Mielialaprofilointi ja mielenterveys: Suomenkielisen mielialamittarin psykometrinen arviointi ja ryhmäerot suomalaisessa väestössä

Mitä tutkit?

Tutkimuksessa selvitettiin, voiko mieliala toimia varhaisena mielenterveysriskin varoitussignaalina arvioimalla Finnish Mood Scale (FIMS) -mittaria. Tutkimus sisälsi mittarin kääntämisen ja validoinnin suomalaiseen kontekstiin sekä mielialaerojen tarkastelun sukupuolen ja fyysisen aktiivisuuden mukaan. Lisäksi tarkasteltiin, voidaanko aiemmassa tutkimuksessa tunnistettuja mielialaprofiileja havaita suomalaisessa väestössä.

Mitkä olivat tutkimuksen keskeiset tulokset?

FIMS osoitti selkeän kuuden faktorin rakenteen, joka vastaa englanninkielisen version (Brunel Mood Scale) mittaria, sekä hyvän reliabiliteetin ja validiteetin. Mittarin mittausinvarianssi toteutui sukupuolen ja fyysisen aktiivisuuden ryhmien välillä, mikä viittaa siihen, että mittari toimii johdonmukaisesti eri väestöryhmissä. Ryhmien välillä havaittiin selkeitä eroja. Naiset raportoivat keskimäärin enemmän negatiivisia mielialoja, kun taas miehet raportoivat enemmän elinvoimaisuutta (vigour). Fyysisesti passiivisilla henkilöillä esiintyi enemmän negatiivisia mielialoja ja vähemmän elinvoimaisuutta. Kilpaurheilijoilla havaittiin yhdistelmäprofiili, jossa korkea elinvoimaisuus yhdistyi joiltakin osin kohonneisiin negatiivisiin mielialoihin, kun taas säännöllisesti liikkuvilla havaittiin keskimäärin suotuisimmat mielialaprofiilit. Tutkimuksessa voitiin tunnistaa erillisiä mielialaprofiileja, jotka viittaavat sekä psyykkiseen hyvinvoiviin että mahdollisesti kohonneen mielenterveyden riskin omaaviin.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää? Mitä uutta tutkimus tuotti?

Tutkimus tarjoaa validoidun suomenkielisen mittarin, joka on lyhyt, kustannustehokas ja helposti käyttöönotettava eri kohderyhmissä, mahdollistaen mielialaprofiloinnin suomalaisessa kontekstissa. Tulokset tukevat FIMS-mittarin käyttöä käytännöllisenä seurantatyökaluna varhaisten mielenterveysriskin merkkien tunnistamisessa sekä urheilun että yleisväestön parissa. Mittarin yksinkertaisuus mahdollistaa mielialan arvioinnin integroimisen osaksi arjen käytäntöjä esimerkiksi valmentajien ja muiden ammattilaisten toimesta. Tietyt mielialaprofiilit voivat viitata kohonneeseen riskiin ja toimia perusteena oikea-aikaiselle ohjaamiselle mielenterveyden ammattilaisille. Kokonaisuudessaan tutkimus korostaa mielialan merkitystä helposti saavutettavana ja käytännöllisenä mielenterveysriskin indikaattorina erityisesti sovellettuna liikunnan ja urheilun kontekstiin.

• Vastaväittäjä: Vanhempi apulaisprofessori (Carolina Lundqvist (Linköpingin yliopisto, Ruotsi)
• Kustos: yliopistonlehtori, FT, dosentti Montse Ruiz Cerezo (Jyväskylän yliopisto)
• Väitöstilaisuuden kieli: englanti
• Väitöskirja verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1461-6
• Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa: https://r.jyu.fi/dissertation-luojumaki-240426