Osaaminen ratkaisee myös tulevaisuudessa – avoin korkeakoulutus kyvykkyyksien rakentajana

Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala viittasi puheenvuorossaan muun muassa demografian muutokseen ja talouden kehitykseen Suomessa. Elämme väistämättömien muutosten aikaa, jossa koulutuksella ja myös avoimella korkeakoulutuksella on merkittävä rooli. 

”Meidän tehtävämme on pelastaa suomalainen yhteiskunta. Yliopistoja ei pyöritetä vain yliopistojen takia. Me tuotamme osaamista, joka pitää yhteiskuntaa pystyssä myös tulevaisuudessa”, Ojala sanoi. 

Hän painotti, että Suomessa tarvitaan monenlaista osaamista – niin uudistavaa ja kehittävää korkeaa osaamista, tärkeitä yhteiskunnan arkea ylläpitävää työtä ja kokeneiden ammattilaisten osaamista. Yksi koulutus ei enää riitä uran ajalle, vaan osaamista on täydennettävä. 

Koulutuspoliittisia päätöksiä tehtäessä olisi Ojalan mukaan kyvettävä näkemään pitkälle. ”Nyt tehtävien päätösten vaikutukset näkyvät työmarkkinoilla vuosien päästä”. 

Opetus- ja kulttuuriministeriötä edustava opetusneuvos Petri Haltia toi terveisiä koulutustason kohottamiseen tähtäävistä muutoksista, muun muassa toiselta asteelta valmistuville suunnatusta 30 opintopisteen opintosetelistä ja mahdollisesta tukinnon suorittamisesta avoimilla opinnoilla tulevaisuudessa. 

Vastaukset valmistelussa olevien aiheiden yksityiskohtia koskeviin kysymyksiin jäivät vielä saamatta. Muutoksia edistetään OKM:n asettamassa ohjausryhmässä, joka aloitti toimintansa lokakuussa 2025. ”Säädösmuutokset valmistellaan siten, että esitykset niistä annetaan kuluvan hallituskauden aikana.” 

Opintoseteli mahdollistaisi väylä- tai polkuopintoja, oman alan löytämistä ja korkeakouluopintojen aloittamista jo ennen tutkintokoulutuspaikan saamista.  

Reitti avoimen yliopiston kautta tutkintokoulutukseen on laventunut ja tullut tärkeäksi osaksi avointa korkeakoulutusta. OKM:n korkeakouluille tekemän kyselyn mukaan linjaukset ja toteuma avointen opintojen perusteella tapahtuvassa opiskelijavalinnassa vaihtelevat korkeakoulujen välillä paljon. Esimerkiksi hakukelpoisuuden edellyttämät opinnot vaihtelevat kahdeksasta sataan opintopisteeseen. Vain kasvatustieteellisillä aloilla avoimen väylän linjaukset ovat valtakunnallisesti yhtenäiset. 

”Taloustieteen lähtökohta on, että tavoitteena on hyvinvointi. Mitä laajassa kuvassa pitäisi tehdä, että kansalaisten hyvinvointi kehittyisi hyvään suuntaan?”, täsmensi Laboren johtaja, professori Mika Maliranta, puheenvuoronsa aluksi. Sen jälkeen päästiin puhumaan työstä, sen tuottavuudesta, työntekijöiden liikkuvuudesta ja tietenkin koulutuksesta keinona tuottavuuden kasvuun.

”Koulutus on asia, joka aiheuttaa luovaa tuhoa. Se on myös tärkein tapa sopeutua luovan tuhon prosessissa”, Maliranta sanoi. Luova tuho edistää rakenteellista uudistumista kohti parempaa tuottavuutta.

Koulutus mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöön ottamista ja niiden kehittämistä. Tarvitaan omaksumiskykyä, valmiuksia oppimiseen. Erityisen tuottavaa korkeakoulutettu työvoima on tieteellisillä ja teknillisillä sekä kaupallisilla aloilla. Suurta kysyntää korkeakoulutetuille osaajille on nuorissa yrityksissä, joissa uusia teknologioita otetaan rohkeasti käyttöön.

”Se, kuinka osaavaa työvoimaa yrityksillä on käytössä, vaikuttaa siihen millaisia valintoja niissä tehdään. Tämä selittää merkittävää osaa kansantalouden kasvusta.”

Tärkeä viesti Malirannan puheenvuorossa oli, että Suomessa on – kaikesta puheesta huolimatta – varsin edistyksellinen tilanne: yritykset ovat teknologisesti hyvin kehittyneitä, työntekijöiden liikkuvuus on kasvanut 2010-luvulta ja ongelmanratkaisukyvyssä suomalaiset aikuiset ovat huippuluokkaa. ”Jotain täällä tehdään oikein”, Maliranta muistutti. 

Avointen korkeakoulujen opiskelijoiden osaamistarpeet ovat pitkälti työelämässä, joten tarve opintojen kehittämiselle yhä paremmin työelämää palveleviksi on ajankohtainen. Yksi ratkaisu työelämän osaamistarpeisiin vastaamiseen ovat pienet osaamiskokonaisuudet. Niiden kehittämisosaamista edistetään korkeakoulujen yhteistyössä mm. POIJU-hankkeessa. 

Eurooppalaisissa korkeakouluissa pienten osaamiskokonaisuuksien, eli microcredentialsien, kehittämisestä ja määrittelystä on jo pitkä kokemus. Tavoitteena on täsmällisten tietojen ja taitojen oppimisen mahdollistaminen joustavasti, saavutettavasti ja aidosti kyvykkyyksiä kehittäen ja mitaten. 

”Pienet osaamiskokonaisuudet ovat mahdollisuus oppia ja soveltaa uusia taitoja tiiviissä yhteydessä työhön ilman, että työntekijöitä tarvitsee lähettää pitkiksi ajoiksi koulutuksiin”, kuvasi European Association of Distance Teaching Universities -järjestön puheenjohtaja prof. Theo Bastiaens. Työntekijöiden näkökulmasta pienet osaamiskokonaisuudet mahdollistavat uudenlaista omistajuutta omaan osaamisen kehittämiseen: sen kasvattamista aiemmin opitun päälle ja osaamisen osoittamista sujuvasti. 

”Uskon, että pienistä osaamiskokonaisuuksista tulee osa uutta hybridioppimisen ekosysteemiä, joka yhdistää korkeakoulut, yritykset ja ammattilaiset reaaliaikaisesti jo opintojen kehittämisen ja suunnittelun vaiheessa. Ne tekevät osaamisesta näkyvää, mahdollistavat oppimisen työelämään sopivassa mittakaavassa ja mahdollistavat uuden osaamisen soveltamisen.” 

Täsmällisiin osaamistarpeisiin vastaavien pienten osaamiskokonaisuuksien kehittäminen edellyttää luottamusta eri näkökulmista: se on läpinäkyvyyttä mm. opintosisältöjen ja työmäärän suhteen, varmuutta opitun hyödynnettävyydestä ja hyväksiluettavuudesta, turvallisia ja yhteensopivia digitaalisia alustoja sekä laadukasta ohjausta ja reflektointia. 

”Merkitystä ei ole sillä kuinka kauan on opiskeltu tai monellako luennolla käyty, vaan sillä mitä opitulla osaamisella voidaan saada aikaan”.

Pääpuheenvuorojen ohella avoimen korkeakoulutuksen kehittäjät kohtasivat ajankohtaisten teemojen äärellä työskennellen ja keskustellen muun muassa avoimen koulutuksen tulevaisuudesta, taloudesta, avoimen väylästä tutkintokoulutukseen, uudenlaisten koulutustuotteiden kehittämisestä, vapaan sivistystyön roolista avoimen koulutuksen kentällä, tekoälystä ja koulutusyhteistyöstä.

Korkeakoululutuksen työelämäyhteistyötä pohtineessa ryhmätyöskentelyssä kohtasivat kymmenet eri korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön edustajat. Laadukkaalle ja tarpeisiin vastaavalle koulutukselle on tilausta – ja jo nyt sitä hyödynnetään muun muassa avoimen korkeakoulutuksen tarjoamin keinoin.

Yhteistyö ei rakennu itsestään, vaan se rakennetaan ja ylläpidetään aktiivisella toiminnalla ja vuoropuhelulla. Ryhmätyöskentelyssä tunnistettiin muun muassa tarve korkeakoulujen ja työelämän rajapinnassa toimivien roolien ja toimintamallien kehittämiseksi.

”Meidän tutkimustietoon pohjautuva tarjontamme ja vahva pedagoginen osaamisemme luo hyvän pohjan työelämäyhteistyölle. Voimme yhdessä tehdä avoimesta korkeakoulutuksesta tunnetun ja tavoitellun kumppanin työyhteisöjen osaamisen uudistamiseen”, totesivat työskentelyä ohjanneet projektipäällikkö Piia Leppämäki ja yliopistonopettaja Fanni Hollström-Mikkonen.
 

Avoimen korkeakouluopetuksen päivät 2025 -tapahtuman järjestivät yhteistyössä Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.