Jyväskylän yliopisto jälleen Suomen paras julkaisujen avoimuudessa

Jyväskylän yliopisto on jälleen kerran päihittänyt muut kotimaiset yliopistot julkaisujen avoimuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) julkaisutilastojen mukaan Jyväskylän yliopiston vertaisarvioiduista julkaisuista on avoimesti saatavilla taas huikeat 94 prosenttia.
Julkaistu
12.5.2026

Myös kaikkien julkaisujen avoimuudessa Jyväskylän yliopisto (JYU) saavutti yliopistoista korkeimman avoimuusluvun, 88 prosenttia. 

Vuonna 2025 avoimuuden kolmen kärkeen JYU:ssa nousivat informaatioteknologian tiedekunta (98 %), kauppakorkeakoulu (97 %) ja liikuntatieteellinen tiedekunta (96 %), joissa vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuus lähestyy jo sataa prosenttia.

KUVA 1.  Jyväskylän yliopiston ja sen tiedekuntien vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuus vuonna 2025
 

Tulos kertoo vahvasta sitoutumisesta avoimeen tieteeseen arjen tutkimustyössä. 
 

Olen erittäin ylpeä ja iloinen yliopistomme tutkijoiden ja avoimen tiedon keskuksen yhteistyönä saavutetusta julkaisujen avoimuustuloksesta ja haluan esittää lämpimät onnittelut ja kiitokset! Avoimena julkaisumme saavuttavat paremman näkyvyyden ja ovat laajalti saavutettavissa ilman maksukynnyksiä. Näin tutkittu tieto leviää laajemmalle ja tehokkaammin ja on vaikuttavampaa kun siihen viitataan enemmän, kommentoi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaava vararehtori Kaisa Miettinen.
 

Rinnakkaistallentaminen täydentää avointa julkaisemista

Vuonna 2025 Jyväskylän yliopistossa julkaistiin kaiken kaikkiaan 2601 vertaisarvioitua julkaisua, joista 2441 on avoimesti saatavilla. 71 prosenttia julkaistiin joko kokonaan avoimissa tiedelehdissä (open access) tai hybridilehdissä, joissa yksittäisen artikkelin voi julkaista avoimesti erillistä julkaisumaksua vastaan.

Lähes neljännes (23 %) vertaisarvioiduista julkaisuista puolestaan avattiin rinnakkaistallentamalla ne joko kustantajan versiona tai vertaisarvioituna käsikirjoituksena JYU:n avoimeen JYX-julkaisuarkistoon. 

Rinnakkaistallentaminen on tutkijalle vaivaton ja maksuton tapa varmistaa tutkimuksen avoin saatavuus myös silloin, kun se ei ilmesty avoimessa lehdessä. Avoimuus lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, kun julkaisut tavoittavat laajemman yleisön niin tiedeyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin, muistuttaa palvelupäällikkö Jutta Aalto Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksesta.
 

KUVA 2.  Vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuus julkaisukanavan mukaan: hybridi‑OA, OA‑kanavat ja rinnakkaistallennus.


Yhteistyö yksiköiden kanssa tuottaa tulosta

Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus (OSC) edistää avointa tiedettä huomioiden koko tutkimusprosessin tutkimuksen suunnittelusta julkaisemiseen ja tutkimusaineistojen avaamiseen. OSC toimii tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden tukena ja tarjoaa monipuolisesti koulutusta ja ohjausta avoimesta julkaisemisesta sekä kehittää avoimuuteen liittyviä käytäntöjä ja palveluja. 

Vuonna 2025 Avoimen tiedon keskuksen julkaisemisen palveluissa rinnakkaistallennusta tehostettiin ottamalla systemaattisesti yhteyttä niihin kirjoittajiin, jotka eivät vielä olleet toimittaneet julkaisujaan rinnakkaistallennettavaksi. Samalla tiivistettiin yhteistyötä tiedekunta- ja laitosjohdon kanssa julkaisutilastojen laadun varmistamiseksi ja julkaisujen saattamiseksi avoimesti saataville. Tämä työ tuotti nyt tulosta julkaisujen avoimuudessa.

Uusia työkaluja ja linjauksia avoimen julkaisemisen tueksi

Työ avoimuuden edistämiseksi jatkuu. Vuoden 2026 alussa Jyväskylän yliopisto otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön Open Journal Finder-palvelun, josta tutkijat voivat vaivattomasti etsiä avoimia julkaisukanavia. Jyväskylän yliopiston tutkijat voivat hyödyntää tiedelehtikustantajien kanssa neuvoteltuja avoimen julkaisemisen sopimuksia, joissa julkaisemisen kustannukset on sisällytetty kirjaston lehtitilausten lisenssimaksuihin. Open Journal Finderin avulla kirjoittaja voi tarkastaa, kuuluuko lehti sopimusten piiriin. Täydentyvä palvelu tulee jatkossa sisältämään myös kotimaiset avoimet tiedelehdet.

Lisäksi maaliskuussa 2026 voimaan astunut RRS-linjaus (esilisensointimalli) vahvistaa tutkijan mahdollisuuksia avoimuuteen entisestään: tutkija voi esilisensoida ja rinnakkaistallentaa kaikki vertaisarvioidut artikkelinsa ilman erillisiä lupaprosesseja ja ilman julkaisuviivettä (embargo).