Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -tutkimuksen ja TRAILS-hankkeen uutisia
17.9.2025
Näkökulma: Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen kaltaisia seurantatutkimuksia tarvitaan
Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö Tuuli Pitkänen kirjoitti blogitekstin otsikolla ”Nuoruudesta vanhuuteen – pitkittäistutkimusten tuloksilla on kysyntää”. Tekstissään Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineistoa paljon analysoinut Pitkänen peräänkuuluttaa pitkittäistutkimusten tarjoamia ainutlaatuisia mahdollisuuksia seurata ilmiöiden pysyvyyttä ajassa. Hän on huolissaan siitä, miten nykyiset vaatimukset tarkoista tutkimussuunnitelmista ja aikarajoista saattavat hankaloittaa pitkien seurantatutkimusten toteuttamista tulevaisuudessa. Tästä huolimatta Pitkänen kannustaa tutkijoita luomaan jatkossakin uusia pitkittäistutkimuksia.
Artikkeli luettavissa täältä.
9.9.2025
Tutkimusuutinen: Psykologiset tekijät voivat olla merkittäviä työurien pidentämisen näkökulmasta
Tuoreessa tutkimusjulkaisussa selvitettiin generatiivisuuden, eli halun huolehtia seuraavan sukupolven hyvinvoinnista, ja mielen hyvinvoinnin yhteyksiä eläketoiveisiin myöhäisaikuisuuden kynnyksellä. Väitöskirjatutkija Emmi Reinilän ja kumppaneiden tutkimus perustui Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineistoon, joka oli kerätty tutkittavien ollessa 42-, 50-, ja 61-vuotiaita.
Tulosten mukaan henkilöt, jotka raportoivat korkeampaa generatiivisuuden tai mielen hyvinvoinnin tasoa, toivoivat yleisemmin jäävänsä eläkkeelle aikaisintaan alimmassa vanhuuseläkeiässä. Lisäksi henkilöt, jotka raportoivat korkeampaa generatiivisuutta, halusivat todennäköisemmin jatkaa työskentelyä eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Alkuperäinen tutkimusjulkaisu luettavissa täältä.
5.9.2025
Näkökulma: Viisikymppiset viettävät keskimäärin aktiivista elämää ja nostavat kodin ja perheen elämän tärkeimmiksi asioiksi
Tutkimusjohtaja Katja Kokko kertoo Iltalehden artikkelissa, että viisikymppisten elämä näyttäytyy keskimäärin aktiivisena. Kokon mukaan keski-ikäisten ihmisten mielen hyvinvointi lisääntyy ja aikaisempien ikävaiheiden tapaan perhettä ja kotia pidetään elämän tärkeimpinä asioina. Työn ja opiskelun vähentäessä merkitystään myös muut läheiset ihmissuhteet nousevat keski-iässä aikaisempaa tärkeämmiksi.
Lue lisää Iltalehden artikkelista (tilaajille).
4.9.2025
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola esitteli väitöstutkimustaan Liikuntatieteen päivillä
Liikuntatieteen päivät järjestettiin 3.–4.2025 Liikuntatieteellisen tiedekunnan tiloissa Jyväskylässä. Päivien teemana oli tänä vuonna ”samalla viivalla liikunnassa”. Väitöskirjatutkija Johanna Ahola osallistui nuorten tutkijoiden kilpailuun esittelemällä väitöskirjansa viimeistä osajulkaisua otsikolla ”Miten persoonallisuuden piirteiden profiilit, fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo kytkeytyvät toisiinsa?”. Tutkimuksen mukaan persoonallisuuden piirteiltään erilaiset ihmiset voivat olla taipuvaisia liikkumaan luonnostaan eri tavoilla, eivätkä siten välttämättä ole ”samalla viivalla liikunnassa”.
Lisätietoa tapahtumasta.
2.5.2025
Näkökulma: Persoonallisuudella on merkitystä siihen, miten liikumme
Erikoistutkija Tiia Kekäläinen kirjoitti Hyvä Selkä -lehteen asiantuntija-artikkelin otsikolla "Miksi joku nauttii liikkumisesta ja toiselle se on pakkopullaa?". Artikkeli käsitteli persoonallisuuden piirteiden merkitystä fyysisen aktiivisuuden määrään ja tapaan nykyisen tutkimustiedon valossa. Esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuus on tutkimusten mukaan yhteydessä runsaampaan fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas neuroottisuus vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Yksilöllisten erojen, kuten persoonallisuuden piirteiden, huomioiminen liikuntaneuvonnassa ja -ohjelmien suunnittelussa voi olla tärkeää liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi.
Lue lisää Hyvä Selkä -lehden numerosta 2/2025 (tilaajille).
26.4.2025
Näkökulma: Ikävaiheet muuttaneet muotoaan
Tutkimusjohtaja Katja Kokko kommentoi eri ikäkohorttien ikään liittyviä kokemuksia ja elämänvaiheita Sunnuntaisuomalaisen liitteessä otsikolla "Ikävaiheet muuttivat muotoaan: pitkä ikä ei aina tarkoita pitkää vanhuutta". Kokon mukaan myöhäisaikuisuutta tai myöhäiskeski-ikää kuvataan usein menetysten vaiheena. Nykytutkimus ei kuitenkaan tue tällaista näkökulmaa. Esimerkiksi itsetunto on tutkimusten mukaan korkeimmillaan keskimäärin 60-vuotiaana, ja mielen hyvinvoinnissa tapahtuu ennemmin suotuisia kuin kielteisiä muutoksia 61 ikävuoteen mennessä.
Lue lisää artikkelista (tilaajille).
24.4.2025
Tutkimusuutinen: Epäterveelliset elintavat voivat näkyä hyvinvoinnissa jo varhaisaikuisuudessa
Tuoreessa tutkimusjulkaisussa selvitettiin epäterveellisten elintapojen, kuten tupakoinnin, runsaan alkoholinkäytön ja vähäisen liikunnan, merkitystä mielen hyvinvointiin ja terveyteen aikuisuudessa. Erikoistutkija Tiia Kekäläisen johdolla kirjoitettu artikkeli perustui Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineistoon, joka oli kerätty tutkittavien ollessa 27-, 36-, 42-, 50- ja 61-vuotiaita. Tulosten mukaan epäterveellisten elintapojen haittavaikutukset olivat näkyvissä jo varhaisaikuisuudessa. Sekä sen hetkiset epäterveelliset elintavat että elintapojen kumuloituminen iän myötä olivat yhteydessä heikompaan mielen hyvinvointiin ja fyysiseen terveyteen. Mielen hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta erityisen haitallista oli runsas alkoholinkäyttö.
Lue lisää kustantajan kansainvälisestä tiedotteesta.
19.12.2024
Tutkimusuutinen: Positiivisten tunteiden kokeminen voi edistää liikunnallista elämäntapaa myös poikkeusoloissa
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tutkimuksessa hyödynnettiin TRAILS- hankkeessa koronapandemian aikana kerättyä aineistoa ja lisäksi Ikääntyvien ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen (PASSWORD) -tutkimuksen aineistoa.
Aiemman tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että liikunta parantaa mielen hyvinvointia. Tuoreet tutkimustulokset kuitenkin viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi myös auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
"Mielen hyvinvointi on tärkeä voimavaratekijä liikkumisen kannalta", liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Tiina Savikangas toteaa.
Voit lukea tutkimuksesta lisää tästä uutisesta.
1.11.2024
Tutkijatohtori Tiina Savikangas vieraili terveysliikunnan maailmankonferenssissa
Tutkijatohtori Tiina Savikangas osallistui 28.-31.10.2024 Pariisissa järjestettyyn 10th International Society for Physical Activity and Health -konferenssiin, jossa hän esitteli Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen alustavia tutkimustuloksia. Tutkimuksessa selvitetään aikuisiän fyysisen aktiivisuuden kehityskulkujen yhteyttä metabolisen oireyhtymän esiintyvyyteen 61-vuotiaana. Alustavien analyysien perusteella aineistosta tunnistettiin kolme erilaista vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden kehityskulkua 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi: pysyvästi aktiiviset, aktiivisuutta aikuisiässä lisänneet sekä pysyvästi inaktiiviset. Sekä pysyvästi aktiivisilla että aktiivisuuttaan lisänneillä oli alhaisempi todennäköisyys sairastaa metabolista oireyhtymää 61-vuotiaana kuin pysyvästi inaktiivisilla. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen aikuisiässäkin siis suojaa metabolisen oireyhtymän kehittyiseltä. Tulokset julkaistaan myöhemmin tieteellisessä julkaisussa.
23.10.2024
Tutkimusjulkaisu: Persoonallisuuden piirteet voivat selittää fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon jaksottamista päivän mittaan
Persoonallisuuden piirteiden yhteys päivittäiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon havaittiin väitöskirjatutkija Johanna Aholan johdolla kirjoitetussa, Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineistoon perustuvassa tutkimusartikkelissa. Persoonallisuuden piirteitä tutkittiin osallistujien ollessa 33-, 42-, 50- ja 61-vuotiaita. Persoonallisuuden piirteistä muodostettiin persoonallisuusprofiileja, jotka kuvasivat neuroottisuuden, ulospäinsuuntautuneisuuden, tunnollisuuden, avoimuuden ja ystävällisyyden piirteiden yhdistelmiä.
"Aineistostamme erottui viisi persoonallisuusprofiilia, jotka nimettiin joustaviksi, hauraiksi, yliohjautuviksi, aliohjautuviksi ja tavallisiksi," kertoo tutkimusjohtaja Katja Kokko.
Joustavien profiiliin kuuluville henkilöille kertyi sekä fyysistä aktiivisuutta että paikallaanoloa muita pidemmissä pätkissä, kun taas esimerkiksi hauraiden profiiliin kuuluvat henkilöt tauottivat useammin paikallaanoloaan. Pääset lukemaan koko tiedotteen täältä.
22.10.2024
Lapsesta aikuiseksi -tutkimus kiinnosti tutkimusvierailulla KU Leuven -yliopistossa
Tutkijatohtori Tiina Savikangas vieraili lokakuun lopussa KU Leuven -yliopistossa Belgiassa professori Jannique van Uffelenin johtamassa Physical Activity, Sport & Health -tutkimusryhmässä. Vierailun aluksi pitämällään luennolla hän käsitteli fyysisen aktiivisuuden arviointia erilaisissa pitkittäistutkimuksissa. Erityisesti Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen osalta käytiin vilkasta keskustelua fyysisen aktiivisuuden arvioinnin toistettavuudesta monia vuosikymmeniä jatkuneessa tutkimuksessa. Savikangas esiteli luennolla myös alustavia tutkimustuloksia, joiden perusteella suurin osa LAKU-tutkimuksen osallistujista on harrastanut vapaa-ajan liikuntaa useita kertoja viikossa 42-61-vuotiaana.
16.9.2024
Tutkija tavattavissa -vierailuja lukion terveystiedon tunneilla
Syyskuun alussa Laurea-ammattikorkeakoulussa Vantaalla gerontologian erikoistutkijanna aloittanut Tiia Kekäläinen on tehnyt kouluvierailuja Tutkija tavattavissa -palvelun kautta. Hän vieraili Martinlaakson lukiossa terveystiedon ensimmäisen kurssin tunnilla 29.8. ja etäyhteydellä Kalevan lukiossa abiturienttien terveystiedon tunnilla 16.9. Kekäläinen esitteli näissä tilaisuuksissa LAKU-tutkimusta ja siinä eri ikävaiheissa käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Hän kertoi vierailuilla yleisesti pitkittäistutkimuksen tekemisestä ja vastasi nuorten kysymyksiin. Nuoria kiinnosti erityisesti se, miten lapsuus- ja nuoruusikään liittyvät tekijät ennustavat myöhempää terveyttä.
10.9.2024
Tutkimusjohtaja Katja Kokko esitteli LAKU-tutkimuksen aineistonhallintaa CSC:n webinaarissa
CSC järjesti 10.9. virtuaalitapahtuman Käytännön aineistonhallintaa pitkittäistutkimuksissa. LAKU-tutkimusta vuodesta 2013 asti johtanut Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Katja Kokko kertoi tilaisuudessa, mitä yli 50 vuotta jatkuneessa seurantatutkimuksessa on pitänyt ottaa huomioon työkalujen muuttuessa ja aineiston jatkuvasti kasvaessa.
Käytännön aineistonhallinta ja kerätyn aineiston dokumentointi ovat keskeisiä pitkän aikavälin tutkimusprojekteissa, jotta aineisto säilyy käyttökelpoisena ja vanhempi ja uudempi aineisto ovat yhteentoimivia. Dokumentaation saatavuus ja ymmärrettävyys on varmistettava vuosien varrelta, vaikka työkalut ja alustat vaihtuisivat. On myös tärkeää, että aineistoon ymmärrettävää sekä hankkeen uusille tutkijoille että mahdollisille aineiston uudelleenkäyttäjille. LAKU-tutkimuksessa onkin panostettu erityisen huolellisesti aineiston rakenteen suunnitteluun ja metatietojen tallentamiseen, eli sen kuvaamiseen, mitä menetelmiä eri aineistonkeruuvaiheissa on käytetty.
24.7.2024
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola vieraili kansainvälisessä liikunta- ja urheilupsykologian konferenssissa
Liikunta- ja urheilupsykologiaan painottuva FEPSAC-konferenssi järjestettiin 15.-19.7.2024 Innsbruckissa, Itävallassa. Väitöskirjatutkija Johanna Ahola esitteli tapahtumassa uusimpia LAKU/TRAILS-aineistoon liittyviä tutkimustuloksia otsikolla ”Do patterns of physical activity and sedentary behavior differ by personality profiles?”.
Lisätietoa tapahtumasta.
27.5.2024
Näkökulma: Vanhuus ei ole enää sitä, millaisena se on totuttu ajattelemaan
Tutkimusjohtaja Katja Kokko kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa, että hänelle tutkijana aika 60- ja 70-vuotiaana näyttäytyy tavallisena aikuisuutena. Tutkimusten perusteella ihmiset ovat tuon ikäisinä vielä työelämässä ja hyväkuntoisia. He jaksavat harrastaa, matkustaa ja tavata ystäviään. Myös vapaa-ajan määrä on kasvanut suhteessa ruuhkavuosiin.
Lue lisää HS:n artikkelista (tilaajille).
15.5.2024
Tutkimusjohtaja Katja Kokko luennoi mielen hyvinvoinnista Ikäinstituutin ja THL:n yhteistyöseminaarissa
Tutkimusjohtaja Katja Kokko luennoi aiheesta ”Ikääntymisen muuttuva kuva – myöhäisaikuisuuden psykologiaa” Ikäinstituutin ja THL:n järjestämässä verkkoseminaarissa 15.5.2024. Luennolla esiteltiin mm. uusimpia Lapsesta aikuiseksi -tutkimukseen pohjautuvia tuloksia. Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi -verkkoseminaari oli suosittu keräten yli 400 katsojaa.
Lisätietoa tapahtumasta.
7.5.2024
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola mukana Terveyden ja hyvinvoinnin jäljillä -seminaarissa
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola oli mukana puhumassa Jyväskylän yliopiston ja Kuntoutumis- ja Liikuntasäätiö Peurungan (JYPE) tutkimusyhteistyöseminaarissa 7.5.2024. Esityksen aiheena oli ”Elintapojen kasautuminen, pysyvyys ja ennustajat keski-iässä”. Hyvinvointiteemaisessa seminaarissa esiteltiin rahoitettujen hankkeiden lisäksi myös JYPE-toimintaa.
Lisätietoa tapahtumasta.
27.3.2024
Tutkimusuutinen: Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän
LAKU-/TRAILS-tutkimuksen aineistoon perustuva tuore tutkimusjulkaisu osoittaa, että joko terveellisemmät tai epäterveellisemmät elintavat kasautuvat samoille ihmisille. Elintavat ovat suhteellisen pysyviä keski-iässä, ja niitä ennustavat useat sosiodemografiset ja persoonallisuuteen liittyvät tekijät.
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola kertoo tiedotteessa, että yksilöt, jotka liikkuivat vähiten, kuluttivat myös eniten alkoholia ja merkittävä osa heistä myös tupakoi. Elintapoja kuvasi suhteellisen suuri pysyvyys, joskin erityisesti myönteisiä muutoksia tapahtui ikävuosien 42 ja 61 välillä. Naisilla, naimisissa olevilla, tutkinnon suorittaneilla ja toimihenkilöillä oli muita todennäköisemmin terveellisemmät elintavat. Terveellisempiä elintapoja noudattivat todennäköisemmin myös he, joita kuvasi korkeampi tunnollisuus, avoimuus ja ystävällisyys sekä matalampi neuroottisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus.
19.3.2024
Vanhuusikä viivästyi -tiedeillassa puntarissa ikääntyvien ihmisten hyvinvointi
Tutkimusjohtaja Katja Kokko oli mukana Jyväskylän yliopiston järjestämässä tiedeillassa 19.3.2024. Tiedeillassa keskusteltiin monipuolisesti ikääntymisestä ja saatiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miksi vanhenemista pitää tarkastella nykyisin uusin silmin? Ketkä kukoistavat eli milloin hyvinvointi ja toimintakyky ovat korkeimmillaan?
Lue lisätietoa tapahtumasta ja katso tallenne.
13.3.2024
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola vieraili Ikääntyvien yliopistossa Kokkolassa
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola piti luennon Ikääntyvien yliopistossa, Kokkolassa. Ikääntyvien yliopisto on tieteestä, kulttuurista ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten tapaamispaikka ja kuuntelemaan ovat tervetulleita kaikki iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. 13.3. pidetyn asiantuntijaluennon aiheena oli ”Persoonallisuuden ominaisuudet ja terveyskäyttäytyminen – uutta tutkimustietoa liikkumisesta läpi elämän”.
Lue lisää Ikääntyvien yliopiston kevään 2024 ohjelmasta.
8.2.2024
Tutkimusjohtaja Katja Kokko mukana tutkimusaineistojen hallintaa käsittelevässä webinaarissa
CSC ja Tampereen yliopisto järjestivät 8.2.2024 webinaarin liittyen tutkimusaineistojen hallintaan ja dokumentaatioon pitkään jatkuvissa tutkimusprojekteissa. Aihe on hyvin keskeinen LAKU-tutkimuksen näkökulmasta ja tutkimusjohtaja Katja Kokko toimikin tilaisuuden puheenjohtajana.
30.1.2024
Opiskele hyvinvointia ilmaiseksi
Jyväskylän yliopiston JYU.Well -verkosto on julkaissut kaikille avoimen hyvinvoinnin verkkokurssin. Ilmainen opintojakso johdattaa hyvinvoinnin käsitteen laaja-alaisuuteen ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien näkökulmista ja auttaa ymmärtämään hyvinvoinnin moniulotteisuutta. Mukana luennoimassa myös tutkimusjohtaja Katja Kokko, joka kertoo mielen hyvinvoinnista. Kurssin voi suorittaa omassa tahdissa.
24.1.2024
TRAILS-hankkeen kuvaus julkaistu kansainvälisessä tiedelehdessä
TRAILS-hankkeen keskeinen artikkeli on julkaistu International Journal of Longitudinal and Life Course Studies -lehdessä. Artikkelissa kuvataan uusinta aineistonkeruuta, käytettyjä menetelmiä sekä tutkimusjoukon edustavuutta yli 50 vuoden seurannan jälkeen.
5.1.2024
Näkökulma: 60 on uusi 40!
Tutkimusjohtaja Katja Kokko kertoo Ylen artikkelissa, että LAKU/TRAILS-tutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että myöhäisaikuisikää tulisi määritellä uudelleen. Myöhäisaikuisuuden on kuvattu aloittavan monia menetyksiä sisältävän elämänvaiheen siitä huolimatta, että tutkimustiedon valossa tämän päivän 60-vuotiaat voivat varsin hyvin.
