21.11.2023
Tutkimusuutinen: Positiivinen mieliala on yhteydessä vähäisempiin terveysvaivoihin. Emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden kehitys kytkeytyvät toisiinsa aikuisuudessa
LAKU-/TRAILS-tutkimuksen aineistoon perustuva tuore tutkimusjulkaisu osoittaa, että mieliala ja elämäntyytyväisyys ovat kytköksissä ihmisen kokemuksiin omasta terveydestään. Emotionaalisen hyvinvoinnin havaittiin ennustavan terveyttä jopa 11 vuotta myöhemmin. Ja päinvastoin, parempi terveys ennakoi elämäntyytyväisyyttä myöhemmin elämässä.
Väitöskirjatutkija Emmi Reinilä havainnollistaa tiedotteessa, että kun ihminen kokee vähemmän ikäviä terveysoireita, hänen tyytyväisyytensä elämään voi lisääntyä. Vastaavasti positiivisempi mieliala voi myötävaikuttaa siihen, että ikävien oireiden kokeminen vähenee.
Myös Seura (8.12.2023) ja Moreenimedia (27.11.2023) uutisoivat aiheesta.
20.11.2023
JYU.Age-symposiumia vietettiin ensimmäistä kertaa
Gerontologian tutkimuskeskus järjesti 20.11.2023 JYU.Age-symposiumin, joka kokosi yhteen Jyväskylän yliopiston tutkijoita, jotka tekevät tai ovat kiinnostuneita vanhenemiseen ja ikääntyvään väestöön kohdistuvasta tutkimuksesta.
Seminaari edisti yliopistomme monitieteellistä tutkimustoimintaa aiheen ympärillä ja sisälsi kutsupuheenvuoroja, temaattisia sessioita sekä posterinäyttelyn. TRAILS-tutkijat olivat aktiivisesti mukana tapahtuman järjestämisessä sekä siihen osallistumisessa. Päivässä kuultiin seuraavat LAKU/TRAILS-tutkimusten aineistoon pohjautuvat esitykset:
- Katja Kokko: The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development: late adulthood transition or its anticipation
- Milla Saajanaho: Persoonallisuuden piirteet ja elämänkulun ohjaaminen 61-vuotiaana
- Emmi Reinilä: Do better mental, physical, and occupational well-being predict later intended retirement age among 61-year-old Finns?
- Johanna Ahola: Miten persoonallisuuden piirteet kytkeytyvät elintapojen kokonaisuuteen? Henkilösuuntautunut lähestymistapa.
19.11.2023
Näkökulma: Vanheneminen on muuttunut
Keskisuomalainen haastatteli tutkimusjohtaja Katja Kokkoa ja professori Taina Rantasta liittyen vanhenemisen muutokseen. Katja Kokko kertoo artikkelissa LAKU/TRAILS-tutkimuksen tuloksiin pohjaten, että 61-vuotiaat viettävät mielikuvista poiketen varsin hyvää elämää. He arvioivat terveytensä enimmäkseen hyväksi, ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä elämäänsä, pääosin työelämässä mukana ja aktiivisia monenlaisten vapaa-ajan harrastusten parissa.
Myös YLE ja Helsingin Sanomat uutisoivat aiheesta.
7.–8.11.2023
TRAILS-tutkijat jälleen Terveyspsykologian päivillä
Vuosittaisia terveyspsykologian päiviä vietettiin 7.-8.11.2023 Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tiloissa, Helsingissä. Tutkimusjohtaja Katja Kokko avasi päivät kutsuluennollaan aiheesta ”Hyvinvointi ja terveyskäyttäytyminen myöhäisaikuisuuden kynnyksellä: elämänkulun näkökulma”. Myös väitöskirjatutkija Johanna Ahola oli mukana posterinäyttelyssä. Hän esitteli elintapojen ja persoonallisuuden piirteiden välisiä yhteyksiä käsittelevää tutkimustaan, joka pohjautuu niin ikään LAKU/TRAILS-tutkimuksen aineistoon.
9.–11.10.2023
Tutkimusjohtaja Katja Kokko mukana SLLS-konferenssissa
Pitkittäistutkimuksiin keskittyvä SLLS-konferenssi järjestettiin 9.–11.10.2023 Leuvenissa, Belgiassa. Tutkimusjohtaja Katja Kokko esitteli konferenssissa LAKU/TRAILS-tutkimusta otsikolla ”The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development: Late adulthood transition or its anticipation”.
5.10.2023
Nordic PABS -seminaarissa ajankohtaista asiaa liikkumisen mittaamisesta
Nordic PABS -seminaari järjestettiin 4.–6.10.2023 Turun yliopiston tiloissa. Seminaarissa fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanoloa teknisiä mittauksia hyödyntävä pohjoismainen yhteisö voi jakaa tietoa ja edistää yhteistyötä. Väitöskirjatutkija Johanna Ahola oli mukana oppimassa ja esittelemässä nuorten tutkijoiden sessiossa tutkimustaan liittyen persoonallisuuden profiilien ja liikkumisen jaksojen välisiin yhteyksiin.
4.10.2023
Tutkittua hyvinvointia -seminaari kokosi yhteen hyvinvoinnin tutkijoita
Tutkijatohtori Tiia Kekäläinen sekä väitöskirjatutkijat Emmi Reinilä ja Johanna Ahola olivat mukana Jyväskylän yliopiston Hyvinvoinnin ja terveyden tutkijaverkoston (HYTTI) seminaarissa esittelemässä LAKU/TRAILS-tutkimuksen aineistoa sekä siihen pohjautuvia tuoreita tutkimustuloksia.
4.10.2023 järjestetyssä seminaarissa kuultiin lyhyitä esitelmiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä tutkimuksista. Puheosuutta seurasi pääasiassa opiskelijoille suunnattu basaari, jossa tutkijat esittelivät maisteriopiskelijoille aineistoja ja mahdollisuuksia tehdä tutkielma osana hanketta.
29.9.2023
Tutkijoiden yössä murrettiin myöhäisaikuisuuden myyttejä
Jyväskylän yliopistossa vietettiin 29.9.2023 Tutkijoiden yötä. TRAILS-tutkijat esittelivät uusimpia tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että median luomasta kuvasta poiketen noin 60-vuotiaat ihmiset voivat varsin hyvin ja ovat aktiivisia monenlaisissa rooleissa esimerkiksi työelämässä, perheessä ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kehitystä tapahtuu siis kaikissa ikävaiheissa, myös myöhäisaikuisuudessa.
Puheohjelman aikana saatiin vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Tapahtuuko persoonallisuuden piirteissä tai mielen hyvinvoinnissa muutosta aikuisuudessa? Millaisia liikuntatottumukset ovat myöhäisaikuisuuden kynnyksellä ja mikä niitä selittää? Miten vanhuuteen voi valmistautua?
Kiitos kaikille puheohjelmaan osallistuneille!
11.–13.9.2023
Tutkijatohtori Tiina Savikangas mukana HEPA-konferenssissa
Terveyttä edistävään liikuntaan keskittyvä HEPA-konferenssi järjestettiin 11.–13.9.2023 Leuvenissa, Belgiassa. TRAILS-hankkeen tutkijatohtori Tiina Savikangas esitteli konferenssissa tuoreita tutkimustuloksiaan aiheesta ”The relationships of mental well-being with physical activity during the COVID-19 in older adults”.
6.–7.9.2023
Hyvinvointi-teema vahvasti esillä liikuntatieteiden päivillä
Liikuntatieteiden päiviä vietettiin 6.–7.9.2023 Jyväskylän yliopistolla. Tutkimusjohtaja Katja Kokko oli mukana hyvinvoinnin mittaamista ja edistämistä käsittelevässä teemasessiossa. Hänen esityksensä käsitteli aihetta ”Hyvinvoinnin tutkimus – mitä oikeastaan tutkimme?”. Myös tutkijatohtori Tiina Savikangas oli mukana esittelemässä TRAILS-tutkimukseen pohjautuvia tutkimustuloksia otsikolla ”Positiivisen ja negatiivisen mielen hyvinvoinnin yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen koronapandemian aikana myöhäisaikuisuuden eri vaiheissa”.
4.–8.9.2023
Eurooppalainen terveyspsykologian konferenssi innosti TRAILS-tutkijoita
Eurooppalainen terveyspsykologian konferenssi järjestettiin 4.–8.9.2023 Bremenissä, Saksassa. TRAILS-hankkeen tutkijatohtori Tiia Kekäläinen ja väitöskirjatutkijat Emmi Reinilä ja Johanna Ahola osallistuivat tapahtumaan seuraavilla tutkimusesittelyillä:
- Tiia Kekäläinen: Cumulative associations between health behaviors and mental well-being over 30 years in mid-adulthood
- Emmi Reinilä: Do better mental, physical, and occupational well-being predict later intended retirement age in 61-year-old Finns?
- Johanna Ahola: Classes of health-related behaviors: a longitudinal study among middle-aged adults
31.8.–1.9.2023
Uusia näkökulmia aineiston analysointiin metodifestivaaleilta
Jyväskylän yliopiston metodifestivaalit kokosivat yhteen tutkimusmenetelmistä kiinnostuneita toimijoita. Paikalla olivat TRAILS-tutkijoista tutkijatohtori Tiia Kekäläinen ja väitöskirjatutkija Johanna Ahola, joiden osallistumisen tapahtumaan mahdollisti JYU.Well-verkosto.
Päivien aikana kuultiin asiantuntijoiden alustuksia sekä tutummista että uudemmista tutkimusmenetelmistä ja niiden sovellusmahdollisuuksista. Hyvinvointitutkimuksen näkökulmasta kiinnostavia sessioita olivat esimerkiksi mixture-mallinnus sekä tulevaisuuden menetelmät liikuntatutkimuksessa. Päivien aikana korostettiin tutkijan taitoa hyödyntää erilaisia menetelmiä asianmukaisesti ja esimerkiksi aineistolähtöisissä tutkimussuuntauksissa tutkijan sisällöllinen tietämys tutkittavasta aiheesta on erityisen arvokasta.
28.8.–1.9.2023
TRAILS-tutkimus esillä eurooppalaisessa kehityspsykologian konferenssissa
Eurooppalainen kehityspsykologian konferenssi järjestettiin 28.8.–1.9.2023, Turussa. Professori Lea Pulkkinen piti kutsupuheenvuoron konferenssin avajaisissa. Tutkimusjohtaja Katja Kokko ja väitöskirjatutkija Emmi Reinilä esittelivät molemmat LAKU/TRAILS-tutkimuksen aineistoon perustuvia tuloksia Adults & aging -sessiossa seuraavilla esityksillä:
- Katja Kokko: Stability of Personality Traits across 28 Years in Adulthood
- Emmi Reinilä: Longitudinal associations between emotional well-being and subjective health in middle adulthood and the beginning of late adulthood
30.8.2023
Tutkimusuutinen: Liikkumisen erojen taustalla yksilöllinen temperamentti
LAKU-/TRAILS-tutkimuksen aineistoon perustuva tuore tutkimusjulkaisu osoittaa, että yksilölliset tavat kokea ja säädellä omia tunteitaan keskiaikuisuudessa ovat yhteydessä reippaan fyysisen aktiivisuuden määrään myöhemmällä iällä.
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola kertoo tiedotteessa, että 42-vuotiaina enemmän kielteisiä tunteita, kuten turhautumista ja surua, kokevat naiset olivat vähemmän fyysisesti aktiivisia 61-vuotiaina. Lisäksi jo 8-vuotiaiden tyttöjen sosiaalinen aktiivisuus, joka näkyi esimerkiksi innokkuutena leikkiä toisten lasten kanssa, ennusti runsaampaa paikallaanoloa 61-vuotiaana. Yhteys kuitenkin hävisi, kun nykyinen ammattiasema huomioitiin, mikä saattaa selittyä sosiaalisen aktiivisuuden, koulutustason sekä ammatin välisillä yhteyksillä.
Myös Moreenimedia (18.9.2023) uutisoi aiheesta.
24.8.2023
Mitä kuuluu kuusikymppisille?
LAKU-tutkimuksen johtaja Katja Kokko pohtii JYUnity-tiedeblogissa, olisiko jo aika päivittää perinteisiä kehityspsykologisia teorioita, jotka tarkastelevat noin 60-vuotiaana alkavaa elämänvaihetta myöhäisaikuisuuteen siirtymänä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että mielen hyvinvointi keskimäärin kohoaa 50 ikävuoden jälkeen ja itsetunto on huipussaan noin 60 vuoden iässä. Valtaosa 60 vuotta täyttäneistä ihmisistä on työelämässä, fyysisesti hyvässä kunnossa ja elää psykologisesti tyydyttävää elämää. Ovatko tämän päivän kuusikymppiset siis hyvinvoivempia, kuin perinteiset kehityspsykologian teoriat antavat ymmärtää? Jutun pääset lukemaan täällä.
20.8.2023
Tutkimusjohtaja Katja Kokko vieraana Asiapuhetta keski-iästä -podcastissa
Mitä me oikeastaan tiedämme keski-iästä? TRAILS-tutkimuksen johtaja Katja Kokko vieraili Minna Akimon Asiapuhetta keski-iästä -podcastissa keskustelemassa keski-iässä tapahtuasta psykologisesta kehityksestä ja tiivistää: "Keski-ikä pitäisi esittää tavoiteltavana ja kiinnostavana elämänvaiheena, ja sille löytyy myös tutkimusnäyttöä." Pääset kuuntelemaan ohjelmaa tästä.
8.8.2023
Keski-ikä ja myöhäisaikuisuuden alku ovat psyykkisesti hyviä elämänvaiheita
Väitöskirjatutkija Emmi Reinilä kertoo Iltalehden haastattelussa uusista Lapsesta aikuiseksi -seurantatutkimuksen aineistoon perustuvista tutkimustuloksista, joiden mukaan mielen hyvinvointi on varsin pysyvää ikävuosien 42 ja 61 välillä. Se voi toimia voimavarana myös muiden hyvinvoinnin tukemiseen ja huolehtimiseen.
- Lähestyvä myöhäisaikuisuus ei sisällä pelkkiä menetyksiä, vaan ihmiset ovat usein tyytyväisiä elämään ja kokevat onnellisuutta, kommentoi Reinilä. Lue koko juttu Iltalehden verkkosivuilta.
9.6.2023
Professori Lea Pulkkiselle Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto
Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen perustajalle, professori Lea Pulkkiselle myönnettiin huhtikuussa Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto hänen vaikuttavasta elämäntyöstään kehityspsykologian uranuurtajana. LAKU-tutkimus on ollut huomattava merkitys kehityspsykologiselle tutkimukselle maailmanlaajuisestikin.
Suuri joukko LAKU-tutkijoita viiden vuosikymmenen varrelta kokoontui kesäkuun alussa juhlistamaan arvokasta palkintoa kakkukahveille. Oli kiinnostavaa kuulla tarinoita ja tavata tutkijoita, jotka ovat osallistuneet Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineistonkeruuseen ja tutkimustyöhön sen eri vaiheissa. Tutkimusjohtaja Katja Kokko puolestaan kertoi TRAILS-tutkimuksesta, joka on LAKU-tutkimuksen uusin aineistonkeruuvaihe.
25.5.2023
Tutkimusuutinen: Keskiaikuisuus on seesteistä aikaa
Uudet LAKU-/TRAILS-tutkimuksen aineistoon perustuvat julkaisut osoittavat, että kokonaisvaltainen mielen hyvinvointi on varsin pysyvää keskiaikuisuudesta myöhäisaikuisuuden alkuun eli ikävuosien 42 ja 61 välillä. Mielen hyvinvointi voi toimia yksilöiden voimavarana tukea ja huolehtia myös muiden hyvinvoinnista.
Väitöskirjatutkija Emmi Reinilä kertoo tiedotteessa, että osallistujien onnellisuus, elämäntyytyväisyys ja sosiaalinen hyvinvointi lisääntyivät keskimäärin ikävuosien 42 ja 61 välillä. Sen sijaan masentuneisuuden tuntemukset olivat varsin matalalla tasolla ajankohdasta toiseen.
Alkuperäisjulkaisut ovat vapaasti luettavissa.
Reinilä, E., Saajanaho, M., Fadjukoff, P., Törmäkangas, T.*, & Kokko, K.* (2023). The development of generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood: A longitudinal study from age 42 to 61. Journal of Adult Development. (*Jaettu viimeinen kirjoittajuus)
Reinilä, E., Kekäläinen, T., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). The structure of mental well-being and its relationship with generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood. International Journal of Behavioral Development.
21.2.2023
"Keski-iällä on turhaan huono brändi"
Tutkimusjohtaja Katja Kokko kertoo Eeva-lehden artikkelissa siitä, miksi keski-iällä on suomalaisessa yhteiskunnassa turhan huono maine. Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen perusteella keski-ikäiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä, mutta kielteiset mielikuvat keski-iästä ruokkivat nurjia asenteita, lisäävät ikäsyrjintää ja saavat nuoremmat pelkäämään vanhenemista. Artikkeli "Keski-ikä voi olla elämän onnellisinta aikaa" on vapaasti luettavissa Eeva-lehden sivuilta.
13.2.2023
TRAILS-tutkijoita mukana Gerontologia 2023 -kongressissa
Suomen suurin ikääntymisen tutkimukseen keskittyvä kongressi Gerontologia 2023 järjestettiin 8.-10.2.2023 Tampereella Tampere-talossa. TRAILS-tutkijat esittelivät kongressissa uusimpia tutkimustuloksia. Väitöskirjatutkija Emmi Reinilä kertoi mielen hyvinvoinnin pysyvyydestä aikuisuudessa sekä sen yhteyksistä generatiivisuuteen. Generatiivisuus tarkoittaa halua tukea ja huolehtia seuraavan sukupolven hyvinvoinnista, ja sosiaalinen hyvinvointi toimii voimavarana generatiivisuudelle.
Väitöskirjatutkija Johanna Ahola esitteli elintapojen muutoksia keskiaikuisuudesta myöhäisaikuisiän kynnykselle. Alustavien tulosten perusteella terveyskäyttäytymisessä näyttäisi tapahtuvan useita myönteisiä muutoksia huolimatta alkoholin kulutuksen lievästä lisääntymisestä ikävuosien 42 ja 50 välillä. Esimerkiksi tupakointi väheni ja vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus lisääntyi ikävuosien 42 ja 50 välillä. Ikävuosien 50 ja 61 välillä tupakointi ja alkoholin kulutus vähenivät.
Tutkijatohtori Milla Saajanaho käsitteli omassa esityksessään persoonallisuuden piirteitä ja elämänkulun ohjaamista 61-vuotiaana. Persoonallisuuden piirteistä korkea ulospäinsuuntautuneisuus, tunnollisuus ja avoimuus kokemuksille sekä matala neuroottisuus näyttävät tukevan elämänkulun ohjaamista myöhäisaikuisuuden alkuvaiheessa. Tulosten perusteella yksilöllisten erojen havaitseminen elämänkulun ohjauksessa voi auttaa löytämään keinoja, joilla erilaisia ihmisiä voidaan tukea oman elämänsä ohjaamisessa.
9.1.2023
Ikäkokemuksesta Helsingin Sanomien artikkelissa
Helsingin Sanomien artikkelissa Katja Kokko kertoo Lapsesta aikuiseksi -tutkimukseen osallistuneiden noin 61-vuotiaiden kokevan itsensä pääosin nuoremmaksi kuin heidän kronologinen ikänsä. Kuitenkin valtaosa kokee oman ikänsä hyväksi. Taustalla saattavat vaikuttaa vanhentuneet käsitykset siitä, minkälainen ihminen on noin kuusikymppisenä. Maksumuurin takana oleva artikkeli löytyy Helsingin Sanomien sivuilta: "Omissa silmissä erinäköisiä".
