Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään kolme nuorta huippututkijaa
Ymmärrystä valon ja aineen vuorovaikutuksesta
Tutkijatohtori Shivani Verma sai 242 000 euron rahoituksen fysikaalisen kemian tutkimukseen. Verma on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa toukokuusta 2025. Hänen projektiaan ohjaa kemian professori Gerrit Groenhof.
Verma tutkii projektissaan, miten valon ja molekyylien värähtelyjen välinen voimakas kytkentä voi muuttaa kemiallisten reaktioiden kulkua. Kokeet viittaavat siihen, että tämä ilmiö on olemassa, mutta sen vaikutusmekanismit ovat vielä epäselviä. Verma aikoo kehittää uuden, atomitasolle ulottuvan simulaatiomenetelmän, jolla voidaan ennustaa kyseisen kytkennän vaikutuksia. Lopputuloksena syntyy avoin työkalu ja uutta ymmärrystä siitä, miten valon ja aineen vuorovaikutus voi ohjata kemiallista reaktiivisuutta.
Tarkkoja simulaatioita hiukkaskiihdytinkokeisiin
Tutkijatohtori Hendrik Roch sai 226 000 euron rahoituksen hiukkasfysiikan tutkimukseen. Roch on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa tammikuusta 2026. Hänen projektiaan ohjaa apulaisprofessori Heikki Mäntysaari.
Rochin hanke yhdistää raskaiden ytimien törmäyskokeista ja elektroni-protoni-törmäyksistä saatavat tiedot samaan tilastolliseen analyysikehykseen. Tavoitteena on hahmottaa atomiytimen suuren energian rakenteen ja kvarkki-gluoniplasman ominaisuuksien yhteys. Hanke hyödyntää moderneja bayesilaisia menetelmiä ja kehittää avoimen lähdekoodin laskentatyökalun, joka tuottaa tarkkoja ja toistettavia simulaatioita tuleviin hiukkaskiihdytinkokeisiin. Projekti tarjoaa uuden, dataan perustuvan kokonaiskuvan siitä, miten gluonien käyttäytyminen protonissa ja atomiytimessä ja kuuman QCD-aineen ominaisuudet liittyvät toisiinsa.
Standardimallin rajojen testausta jäähdytetyillä ioneilla
Tutkijatohtori Franziska Maier sai 226 000 euron rahoituksen ydinfysiikan projektilleen, jonka aiheena ovat erittäin tarkat atomimassamittaukset hiukkasfysiikan standardimallin rajojen testaamiseen. Maier työskentelee parhaillaan yhdysvaltalaisessa Facility for Rare Isotope Beams (FRIB) -tutkimuslaitoksessa. Jyväskylässä hän siirtyy akatemiaprofessori Anu Kankaisen ja fysiikan professori Iain Mooren ohjaukseen.
Maierin hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ennätyksellisen tarkat atomimassamittaukset lyhytikäisille radioaktiivisille isotoopeille, joita tuotetaan Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion IGISOL-laitteistolla. Projekti hyödyntää uutta laitteistoa ionien voimakkaaseen jäähdytykseen, mikä parantaa massamittausten tarkkuutta huomattavasti. Ensimmäinen sovellus on alumiini-26 isotoopin supersallitun beetahajoamisen Q-arvon mittaus. Jäähdytettyjen radioaktiivisten ionien tarkkuusmassaspektrometria avaa uusia mahdollisuuksia niin ydinfysiikan perustutkimukseen, hiukkasfysiikan standardimallin testaamisen kuin neutriinofysiikkaan.
