Onko opettajuus edelleen kutsumusammatti? Tutkijat selvittivät laajasti opettajaksi hakeutuvien motivaatioita
Vaikka opettajankoulutus on Suomessa yleisesti arvostettua, ja erityisesti luokanopettajakoulutus on yksi kilpailluimmista koulutusohjelmista, ei sama päde kaikkiin opettajankoulutusohjelmiin. Esimerkiksi luonnontieteiden aineenopettajakoulutuksessa hakijamäärät ovat vähentyneet ja aloituspaikkoja jää täyttämättä. Mutta mistä tämä ero johtuu? Ja kuinka tarkempi tieto opettajaksi hakeutumisen syistä voisi tukea opettajia jaksamaan työssään?
Luokanopettajilla korostuu parempi tulevaisuus lapsille, luonnontieteiden opettajilla aiemmat kokemukset opetuksesta
Tutkijat Jyväskylän, Turun ja Tampereen yliopistoista analysoivat sekä luokanopettaja- että luonnontieteiden aineenopettajaopiskelijoiden motiiveja ja käsityksiä opettajan työstä.
”Molemmissa ryhmissä tärkeimpänä syynä hakeutua opettajaksi pidettiin etenkin halua opettaa sekä omia opetustaitoja. Erojakin kuitenkin löytyi”, yliopistonlehtori Antti Lehtinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Luokanopettajaopiskelijat korostivat erityisesti halua työskennellä lasten kanssa. Heille opettajuus näyttäytyi keinona vaikuttaa yhteiskuntaan ja rakentaa lapsille parempaa tulevaisuutta.
”Luonnontieteiden opettajaopiskelijat painottivat hyviä kokemuksiaan omista opettajistaan ja aiempaa opetuskokemustaan. Aineenopettajaopiskelijat myös pitivät palkkaustaan parempana kuin luokanopettajaopiskelijat”, Lehtinen kiteyttää.
Opettajan ammattia pidettiin yleisesti vaativana ammattitaitoa vaativana työnä, joka on yhteiskunnallisesti arvostettu. Tämä korkea käsitys opettajan työstä ei ole kansainvälinen normi vaan suomalaisen yhteiskunnan erikoisuus.
Alalle hakeutumisessa painavat työn kiinnostavuus ja halu työskennellä lasten kanssa
Opettajaopiskelijoiden motiiveja avattiin myös toisessa tutkimuksessa, jossa tarkastelun kohteena oli lähes tuhat suomalaista varhaiskasvatuksen-, erityispedagogiikan- ja luokanopettajaopiskelijaa. Tutkimuksen toteutti monitieteinen tutkijaryhmä Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista sekä kansainvälisistä yhteistyöyliopistoista Australiasta. Mukana oli myös asiantuntija Jyväskylän kaupungin opetustoimesta.
Tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt hakeutua opettajaksi liittyivät haluun työskennellä lasten ja nuorten kanssa sekä siihen, että opettaminen koettiin kiinnostavaksi ja innostavaksi. Valintaan vaikutti usein myös usko omiin kykyihin ja halu tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Opetusalalle saattoivat rohkaista myös aiemmat myönteiset kokemukset opetuksesta ja oppimisesta.
”Eri koulutuksissa opiskelevien väliset erot olivat tutkimuksessamme pieniä. Työn ulkoiset edut, kuten vakaa työura tai pitkät kesälomat, saivat opiskelijoilta korkeintaan kohtalaista kannatusta. Vähiten merkitystä oli lähipiirin kannustuksella alalle tai sillä, että opettajuus nähtäisiin pelkkänä varasuunnitelmana”, kertoo Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija Ville Mankki.
Tutkimus toi esiin suomalaisille opiskelijoille tyypillisiä motivaatiotekijöitä, joita aikaisempi kansainvälinen tutkimus ei ole juurikaan nostanut esille.
”Opettajan työ nähtiin ihmisläheisenä ja vuorovaikutteisena ammattina, jossa saa olla merkityksellisissä suhteissa oppilaiden kanssa ja auttaa heitä. Opiskelijat kuvasivat opettajan työn olevan merkityksellinen, mutta samalla vaihteleva ja muuntuva ammatti, mikä tekee siitä sekä haastavan että palkitsevan vaihtoehdon”, asiantuntija Riitta-Leena Metsäpelto Jyväskylän yliopistosta summaa.
Motivaatiot huomioitava koulutuksen kehittämisessä
Tutkittua tietoa opettajaopiskelijoiden motivaatioista hakeutua opettajaksi voidaan hyödyntää esimerkiksi opettajien työssä jaksamisen tukemisessa. On mahdollista, että opettajat vaihtavat alaa, jos he eivät pysty työssään toteuttamaan niitä motivaatioita, jotka ohjasivat heidät alalle. Myös opettajankoulutuksen kehittämisessä tulisi entistä enemmän huomioida eri alojen opettajaopiskelijoiden erilaiset motivaatiot ja odotukset.
”Eri alojen opettajaopiskelijoiden motivaatioita ja käsityksiä tutkimalla voidaan tarjota arvokasta tietoa koulutuspolitiikan ja opettajankoulutuksen kehittämiseen aikana, jolloin opettajapula ja alan houkuttelevuus ovat yhteiskunnallisesti keskeisiä kysymyksiä”, Lehtinen toteaa.
Tutkimukset on toteutettu Kansallisen opettajien koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkoston (KOPTUKE) -rahoituksella. Verkoston tavoitteena on vahvistaa opettajankoulutuksen tutkimuksellista perustaa ja edistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
Tutkimukset
Lehtinen, A., Veermans, K., & Jaakkola, T. (2025). Finnish pre-service primary and science teachers’ motivations to enrol into teacher education and their perceptions of teaching. European Journal of Teacher Education, 1–23. https://doi.org/10.1080/02619768.2025.2484756.
Virtanen, P., Watt, H. M., Richardson, P. W., Linnanmäki, N., Mankki, V., Metsäpelto, R. L., & Wallinheimo, K. (2025). Finnish teacher students’ career choice motivations: A mixed methods study. Teaching and Teacher Education, 163, 105068. https://doi.org/10.1016/j.tate.2025.105068.
