatkuvuus. Alkoholipolitiikka, 47, 139-146.
Pulkkinen, L. (1982). Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö. Research Reports from the National Board of Health, No. 2.
Pulkkinen, L. (1983). Kotikasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle. Kotitalous, 47, 7-8, 4-10.
Pulkkinen, L. (1983). Rikollisen käyttäytymisen ennustettavuus. Psykologia, 18, 3-10.
Pulkkinen, L. (1984). Nuoret ja kotikasvatus. Helsinki: Otava.
Pulkkinen, L. (1985). Nuoret ja kotikasvatus. Teoksessa L. Norros (toim.), Studia Generalia, Helsingin yliopisto, kevät 1984 (ss. 69-86).
Pulkkinen, L. (1987). Näköaloja aikuistumiseen. Ryhmätyö, 16, 10-15.
Pulkkinen, L. (1988). Kuka tarvitsee televisioväkivaltaa? Teoksessa J. Kytömäki, & S. Paananen (toim.), Televisio ja väkivalta - Suomalaisia näkökulmia (s. 161-174). Helsinki: Finnish Broadcasting Company, Series B No. 5.
Pulkkinen, L. (1988). Nuoren aikuisen elämänrakenne. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 293. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Pulkkinen, L. (1988). Nuoren persoonallisuuden kehitys. Teoksessa J.-E. Ruth, & P. Niemelä (toim.) Ihmisen elämänkaari (s. 75-89). Helsinki: Otava.
Pulkkinen, L. (1988). Sosiaaliset taidot edistävät selviytymistä elämässä. Futura, 7, 33-39.
Pulkkinen, L. (1989). Miten aggressiiviset lapset varttuvat. Lapsen maailma, 48, 15-18.
Pulkkinen, L. (1989). Sosiaalinen verkosto. Sosiaaliviesti, 1, 36-40.
Pulkkinen, L., & Iso-Ilomäki, P. (1989). Nuori äiti. Suomen Kasvatustieteellinen Aikakauskirja Kasvatus, 20, 121-129.
Pulkkinen, L. (1993). Lasten ja nuorten käyttäytymispiirteet nuorten aikuisten terveyden ennakoijina. Psykologia, 28, 4-9.
Pulkkinen, L. (1994). Emootion säätely kehityksessä. Psykologia, 29, 404-418.
Pulkkinen, L. (1994). Millaista lastenkasvatusta nykytutkimus suosittelee? Teoksessa J. Virkki (toim.), Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin (s. 26-45). Helsinki: WSOY.
Pulkkinen, L. (1995). Persoonallisuuden kehitys lapsuudesta aikuisuuteen. Teoksessa P. Lyytinen, M. Korkiakangas, & H. Lyytinen (toim.), Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan (s. 297-310). Porvoo: WSOY.
Pulkkinen, L. (1996). Asosiaalinen ratautuminen. Psykologia, 31, 4-8.
Pulkkinen, L. (toim. yhdessä U. Kinnusen, M. Kokkosen ja A. Röngän kanssa) (1996). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L. (1996). Kasvaminen aikuiseksi. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 14-28). Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L. (1996). Oman elämän hallinnantuntu ja terveys. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 172-190). Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L. (1996). Sosiaalinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 29-44). Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L. (1997). Miten saada lapsi ja nuori mieltämään terveys tärkeäksi ja tavoitteelliseksi elämänarvoksi? Julkaisussa: Suomalainen strategia nuorten terveyden ja savuttomuuden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1997:10, 28-34.
Pulkkinen, L. (1998). Elämän teemat parhaassa aikuisiässä. Teoksessa P. Kauranen (toim.), Academia Scientiarum Fennica: Vuosikirja 1997 (s. 119-126). Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy.
Pulkkinen, L. (1998). Ihmisen kehitystä koskevan tiedon sovellettavuudesta. Psykologia, 33, 113-121.
Pulkkinen, L. (2002). Mukavaa yhdessä: Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Pulkkinen, L. (2003). Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 119, 1801-1803.
Pulkkinen, L. (2005). Perustutkimuksesta tiedon soveltamiseen. Psykologia, 40, 307-316.
Pulkkinen, L. (2006). Vaikuttaminen yhteiskunnallisen toimijuuden kautta: Esimerkkinä eheyttävä koulupäivä. Julkaisussa Sivistystä ei voi tuoda: Tutkijapuheenvuoroja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vaikuttavuudesta (s. 29-33). (Rep. No. 5). Helsinki: Suomen Akatemia.
Pulkkinen, L. (2006). Aikuisuus. Teoksessa J-E. Nurmi, T. Ahonen, H. Lyytinen, P. Lyytinen, L. Pulkkinen, & I. Ruoppila (toim.), Ihmisen psykologinen kehitys (s. 160-205). Helsinki: WSOY.
Pulkkinen, L. (2009). Lapsesta aikuiseksi, mutta miten ja millaiseksi? Kehityksellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma persoonallisuuteen. Teoksessa R-L., Metsäpelto, & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi: Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Pulkkinen, L., Fadjukoff, P., & Kuronen, K. (2002). Aikuisten ristiriitaisesta suhtautumisesta kirkkoon. Uskonto ja viestintä, Käytännöllisen teologian laitoksen vuosikirja 2002 (s. 223-241). Helsinki: Helsingin yliopiston yliopistopaino.
Pulkkinen, L., Fyrstén, S., Kinnunen, U., Kinnunen, M-L., Pitkänen, T., & Kokko, K. (2003). 40+ Erään ikäluokan selviytymistarina. Psykologian laitoksen julkaisuja, No. 349. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1992). Lasten psykososiaalisten ongelmien varhainen havaitseminen ja ennaltaehkäisyn mahdollisuudet pitkittäistutkimuksen valossa. Julkaisussa Häiriintyneen lapsen ja nuoren asema suomalaisessa yhteiskunnassa (s. 28-43). Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita, 13.
Pulkkinen, L., & Kallio, E. (1988). Nuoren aikuisen suhde tupakointiin. Reports from the National Board of Health, No. 7
Pulkkinen, L., Kallio, E., & Romo, E. (1988). Nuorten aikuisten alkoholinkäyttötottumukset ja niiden taustaa. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 302. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Pulkkinen, L., & Kokko, K. (1996). Keskeiset elämänsisällöt aikuisiässä. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 103-120). Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L., & Kokko, K. (toim.) (2010). Keski-ikä elämänvaiheena. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Pulkkinen, L., Nurmi, J.-E., & Kokko, K. (2002). Individual differences in personal goals in mid-thirties. Teoksessa L. Pulkkinen, & A. Caspi (toim.), Paths to successful development: Personality in the life course (s. 331–352). New York: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (2002). Nuorten alkoholinkäyttö aikuisiän alkoholiongelmien ennustajana. Tiimi, päihdehuollon erikoislehti, 5, 4-7.
Pulkkinen, L., & Rönkä, A. (1993). Ongelmajuominen nuoressa aikuisiässä ja sen kehitystaustaa. Alkoholipolitiikka, 58, 90-102.
Pulkkinen, L., Rönkä, T., Feldt, T., Kinnunen, M-L., & Kokko, K. (2005). Työuran ja hyvinvoinnin kehityspolkuja. Helsinki: Työterveyslaitos.
Pulkkinen, L., Savioja, K., Juujärvi, P., Kokkonen, M., & Metsäpelto, R.-L. (2000). Emootion ja käyttäytymisen säätelyn tutkimus: tutkimusprojektin kuvaus. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 344. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Rantanen, J. (2009). Työn ja perheen yhteensovittaminen persoonallisuuden ja pitkittäistutkimuksen valossa. Psykologia, 44, 290-295.
Rantanen, J., & Kinnunen, U. (2005). Työn ja perhe-elämän vuorovaikutus. Teoksessa: U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.), Työ leipälajina - työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 227-262). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Räikkönen, E. (2013). Riippuuko kaikki ajoittumisesta? Psykologia, 48, 296-300.
Rönkä, A. (1996). Kun ongelmat kasautuvat. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 158-170). Jyväskylä: Atena.
Rönkä, A., Kokko, K., & Ohranen, M. (1996). Työurat lama-aikana: pitkittäistutkimuksen näkökulma. Työelämän tutkimus, 7, 35-37.
Rönkä, A., Ohranen, M., & Kokko, K. (1996). Ketä lama kosketti? Aikuisten työurien seuranta v. 1986-1995. Kasvatus, 27, 463-477.
Sinkkonen, M., & Kinnunen, U. (2006). Vapaa-aika ja tyytyväisyys elämään. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 90-102). Jyväskylä: Atena.
Sinkkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 333.
Suomalainen, S., Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2004). Neuroottisuus ja mustasukkaisuus parisuhteen laadun heikentäjinä. Psykologia, 39, 370-381.
Tirkkonen, A., Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2004). Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapsille lapsilähtöisen vanhemmuuden välityksellä. Psykologia, 39, 46-58.
Lapsesta aikuiseksi -tutkimukseen perustuvat väitöskirjat
1. Pitkänen, L. (1969). A descriptive model of aggression and nonaggression with applications to children's behaviour. Jyväskylä: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 19. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
2. Mustonen, A. (1997). Media violence and its audience. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 135. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
3. Perttula, J. (1998). The experienced life-fabrics of young men. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 136. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
4. Rönkä, A. (1999). The accumulation of problems of social Functioning: Outer, inner, and behavioral strands. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 148. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
5. Kokko, K. (2001). Antecedents and consequences of long-term unemployment. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 183. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
6. Kokkonen, M. (2001). Emotion regulation and physical health in adulthood: A longitudinal, personality-oriented approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 184. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
7. Männikkö, K. (2001). Adult attachment styles: A person-oriented approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 185. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
8. Metsäpelto, R.-L. (2003). Individual differences in parenting: the five-factor model of personality as an explanatory framework. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 227. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
9. Juujärvi, P. (2003). A three-level analysis of reactive aggression in children. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 229. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
10. Kinnunen, M.-L. (2005). Allostatic load in relation to psychosocial stressors and health. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 275. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
11. Pitkänen, T. (2006). Alcohol drinking behavior and its developmental antecedents. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 293. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
12. Fadjukoff, P. (2007). Identity formation in adulthood. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 319. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
13. Rantanen, J. (2008). Work-family interface and psychological well-being: a personality and longitudinal perspective. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 346. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
14. Räikkönen, E. (2012). Is timing everything? A longitudinal perspective on adult transitions, their antecedents, and psychological implications. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 448. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
15. Viinikainen, J. (2012) Personality and labour market outcomes. Jyväskylä Studies in Business and Economics, 113. Jyväskylä: University of Jyväskylä. (osin Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineisto)
16. Hietalahti, M. (2016). Elämänarvot keski-iässä: psykometrinen rakenne ja yhteydet persoonallisuuden piirteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 564. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
17. Kekäläinen, T. (2019). Leisure activities and well-being in midlife and older age with special reference to physical activity and resistance training. JYU Dissertations, 56. Jyväskylä: University of Jyväskylä. (osin Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineisto)
Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineistoon pohjautuvat pro gradu -tutkielmat
Osa graduista löytyy sähköisessä muodossa yliopiston pääkirjaston sivulta (kokoelmat/opinnäytetyöt).
Tutkielmia ovat ohjanneet Lea Pulkkinen (LP), Ulla Kinnunen (UK), Katja Kokko (KK), Marja Kokkonen (MK), Pirjo Nikander (PN), Taru Feldt (TF), Marja-Liisa Kinnunen (MLK), Johanna Rantanen (JR), Jaakko Pehkonen (JP), Ilkka Virmasalo (IV) ja Marja Järvelä (MJ), Juha Holma (JH), Jutta Viinikainen (JVI), Tiia Kekäläinen (TK), Anna Kankaanpää (AK), Mari Herttalampi (MH), Merja Rantakokko ja Johanna Eronen (JE).
TRAILS-hankkeen aineistoa hyödyntäneet pro gradu -tutkielmat:
1. Ahola, J. (2021). Sosioemotionaalisen käyttäytymisen ja temperamentin yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon yli 50 vuoden seuranta-asetelmassa. (TK)
2. Lampinen, H. (2021). Alkoholin käyttö ja kognitiivinen toimintakyky 61-vuotiaana. (KK)
3. Strömberg, S. (2021). Ammatillisen identiteetin yhteys työhyvinvointiin ja eläköitymiseen. (KK)
4. Huupponen, I. (2022). Lukemisen jatkuvuus aikuisiässä ja sen yhteys noin 60-vuotiaiden mielen hyvinvointiin. (KK)
5. Tuomi-Karila, A.-M. (2022). Kognitiivisen toimintakyvyn yhteys tietotekniikan käyttöön myöhäisaikuisuudessa. (KK)
6. Laukkanen, K. (2023). Työssä jatkaminen eläkeiässä. Taustatekijöitä ja syitä eläkeaikaiseen työntekoon. (KK)
7. Vuori, M. (2023). Optimismi lapsuudesta myöhäisaikuisuuden kynnykselle. (KK)
8. Taulos, A. (2024). Neuroottisuuden yhteys sosiaaliseen hyvinvointiin 10 vuoden seurannassa. (TK)
9. Moilanen, M. (2024). Isovanhemmuuden yhteys mielen hyvinvointiin. (TK)
10. Weckman, N. (2024). Teknologian käytön yhteys mielen hyvinvointiin myöhäisaikuisuuden kynnyksellä. (KK)
11. Öhberg, K. (2024). Koetun iän yhteys 60-vuotiaiden vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon. (KK)
12. Vähä-Mustajärvi, K. (2024). Vapaa-ajan viettotavat ja työhyvinvointi: palautuminen mediaattorina. (KK)
13. Olli, T. (2024). Viiden Suuren persoonallisuuden piirteen yhteys koettuihin vaikeuksiin 60-vuotiailla: masentuneisuuden tuntemukset välittävänä tekijänä. (KK)
14. Hokkanen, L. (2025). Sosioekonomisen aseman yhteydet 60-vuotiaiden liikemittarilla mitattuun liikkumisen määrään eri intensiteettitasoilla. (AK)
15. Kiviharju, P. & Mäkelä, T. (2025). 50–61-vuotiaiden työidentiteetin kehitys sekä yhteys persoonallisuuden piirteisiin ja haluun jatkaa työntekoa eläköitymisen jälkeen. (MH)
16. Karppanen, M. (2025). Persoonallisuuden piirteiden yhteys eroavaisuuksiin liikemittarilla mitatun ja itseraportoidun vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrässä myöhäisaikuisuudessa. (TK ja MR)
17. Roth, S. (2025). Työn aikapaineiden ja vaikutusmahdollisuuksien yhteys työhyvinvointiin myöhäisaikuisuudessa. (JE)
Aiemmin Lapsesta aikuiseksi -aineistosta tehdyt tutkielmat:
1. Aalto, P., Hurskainen, H., Kangas, A. , Kanto, R., Mönkkönen, A., & Seila, A. (1975). Aggression riskiryhmät. (LP)
2. Aittola, M. (2010) Liikunta mielialan säätelykeinona (TF ja MLK)
3. Anttonen, P. (2002). Kodista muuttamisen yhteys lapsuuden toimintastrategioihin ja varhaisaikuisuuden kehitystehtäviin. (LP)
4. Ekman, C., & Jokelainen, J. (2013). Avoimuuden, muistin, koulutuksen, ammattiaseman sekä alkoholin käytön yhteydet keski-iässä. (KK)
5. Erkinantti, P. (1988). Yhteisyydentunteen ilmentyminen nuorten aikuisten sosiaalisessa toiminnassa. (LP)
6. Flyktman, S. (2006). Keski-iän parisuhteen laatua ja kestävyyttä selittäviä tekijöitä. (KK)
7. Granberg, M. (2003): Onko tunneälyllä yhteyttä työelämään? (MK)
8. Grönroos, P. (2007). Työuralla menestymisen osa-alueet, persoonallisuus, strategiat ja attribuutiot. (KK)
9. Haapa-aho, S., & Koivulahti, H. (2009). Onnellisuuden pysyvyyden ja elämäntapahtumien väliset yhteydet keskiaikuisuudessa. (KK)
10. Harjula, S. (2020). Työstä palautuminen ja työn voimavarat keski-iässä. (KK)
11. Hautsalo, K., & Rytkönen, O. (1999). Parisuhteen laatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. (UK)
12. Heikkilä, K. (1990). Nuoren muutto kotoa. (LP)
13. Heinonen, S. (2003): Kuinka persoonallisuuden piirteet kytkeytyvät seksuaaliseen käyttäytymiseen ja seksuaaliseen tyytyväisyyteen? (MK)
14. Hetemäki, M. (2016). Neuroottisuus, lääkkeiden käyttö ja sairaudet. (KK)
15. Hietalahti, M. (2009). Persoonallisuuden piirteiden, elämänarvojen ja hyvinvoinnin väliset yhteydet keski-ikäisillä. (KK)
16. Husu, K. (2020). Henkilökohtaisten arvojen ja sosiaalisen liikkuvuuden yhteys terveyskäyttäytymiseen keski-iässä. (KK)
17. Häkkinen, A. (2017). Lapsuudessa mitatun persoonallisuuden yhteys työmarkkinatulemiin. (JVI)
18. Hämäläinen, M. (1991). Aggressiivisuus poikien rikollisuuden ennustajana. (LP)
19. Hänninen, J., & Niemi, M. (2014). Keski-ikäisten sosiaalisen verkostopääoman ja psyykkisen hyvinvoinnin rakenne ja yhteydet tietokoneen aktiivikäyttöön. (KK)
20. Härkönen, L.-K. (1997). Naisten ja miesten terveydentilan pysyvyys aikuisiässä. (LP)
21. Hölsä, H. (1999). Lapsuusajan suotuisten kehitystekijöiden yhteys hyvään sosialiseen toimintakykyyn aikuisiässä. (LP)
22. Ikonen, H., Jokela, R., & Keskitalo-Kauppinen, M. (1991). Toteutuvatko ennusteet – tuleeko ujoista lapsista ujoja aikuisia? (LP)
23. Immonen, M. (2006). Epänormatiivisten elämäntapahtumien ajoittuminen ja kasautuminen sekä yhteydet elämänhallinnan tuntuun ja psykologiseen hyvinvointiin. (KK)
24. Iso-Ilomäki, P. (1988). Lapsuudenkoti retrospektiivisesti tarkasteltuna. (LP)
25. Jalonen, N. (2011). Työn haasteellisuuden ja tunteiden hallinnan merkitys psykologiselle työstä palautumiselle: palautumisen riski- ja voimavaratekijät. (MLK)
26. Karttunen, R. (2010) Keski-ikäisen ikäkokemus, ihanneikä ja hyvinvointi. (KK)
27. Karvinen, K. (2004). Keski-ikäisten elämänteemat. (KK)
28. Karvonen, J. (2018). Temperamentin yhteys fyysiseen aktiivisuuteen aikuisiässä. (KK)
29. Kaski, T. (2004). Mustasukkaisuus tunteiden säätelyn ongelmana. (MK)
30. Kekäläinen, T. (2015). Persoonallisuuden ja käden puristusvoiman yhteys keski-iässä. (KK)
31. Kettunen, N., & Krats, S. (1996). Parisuhteen laadun ja perheilmapiirin yhteys lastenkasvatuskäytäntöihin. (LP)
32. Kinnunen, U., Rajaniemi, K., Salo, S., & Vedenoja, A. (1980). Nuorten sosiaalinen kehitys. (LP)
33. Kokko, K. (1996). Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi. (LP)
34. Kostamo, P. (2002). Taloudellisen stressin yhteys hyvinvointiin: persoonallisuuden yhteyttä muuntava rooli. (UK)
35. Korkalainen, A. (2007). Psykologian tutkimuksessa käytettyjen hyvinvoinnin osa-alueiden suhde toisiinsa, masentuneisuuteen, persoonallisuuden piirteisiin ja objektiivisiin tekijöihin. (KK)
36. Kovalainen, K. (2002). Parisuhdeidentiteetin ja turvallisen kiintymystyylin yhteys parisuhteen laatuun. (LP)
37. Kovanen, S. (1998). Mukautuva toimintastrategia - sen pysyvyys ja yhteydet elämänkulkuun. (LP)
38. Kurki, L. (2010) Pilvilinnoja vai ihan oikeita unelmia? Haaveen käsitteen laadullinen tarkastelu. (KK ja PN)
39. Kuronen, K. (2002). Naisten ura- ja perhesuuntautuneisuuden taustat ja jatkuvuus ikävaiheesta toiseen. (LP)
40. Kämäräinen, R., & Seppälä, M. (2015). Parisuhdeväkivalta, alkoholin käyttö ja masennus Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen valossa. (JH)
41. Lahdenperä, A., & Ojala, T. (1991). Äiti yksinhuoltajana: Miten elämänmuutos vaikuttaa äitiin ja lapseen? (LP)
42. Laine, P., & Väisänen, E.-L. (2011). Persoonallisuuden piirteiden ja tunteiden säätelystrategioiden yhteydet työn imuun 50-vuotiailla. (MLK)
43. Laitanen, M. (2012). Stressi ja sen kehkeytyminen ja yhteydet hyvinvointiin keskiaikuisuudessa. (KK)
44. Latvala, J. (2001). Neuroottisuuden, tunnollisuuden ja kognitiivisten toimintastrategioiden suhde työn ja perheen vuorovaikutusongelmien kokemiseen. (LP)
45. Lintula, S. (1993). Nuorten aikuisten naisten elämäntyyli: Haastatteluaineiston kvalitatiivinen analyysi. (LP)
46. Liski, A.-L., & Määttä, L. (2014). Keski-ikäisten identiteetin kehittyminen ja sen yhteydet elämäntapahtumiin. (KK)
47. Lousa, I. (2015). Keski-ikäisten ystävyyssuhteiden määrän ja laadun yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. (KK)
48. Malinen, K. (2004). Temperamentin yhteys parisuhteen laatuun ja kestävyyteen 42-vuotiailla naisilla ja miehillä. (UK)
49. Manninen, T. (2002). Aikuisen identiteetti ja hyvinvointi elämän eri alueilla. (UK)
50. Mesiäinen, P. (2004). Itseen liittyvien voimavarojen ja ikääntymisen rooli työttömyyden ja subjektiivisen terveyden välisessä yhteydessä. (KK)
51. Miettinen, L. (2017). Tupakointitottumusten jatkuvuus ja muutokset varhaisaikuisuudesta keski-ikään sekä niiden yhteydet elämäntapahtumiin. (KK)
52. Männikkö, K. (1997). Aikuisten kiintymystyylien määritys itsearviointimenetelmällä ja niiden yhteydet sosiaalisen vuorovaikutuksen laatuun. (LP)
53. Nenonen, E. (1991). Aggressiivisuus tyttöjen sosiaalisen käyttäytymisen ennustajana. (LP)
54. Niemijärvi, M. (2016). 50-vuotiaiden suomalaisten mielenterveys – kokonaisvaltainen näkökulma: hyvinvointi ja mielenterveyden häiriöt. (KK)
55. Nieminen, I. (2012). Elämänarvojen yhteys työn ja perheen väliseen vuorovaikutukseen. (JR)
56. Niittymäki, R. (2001). Valikoiva parinmuodostus emootion ja käyttäytymisen säätelyn alueella sekä sen ilmeneminen puolisoiden ja lasten perheilmapiiriarvioinneissa. (LP)
57. Ohranen, M. (1996). Naisen työura ja persoonallisuus: kehityksellinen näkökulma. (LP)
58. Oinas, J. (2011). Kiintymystyylit, kiintymyksen turvallisuus, koettu sosiaalinen tuki ja tunneilmaisun ristiriita keskiaikuisuudessa: pitkittäistutkimuksellinen näkökulma. (MLK)
59. Oksanen, P. (2016). Vapaa-ajan harrastusten yhteys 50-vuotiaiden toive-eläkeikään ja eläkeaikaisen ansio- ja vapaaehtoistyön aikomuksiin. (KK)
60. Oravala, S. (1998). Elämän käännekohdat. (LP)
61. Palosaari, E. (2008). Konstruktiivisen ja mukautuvuuden polut sukupolvelta toiselle: kasvatuksen, persoonallisuuden ja sosioekonomisen aseman merkitys. (KK)
62. Parikka, K. (2010). Työn ja perheen välinen ristiriita pikkulasten, alakoululaisten ja nuorten vanhempien kokemuksena. (JR)
63. Parkkinen, P. (2003): Seksuaalikäyttäytymisen, parisuhdetekijöiden ja uskonnollisuuden yhteys parisuhteessa elävien seksuaaliseen käyttäytymiseen. (MK)
64. Paulanto, K. (1997). Vanhemman depressiivisyyden yhteydet aviolliseen epäsopuun, kasvatuskäytäntöihin ja lapsen käyttäytymiseen. (UK)
65. Pekkarinen, M. (2010). The compulsive and the engaged? On the possibility of enthusiastic workaholism. (JR)
66. Pekonen, M. (2003). Persoonallisuuden ja koulutuksen yhteydet tietokoneen käyttöön ja eri käyttötarkoituksiin. (KK)
67. Peltonen, N. (2010) Hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden väliset yhteydet - pitkittäisseuranta 42-vuotiaasta 50-vuotiaaksi. (KK)
68. Pesu. L. (2010) Eksistentiaalisten kokemusten yhteys toisiinsa, hyvinvointiin ja masentuneisuuteen keski-ikäisillä. (KK)
69. Pitkänen, T. (1990). Alkoholiperheiden lasten kehityksen seuranta kouluikäisistä nuoriksi aikuisiksi. Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologian laitos.
70. Rantala, M. (2005). Elämänhistorian kalenterin käyttö työttömyyden ja parisuhteesta eroamisen yhteyksien tutkimisessa. (KK)
71. Riihimäki, A. (2001). Heikon sosiaalisen toimintakyvyn riskitekijät suotuisan kehitystaustan omaavilla ihmisillä. (LP)
72. Rintaluoma, N. (2013). Keski-iän kriisi: 42-vuotiaiden elämänpohdinnallisuus ja sen yhteys persoonallisuuden piirteisiin sekä psykologiseen hyvinvointiin. (KK)
73. Riska, H. (2017). Sosioekonomisen aseman ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet 42 vuoden seurannan aikana. (KK)
74. Ritala, S. (2008). Kognitiiviset ajattelu- ja toimintastrategiat työn stressitekijöiden ja työhyvinvoinnin välisten yhteyksien selittäjänä. (KK yhdessä Saija Maunon kanssa)
75. Roihu, H. (2005). Työn psykososiaaliset stressitekijät ja hyvinvointi: viiden suuren persoonallisuuden piirteen yhteyttä muuntava rooli. (UK)
76. Rokka, P., & Sundelin, A. (1993). Nuorten naisten elämän orientaatio Straussin lähestymistavalla tarkasteltuna. (LP)
77. Saarenpää, M. (1998). Havainnoidun perhevuorovaikutuksen ja koetun perheilmapiirin väliset yhteydet. (LP)
78. Sainio, M. (2002) Elämän perustan vahvuus ja persoonallinen kontrolli ja elämänhallinta. (LP)
79. Sainio, P. (2013). Työn merkitys 50-vuotiailla: ennakoivat tekijät ja seuraamukset. (KK)
80. Savioja, K. (1998). Lasten behavioraalisuus erilaisten tutkimusmenetelmien valossa. (LP)
81. Seppänen, S. (2012). Persoonallisuuden piirteiden, optimismin ja itsetunnon rakenteet sekä hyvinvointia selittävät tekijät keski-iässä. (KK)
82. Shehadeh, H. (2012). Persoonallisuuden myönteinen kehitys keski-iässä: sopeutuminen ja kasvu sekä niiden yhteydet hyvinvointiin, eheyteen ja viisauteen. (KK)
83. Sihvo, T. (2003). Työn piirteiden yhteydet parisuhteen laatuun. (UK)
84. Suomalainen, S. (2003). Mustasukkaisuuden, neuroottisuuden ja sukupuolen yhteys parisuhteen laatuun. (MK)
85. Surkka, H. (2005). Aggressiivisuuden jatkuvuus lapsuudesta keski-ikään: prososiaalisuus suojaavana tekijänä. (KK)
86. Syrén, S. (2014). Tulotaso ja persoonallisuus hyvinvoinnin osatekijöinä. (JP)
87. Tirkkonen, A. (2002).Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapsille perhevuorovaikutuksen välityksellä. (MK)
88. Tuori, S. (2015). Työurat työmarkkinoiden murroksessa : työuran vakauden yksilökohtaiset taustamekanismit vuoden 1959 syntymäkohortilla. (IV ja MJ)
89. Valjakka, H. (2005). Työn ja perheen vuorovaikutus – ristiriidoista myönteiseen siirräntään. (UK)
90. Vitikka-Koponen, P. (2019). Sosioekonomisen aseman, musiikkiharrastuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteydet. (KK)
91. Väre, A. (2019). Psyykkisen stressin välittävä rooli psykososiaalisen työkuormituksen ja eläketoiveen välillä. (KK)
| Vuosi | Ikä | Osanottajat | Menetelmät |
| 1968 | 8 | 196 poikaa 173 tyttöä |
Toveriarviointi Opettaja-arviointi Persoonallisuuskyselyt |
| 60 poikaa | Aggressiivisuuslomakkeet Koulusaavutustestit |
||
| 1969 | 9 | 60 poikaa | Aggressiivisuuskone (PAM) |
| 174 poikaa | Opettaja-arviointi | ||
| 1974 | 14 | 189 poikaa 167 tyttöä |
Toveriarviointi Opettaja-arviointi |
| 77 poikaa 77 tyttöä |
Oppilaan haastattelu Vanhempien haastattelu |
||
| 1980 | 20 | 68 miestä 67 naista |
Haastattelu Itsearviointilomakkeet |
| 1986 | 27 | 166 miestä 155 naista |
Postitettu elämäntilannekysely Psykologinen haastattelu + EPQ, SSS |
| 1992 | 33 | 123 miestä 126 naista |
NEO-PI (Costa & McCrae) TV:n katselu -kysely |
| 1995 | 36 | 161 miestä 152 naista |
Postitettu elämäntilannekysely Psykologinen haastattelu + lomakkkeet |
| 1997-1999 | 38-40 | 55 miestä + puolisot 54 naista + puolisot |
Haastattelu + lomakkeet Perheen havainnointi |
| 7-13 | 149 tutkittavien lasta | Laboratoriotestit Lomakkeet Opettajan ja vanhemman arviointi |
|
| 2001 | 42 | 151 miestä 134 naista |
Postitettu elämäntilannekysely Psykologinen haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus |
| 2009 | 50 | 141 miestä 127 naista |
Postitettu elämäntilannekysely Psykologinen haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus |
| 2020-2021 | 61 | 99 miestä 107 naista |
Postitettu elämäntilannekysely Psykologinen haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus Liikemittaritutkimus |
| Pääaineistonkeruuvaiheet lihavoituna. PAM = Pulkkinen Aggression Machine, EPQ = Eysenck Personality Questionnaire, SSS = Sensation Seeking Scale, NEO-PI = Neuroticism, Extraversion, Openness Personality Inventory | |||
| Tutkimuksen johtaja: prof. emerita Lea Pulkkinen 1968-2012, dosentti Katja Kokko 2013- | |||