Miten turvaamme ikääntyvien hoivan tulevaisuudessa? Huippututkimusyksikön tulokset julki 21.11.2025 Tiedekulmassa
Seminaarissa esitellään huippuyksikön tutkimustuloksia hoivapolitiikasta sekä sen vaikutuksista ikääntyneisiin, heidän läheisiinsä ja hoivatyöntekijöihin. Lisäksi tarkastellaan ikääntymistä maahanmuuton kontekstissa, väestön ikääntymisen ja toimintakyvyn kehitystä, ikääntyvien toimijuutta sekä digitaalisten teknologioiden roolia arjessa ja vanhushoivassa.
Hoivaköyhyys – kasvava haaste Suomessa
Tutkimus osoittaa, että hoivaköyhyys on Suomessa ja muissa maissa kasvava ongelma. Hoivaköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa apua ja hoivaa tarvitsevat ihmiset eivät sitä riittävästi saa. Ilmiö on yhteiskunnallinen, joka on tiiviisti yhteydessä yhteiskunnan taloudellisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin ja näiden myötä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiin. Suomessa vanhuspalveluiden saatavuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana heikentynyt dramaattisesti ja tämä lisää merkittävästi hoivaköyhyyden riskiä.
”Olisi tärkeää säilyttää pohjoismainen universalistinen malli, jossa palvelut ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla ja kohtuuhintaisia. Kumpikaan näistä päämääristä ei tällä hetkellä toteudu täysimääräisesti, mutta niiden hylkääminen lisäisi ikääntyneiden eriarvoistumista merkittävästi”, kommentoi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger tilannetta.
Hoivatyön olosuhteet ovat heikentyneet Suomessa huolestuttavalla vauhdilla
Tutkimustulokset osoittavat, että noin 60 % hoitoalan työntekijöistä on vakavasti harkinnut työnsä lopettamista viimeisen vuoden aikana. Tämä on noin 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Työhyvinvointi ja työolosuhteet ovat merkittävästi heikentyneet vuodesta 2015 niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin henkilökunnan pysymiselle työssään ja vaikeuttaa rekrytointia.
”Alalle tarvittaisiin lähiaikoina huomattavasti lisää henkilökuntaa, mutta työolosuhteiden heikentyminen vaarantaa tämän”, Kröger kommentoi.
Ikääntyneiden osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa vaatii muutakin kuin digitaitoja
”Digitaaliset palvelut eivät tällä hetkellä tunnista iäkkäiden tapoja käyttää teknologiaa ja sähköisiä palveluita. Siksi tuettua ja puolesta asiointia on kehitettävä käyttäjälähtöisesti, ja niiden käytön pelisääntöjä on selkiytettävä luottamusta, osallisuutta ja arjen sujuvuutta tukeviksi”, kommentoi Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Sakari Taipale tutkimustuloksia.
Tutkijoiden mukaan pelkkä ikääntyneiden digitaitojen vahvistaminen ei riitä palvelujen saavutettavuudelle ja osallisuudelle. Myös ei-digitaaliset palvelukanavat on säilytettävä saavutettavina, ja digituki on järjestettävä koordinoidusti, helposti saatavaksi ja arjen tarpeita vastaavaksi.
Suomen Akatemian rahoittama huippuyksikkö on vuodesta 2018 lähtien koonnut yhteen johtavia tutkijoita eri yliopistoista tarkastelemaan ikääntymisen ja hoivan ilmiöitä yhteiskunnallisesta, kulttuurisesta ja teknologisesta näkökulmasta. Yksiköllä on ollut yli 60 kansainvälistä yhteistyökumppania yli 20 eri maasta.
Yksikön loppuseminaari järjestetään perjantaina 21.11.2025 klo 13–15 Tiedekulmassa Helsingissä. Tutustu seminaarin ohjelmaan Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta.
Tilaisuus on kaikille avoin eikä siihen tarvitse ilmoittautua.
Seminaaria voi seurata paikan päällä Tiedekulmassa tai etänä Tiedekulman livestreamin kautta. Linkki livestreamiin löytyy täältä.
Tapahtuman osoite: Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki 00100
