Väitös: Kokonaisvaltainen addiktiokäsitys murtaa päihderiippuvuuden stigmaa (Koivumäki)
Valinta vai sairaus?
Päihderiippuvuutta pidetään ihmisen omana valintana tai sairautena. Keskustelu on jumiutunut yksilöä syyllistävän ja edellisen stigmaa poistamaan pyrkivän aivosairauspuheen vastakkainasetteluksi. Addiktio on nähty myös laajempana sosiaalisena ongelmana.
Koivumäen mukaan on ilmeistä, että addiktioon kuuluu yksilön ja aivojen mutta myös sosiaalinen taso. Mikään edellisistä näkökulmista ei kuitenkaan yksinään kykene tavoittamaan addiktion monitahoista kokonaisuutta. Häpeäleimaa poistamaan pyrkinyt aivosairauspuhe synnyttää myös toisenlaista stigmaa. ”Ohuet mallit näkevät addiktion yksilön ongelmana syyllistäen yksilöä tai leimaten hänet parantumattomasti sairaaksi”, Koivumäki kuvaa.
Puhe omasta valinnasta ja parantumattomasta sairaudesta ei herätä toivoa
”Puhe ihmisen omasta valinnasta tai parantumattomasta sairaudesta on leimaavaa ja negatiivista riippuvuuspuhetta. Vaikka sairauskäsitys on joskus hyödyllinen, lähtökohtaisesti ”kroonisen alkoholistin identiteetti” ei herätä toivoa, eikä houkuttele avun piiriin varhain, mikä olisi ensisijaisen tärkeää”, Koivumäki toteaa.
Koivumäen mukaan yksilön valinnan tai aivojen sijaan on pohdittava addiktion kokonaisuutta ja kysyttävä, mistä puhumme, kun puhumme addiktiosta. Väitöskirjan keskiössä on addiktion kokonaisuus, joka sulkee sisäänsä niin aivot, yksilön valinnan kuin sosiaalisen todellisuuden, ”joiden yhteispelissä riippuvuus kehkeytyy”, Koivumäki kuvaa.
”Kokonaisvaltainen addiktiokäsitys kuvaa riippuvuuden kehollisena, koettuna ja elämäntilanteisena sekä elämänhistoriassa kehittyvänä kokonaisuutena, jonka kokonaisuudessa on osuutensa niin aivokemialla, yksilön valinnalla kuin elämäntilanteilla”, Koivumäki kuvaa.
Elämäntilanteinen näkökulma addiktioon
Syyllistämisen ja sairauden sijaan katse on kiinnitettävä elämäntilanteeseen, jolloin nähdään ne yksilötason ylittävät suhteet ja tilanteet, joissa addiktio kehittyy. Elämäntilanteinen lähestymistapa addiktioon pääsee yksilön ja aivotason tuolle puolen. Tällöin ei enää ole viallista tai sairasta yksilöä, johon stigma voidaan liittää, Koivumäki painottaa.
Stigman torjumiseksi ja hoidon uudistamiseksi tarvitaan monitieteistä ja monialaista yhteistyötä. Väitöskirja tarjoaa uuden neutraalimman stigmaa purkavan elämäntilanteisen lähestymistavan, jotta varhaiseen tukeen uskalletaan hakeutua varhain. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa monimuotoisen hoidon ja kokemuksellisesti saavutettavan tuen kehittämiseen. ”Kun näkökulma laajenee, niin stigma pienenee”, Koivumäki kiteyttää.
YTM Piia Koivumäen filosofian väitöskirjan ”Holistinen addiktiokäsitys Lauri Rauhalan filosofisen ihmiskäsityksen valossa” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19. joulukuuta klo 12 vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, FT, dosentti Jussi Backman Tampereen yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Joona Taipale. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa. Tilaisuutta voi seurata suorana verkossa.
Lisätietoja:
Piia Koivumäki, pk.koivumaki@gmail.com
