Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin

Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta. 
Kolme henkilöa juttelemassa keskenään työpaikall
Julkaistu
5.11.2025

Työvoiman riittävyys väestön ikääntyessä on puhuttanut pitkään. Kun ihmiset elävät ja säilyttävät toimintakykynsä entistä pidempään, työurien pidentäminen tarjoaa yhden ratkaisun tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen. 

Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin eläketoiveita – toivottua eläkeikää ja halua jatkaa työskentelyä eläkkeellä – ennustavia tekijöitä. Näitä arvioitiin osallistujien ollessa 42-, 50- ja 61-vuotiaita. Eläketoiveita kartoitettiin 61 vuoden iässä. Tutkimukseen osallistuneista noin kolmasosa (38 %) toivoi jäävänsä eläkkeelle aikaisintaan alimmassa vanhuuseläkeiässä, ja noin puolet (55 %) halusi jatkaa työskentelyä eläkkeellä. 

Tutkimus osoitti, että henkilöt, jotka raportoivat korkeampaa generatiivisuutta ja mielen hyvinvointia, halusivat yleisemmin jäädä eläkkeelle vasta alimman eläkeiän aikaan tai myöhemmin. 

– Yhteyksiä havaittiin jopa 20 vuoden aikajänteellä. Henkilöt, joilla oli korkeampi generatiivisuus 42-vuotiaana, halusivat yleisemmin jäädä eläkkeelle vasta alimmassa vanhuuseläkeiässä tai sen jälkeen, toteaa yliopistonopettaja Emmi Reinilä

Generatiivisuuden, eli halun ja kyvyn huolehtia ja tukea seuraavaa sukupolvea havaittiin olevan yhteydessä myös haluun jatkaa työskentelyä eläkkeellä. Henkilöt, jotka raportoivat korkeampaa generatiivisuutta, halusivat yleisemmin jatkaa työskentelyä eläkkeellä. 

– Työntekijöille olisi tärkeää tarjota mahdollisuuksia toteuttaa generatiivisuutta, eli mahdollisuuksia jakaa neuvoja, kokemuksia ja inspiraatiota nuoremmille. Lisäksi mielen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää. Tällä tavoin voidaan saavuttaa hyötyjä sekä työntekijän itsensä että yhteiskunnan näkökulmasta, Reinilä pohtii. 

Tutkimus perustui Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoon, jossa samoja henkilöitä on seurattu yli 50 vuoden ajan, vuodesta 1968 alkaen. Tutkimuksen viimeisintä aineistonkeruuta (TRAILS, v. 2020–2021) rahoitti Suomen Akatemia. Tutkimusartikkelin kirjoittamista rahoitti myös Suomen Kulttuurirahasto. 

Tutkimus on osa Emmi Reinilän väitöskirjaa "Psychological development from middle adulthood to the beginning of late adulthood: Generativity and mental well-being and their associations with health and retirement preferences”. Väitöskirjan tarkastustilaisuus pidetään Jyväskylän yliopistossa 14.11.2025. Väitöstä voi seurata myös verkon välityksellä.

Alkuperäisjulkaisu: 

Reinilä, E., Kekäläinen, T., Saajanaho, M., von Bonsdorff, M., & Kokko, K. (2025). Mental well-being and generativity as predictors of retirement preferences at the beginning of late adulthood : A longitudinal study. International Journal of Behavioral Development, Early online. https://doi.org/10.1177/01650254251368788   

Aiheeseen liittyvä sisältö