Kristian Meissnerin tavoitteena entistä avoimempi Konneveden tutkimusasema

Konneveden tutkimusaseman johtajan tehtävä kiinnosti Kristian Meissneriä, koska siinä yhdistyvät monet hänen urallaan kertyneet kokemukset ja kiinnostuksen kohteet. 

- Olen työskennellyt yli 20 vuotta ympäristöhallinnossa erilaisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Tehtävä tutkimusaseman johtajana tarjoaa mahdollisuuden tutustua yliopistomaailmaan uudesta näkökulmasta ja hyödyntää samalla aiemmissa tehtävissä kertynyttä kokemustani. Konneveden seutu on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä, sillä minulla on mökki Rautalammilla ja alue on tullut tutuksi jo lapsuudesta lähtien, kertoo Konneveden tutkimusaseman johtaja Kristian Meissner Jyväskylän yliopistolta. 

Paluu juurille Jyväskylään 

Meissnerin akateeminen polku alkoi Jyväskylän yliopistosta, jossa hän opiskeli hydrobiologiaa. Filosofian maisteriksi valmistumisen jälkeen hän siirtyi Oulun yliopistoon viimeistelemään väitöskirjaansa. Tämän jälkeen hän on tehnyt pitkän uran ympäristöhallinnossa erilaisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä muun muassa Pohjois-Savon ja Suomen ympäristökeskuksissa.  

- Nyt tuntuukin hienolta palata tavallaan alkuperäiseen opinahjoon, iloitsee Meissner.  

Urallaan Meissner on ollut erityisen kiinnostunut ympäristöseurannan kehittämisestä, uusista menetelmistä ja niiden käytännön hyödyntämisestä. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti uusien DNA-pohjaisten menetelmien kehittämiseen sekä kansainväliseen standardointityöhön. Hän on edelleen aktiivisesti mukana kansallisten ja kansainvälisten standardointityöryhmien työssä. 

- Standardit luovat mm. ympäristöseurannan yhteisiä pelisääntöjä. Ne eivät määritä, miten perustutkimusta pitää tehdä, vaan luovat yhteisen perustan, jonka varaan luotettavaa ympäristöseurantaa ja -päätöksentekoa voidaan rakentaa, painottaa Meissner 

Konnevesi tarjoaa puitteet monialaiselle tutkimukselle 

Meissnerin mukaan Konneveden tutkimusasema tunnetaan korkeatasoisesta tutkimuksestaan. Raakku- ja lintututkimus ovat tästä, monien muiden hankkeiden ohella, erinomaisia esimerkkejä. Hänen mukaansa aseman vahvuuksia voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin myös biologian ulkopuolisilla aloilla. 

- Konneveden tutkimusasema voisi tarjota puitteita myös esimerkiksi yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle, matkailututkimukselle, arkeologialle tai vaikkapa humanististen alojen kirjoitusretriiteille. Yhteistyötä voidaan kehittää entistä vahvemmin myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa, selventää Meissner. 

Tutkimusaseman sijainti Etelä-Konneveden kansallispuiston läheisyydessä tekee siitä poikkeuksellisen tutkimusympäristön. Erityisesti metsä- ja vesistötutkimuksen kokeelliselle tutkimukselle asema tarjoaa ainutlaatuiset puitteet. Myös alueen reittivedet, metsät ja suojelualueet mahdollistavat monipuolisen tutkimuksen eri tieteenaloilla. 

- Täällä voidaan tutkia esimerkiksi luonnon ennallistamista, kalakantojen kehitystä, metsien monimuotoisuutta tai kestävää luontomatkailua. Ympäristö tarjoaa ainutlaatuiset puitteet uusille yhteistyöavauksille, toteaa Meissner. 

Kohtaamispaikka tutkimukselle, opetukselle ja yhteistyölle 

Meissnerin mukaan tutkimusaseman suurimpia vahvuuksia ovat korkeatasoinen tutkimusinfrastruktuuri, osaava henkilökunta ja monipuolinen toimintaympäristö. Tutkimusta tukevat tekninen henkilöstö, majoitus- ja ravintolapalvelut sekä opetukseen soveltuvat luento- ja kurssitilat. 

Tulevina vuosina tavoitteena on tehdä asemasta entistä avoimempi ja saavutettavampi ympäristö tutkijoille, opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille. Tavoitteena on vahvistaa sen roolia tutkimuksen lisäksi koulutuksen, seminaarien, työpajojen ja monitieteisen yhteistyön kohtauspaikkana. 

- Haluamme tarjota kaikille lämpimän vastaanoton ja matalan kynnyksen tulla mukaan toimintaan. Kyse on paljon muustakin kuin tutkimuksen tekemisestä. Se tarjoaa erinomaiset puitteet myös oppimiselle, verkostoitumiselle ja uusien yhteistyöideoiden synnyttämiselle, sanoo Meissner. 

Verkostot avainasemassa tutkimusaseman kehittämisessä 

Lähivuosina toiminnassa panostetaan erityisesti infrastruktuurin kehittämiseen, verkostojen vahvistamiseen ja tunnettuuden lisäämiseen. Meissnerin tavoitteena on tarkastella tutkimusaseman tulevaisuuden tarpeita avoimesti ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti yhdessä alueen toimijoiden kanssa. 

- Haluamme vahvistaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kasvattaa myös kansainvälistä yhteistyötä entisestään, kertoo Meissner. 

Tärkeä kehittämiskohde on myös oppilaitosyhteistyön vahvistaminen. 

- Tavoitteena on tuoda tutkimusasemaa tutuksi entistä laajemmalle joukolle koululaisia, opiskelijoita ja muita tieteestä kiinnostuneita. Tutkimusasema voi parhaimmillaan toimia siltana tieteen ja ympäröivän yhteiskunnan välillä, sanoo Meissner.  

Avoin kutsu yhteistyöhön 

Uuden tehtävänsä alkaessa Meissner lähettää avoimen kutsun tutkijoille, opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille. 

- Lämpimästi tervetuloa Konnevedelle! Olemme kuulolla ja keskustelemme mielellämme uusista yhteistyömahdollisuuksista. Jos etsit paikkaa tutkimukselle, kurssille, seminaarille tai muulle toiminnalle, kannattaa olla yhteydessä. Mahdollisuuksia on runsaasti, toivottaa Meissner.