Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)
FM Suvi-Maaria Lehtonen tutki kognitiivisen neurotieteen väitöskirjassaan hippokampuksen pykäläpoimun toimintaa ja sen osallisuutta erotteluoppimiseen ja pelko-oppimiseen.
Pykäläpoimu on hippokampuksen osa, joka auttaa aivoja erottamaan toisistaan hyvin samankaltaisia tilanteita ja ympäristöjä. Se on keskeinen oppimiselle ja muistille sekä sille, miten muodostamme ja säilytämme tunteisiin, kuten pelkoon, liittyviä muistoja.
Pykäläpoimua on jo aiemmin pidetty erityisesti erotteluoppimisen keskuksena, mutta sen on osoitettu liittyvän myös muun muassa assosiaatioiden muodostamiseen tapahtumien välillä. Lehtosen tutkimus osoittaa, että unen ja levon aikana aivoissa esiintyvän pykäläpiikin aikana aivokuorelta välittyy tavallista enemmän tietoa pykäläpoimuun.
”Tämä saattaa viittata siihen prosessiin, jolla aivot käsittelevät ja vahvistavat assosiaatioita etenkin levon aikana. Ilmiö ei näy hippokampuksen muissa osissa”, Lehtonen kertoo.
Lisäksi Lehtonen osoitti pykäläpoimun olevan keskeinen aktiivisen ympäristön tai tilanteen tutkimisen aikana, kun opitaan erottamaan toisistaan kaksi hyvin samankaltaista tilannetta ja muodostetaan niihin ja pelkoon liittyviä muistijälkiä.
Naaraat yleistävät pelkoa herkemmin – sukupuolierot huomioon ottavalle aivotutkimukselle on tarvetta
Lehtonen tarkasteli tutkimuksessaan pykäläpoimun toimintaa mittaamalla sitä rotilta sähköfysiologisesti ja hiiriltä optisella kuvantamisella. Tutkimuksessa havaittiin, että uroshiirillä erotteluoppiminen oli selvästi parempaa kuin naarailla. Lisäksi uroksilla tietyt pykäläpoimun päähermosolut aktivoituivat ainoastaan uhkaavassa ympäristössä, kun taas naarailla vastaavaa ei havaittu.
Naarashiiret yleistivät pelkoa herkemmin tilanteesta ja ympäristöstä toiseen, ja vaikka monissa tutkimuksissa vapaaehtoisen liikunnan on osoitettu parantavan erotteluoppimista, tätä vaikutusta ei naarailla havaittu.
”Vaikuttaa siltä, että pykäläpoimulla on rooli erotteluoppimisen lisäksi pelon yleistämisessä ja tiettyyn ympäristöön liittyvien pelkomuistojen muodostumisessa, ja näissä prosesseissa saattaa olla eroja sukupuolten välillä”, Lehtonen kertoo.
”Tutkimukseni voi osaltaan selittää hermostollisella tasolla, miksi pelon yleistymiseen liittyvät häiriöt, kuten jotkin ahdistuneisuushäiriöt, ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Aihe vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta. Sukupuolierojen huomioiminen tutkimuksessa on tärkeää, jotta aivojen toiminnasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva”, Lehtonen toteaa.
FM Suvi-Maaria Lehtosen väitöskirja ”Hippocampal Dentate Gyrus Activity During a Sleep-like State and Free Behavior: Investigating Its Role as a Gateway to Memory” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 13.2.2026 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Vootele Voikar (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Miriam Nokia (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1224-7.
Lisätietoja:
Suvi-Maaria Lehtonen, lehtsu@jyu.fi
